Puheenkehityksen nopeus

Omituinen asenne lapsen puheeseen, että se olisi "höpötystä". Todella halventavaa lasta kohtaan.

Lapsella on kysymyksiä, ihmettelyä maailmasta, mielipiteitä, kommentointia, relevantteja argumentteja toisten sanomisiin ja tekemisiin kuten meillä kaikilla. Ihme, että lapsesi ylipäänsä alkoi puhua, jos suhtautuminen on tuota luokkaa.

Lapsi haluaa huomiotasi, jos hän kysyy asioita, jotka jo "tietää". Mieti miksi näin?

Taisin antaa ilmeisesti jotenkin väärän kuvan kun tuli tuollaisia vastauksia...
Ja kysyin että millä vauhdilla lapsenne ovat oppineet puhumaan, en muuta?;)

Enkä todellakaan halveksu lastani yhtään mitenkään, olen lapsen kanssa kotona joten ihan riittävästi saa huomiota ja rakkautta...

Olen kyllä lapsen kanssa ihan täysillä mukana enkä tasan vain "puolella korvalla".
Ihme riidan haastamista koko palsta täynnä......

Lapsi voi kysyä samaa siksi, ettei hahmota vastausta omassa käsitemaailmassaan.

Esim. kysymys "milloin isi tulee". Jos vastaa "kohta" tai "illalla" tms. ei se parivuotiaalle merkitse mitään.

Lapsi tarvitsee myös kehitykseensä toistoa toiston perään. Kyllästymiseen asti saa lukea samaa satua, vaikka lapsi osaisi sen jo sanasta sanaan. Ihmettelen kyllä ap:tä, jos sellainen hermostuttaa. Kun lapsia hankkii, niin heidän kehityskaarestaan pitää ottaa selvää ja sopeutua siihen.

Yksi vastaaja myös on oikeassa siinä, ettei pelkkä äidin seura missään tapauksessa enää riitä. Ap ei kylläkään kertonut kyläilevätkö, käyvätkö kerhoissa, leikkipuistoissa jne. Jos ei käy, niin syytä on nyt aloittaa, siinä se puhekin kehittyy, kun kuulee erilaisten ihmisten käyttämää kieltä rikkaasti.

No kiitokset vastanneille, joku voisi silti vaikka vastata alkuperäiseen kysymykseen?;)

Käydään paljon kyläilemässä,puistossa joka päivä, sekä 2 kertaa viikossa kerhoissa.

Itse äitinä tulkitsisin jatkuvan kyselin niin että lapsi on todella tiedon janoinen ja muutenkin äärimmäisen innostunut uudesta taidostaan. En millään näkisi että kyse olisi jostain poikkeavuudesta.

Ja kun sanoin että olen "turhautunut,väsynyt" niin sekin oli sanottu hieman huumori mielellä. Vastaan lapselle kyllä joka kysymykseen ja pyrin ainakin kertomaan asian niin että lapsi ymmärtää. Lapsi on aina ollutkin hyvin ymmärtävä vaikka alkoikin puhua "myöhään", joten en usko että "tyhmyyksissään" kyselisi samaa asiaa.
Uskon että lapsi vain ei osaa vielä puhua niin paljon kun haluaisi ja siksi on pääasia että kunhan puhuu jotain ja kehittää taitoaan.

Mitä ihmeen väliä sillä on, miten muilla? Lapsesi mitä ilmeisimmin puhuu suht ikätasoisesti. Ole ihan tyytyväinen vain.

En kyllä ymmärrä tuota sanojen laskemista. Miten ihmeessä voi sanoa, että lapsi puhuu "vähintään 300 sanaa". Kirjaatko jotenkin niitä jatkuvasti?

Ymmärrän, että jossain vaiheessa huomaa, että lapsella on esim. kymmenkunta sanaa käytössään aktiivisesti. Passiivisesti tietysti jo tässä vaiheessa voi olla satoja.

Tämähän tapahtuu usein jo ennen yksivuotispäivää, mutta että rupeaa laskemaan satoja sanoja, ihmetyttää. Sitä paitsi niitähän tulee kymmenittäin koko ajan uusia jopa päivittäin ja vanhoja saattaa pudota pois tai ne saavat uusi merkityksiä.

Esim. auto voi aluksi tarkoittaa vain perheen autoa, siitä laajenee kaikkii menopeleihin kolmipyöräistä myöten. Lapsen kieli elää usein erityisestä yleiseen eikä toisin päin. Tietoa löytyy, jos englannilla sujuu tutkimuskäsitteet.

En minä mitenkään vertaile lastani muihin, minua vain kiinnostaa yleisesti tämä asia. Eikö tällä palstalla saa kysellä juuri muilta asioita ?

Enkä mitenkään todellakaan laske lapseni sanoja, heitin vain arvion.
Ja toki hieman "kyttään" lapseni puhetta, koska olin asennoitunut siihen että sen kanssa tulee "ongelmia" . Olen vain iloinen edistymisestä.

Ja pääasia aloituksessani oli kysymykseni ja siinä sivussa vain halusin kertoa oman lapseni puheenkehityksestä.

Tuskin kukaan voi rehellisesti sanoa ettei muka koskaan olisi ollut "väsynyt tai turhautunut" lapseensa!!! Ja jos joku niin väittää niin se on pötypuhetta;)

Varsinkin kun on päivät lapsen kanssa kotona niin kyllähän sitä väkisinkin joskus pinna on kireällä, ihan jokaiselle on varmasti käynyt niin eikä siinä ole mitään väärää.täysin ymmärrettävää ja suotakoon se kaikille äideille.

Kyllä itsekkin välillä turhauduin lapseeni kun oppi kävelemään eikä uskonut mitään ja tuhosi kaiken matkallaan tai kun alkoi puhua niin ärsytti jatkuvat "miksi" kysymykset aamusta iltaan. Toki nuo molemmat ovat ihan tavallista lapsille, mutta välillä meinasi palaa hihnat. Niin ja silti olen ihan hyvä äiti:)

Tsempit aloittajalle!

Niin ja varsinaiseen kysymykseesi.
Oma lapseni aloitti "puhumisen" sanoilla puolitoistavuotiaana ja 2 vuotiaana puhui jo suht sujuvasti.

Meillä tuli tytöllä noin 2 ja puolivuotiaana, ihan muutamassa kuukaudessa todella hurja puheenkehitys. Meillä tuli ekat 2-sanaiset lauseet (epäselvästi) vasta reilusti yli 2-vuotiaana ja tasan 3v:nä lapsi puhui todella selkeitä ja pitkiä/ monimutkaisia lauseita eikä takellellutkaan yhtään; aivan kuin olisi aina puhunut täydellisesti :) eli kehitys voi olla tosi nopeaakin! Meillä tosin luultavasti refluksitauti ja kiinteiden/ kovan ruuan syömisen hidas aloitus syynä puheen tuoton viiveeseen.. nyt kun motoriikkaa tarpeeksi jumpattu niin hyvin kulkee puhe :) Yleensä kai kehitys on tasaisempaa..