En tiedä miten tämä tänne aiheeseen liittyy mutta minulla on ongelma..
ystävälläni ja minulla on n. 3 vuotta kunnollista kaveruutta takana.. Nyt kuitenkin tämä neljäs vuosi on ollut yhtä vuoristorataa. Välillä mennään kovaa vauhtia kohti pilviä, luodaan yhteisiä haaveita suunnitellaan tulevaisuutta. Ja sitten seuraavassa hetkessä syöksymme kohti pimeää kuilua josta ei ole nousua ylös.
Hän esti minut hiljattain aivan yllättäen... pienen ''saarnan'' jälkeen (josta en nyt tarkemmin kerro). Toiselta ystävältäni kuulin että hän ei vain jaksanut enää painostusta jota sosiaalinen piirimme aiheuttaa hänelle.. Tunnen olevani niin typerä, en huomaa kun hänellä on paha olla. Hän ei tosin puhukkaan tunteistaan juurikaan..
En ole nyt vähään aikaan puhunut hänelle, hän on poistanut estoni... haluaisin neuvoja. Pitäisikö minun tivata häneltä vastauksia? Pitäisikö minun vain katkaista yhteydet laittamatta mitään viestiä? Olisinko lapsellinen jos tyytyisin jälkimmäiseen vahtoehtoon?
what should I do?
ystävälläni ja minulla on n. 3 vuotta kunnollista kaveruutta takana.. Nyt kuitenkin tämä neljäs vuosi on ollut yhtä vuoristorataa. Välillä mennään kovaa vauhtia kohti pilviä, luodaan yhteisiä haaveita suunnitellaan tulevaisuutta. Ja sitten seuraavassa hetkessä syöksymme kohti pimeää kuilua josta ei ole nousua ylös.
Hän esti minut hiljattain aivan yllättäen... pienen ''saarnan'' jälkeen (josta en nyt tarkemmin kerro). Toiselta ystävältäni kuulin että hän ei vain jaksanut enää painostusta jota sosiaalinen piirimme aiheuttaa hänelle.. Tunnen olevani niin typerä, en huomaa kun hänellä on paha olla. Hän ei tosin puhukkaan tunteistaan juurikaan..
En ole nyt vähään aikaan puhunut hänelle, hän on poistanut estoni... haluaisin neuvoja. Pitäisikö minun tivata häneltä vastauksia? Pitäisikö minun vain katkaista yhteydet laittamatta mitään viestiä? Olisinko lapsellinen jos tyytyisin jälkimmäiseen vahtoehtoon?
what should I do?
Vastaukset 2
Vanhimmat
Älä tivaa mitään, sehän olisi sen merkki, että yrittäisit painostaa häntä lisää tietämättäsi.
Jos teillä on oikeasti ollut kaveruuttakin, niin älä tyydy siihen että lopetat kaiken. Et varmasti arvaakkaan millainen tämä vika vuosi on hänelle ollut, jos ei ole uskaltanut puhua edes Sinulle tunteistaan. Käytöksen takana mitä ilmeisemmin on jokin henkinen ongelma, kuten aivan liian mataka itsetunto, mikä saa hänet ajattelemaan, että hänen mielipiteistään ja tunteistaan muiden ei kuulu edes välittää.
Nyt kun hän on saanut hengähtää hetken kerrankin omissa oloissaan, niin on varmasti valmis puhumaankin tunteistaan ja mitkä asiat häntä painostavat. Älä lähesty uhkaavasti vaan siltä kantilta, että jos hän on vaan valmis puhumaan ja luottamaan edes sinuun, niin asiat voidaan yhdessä muuttaa ja ahdistus voidaan saada loppumaan kokonaan. - Hän saattaa olla vielä siinä mielentilassa että yrittää syyttää teitä, jos näin on niin huomauta tosiaan siitä, että hän itse ei ole puhunut tunteistaan.
Oukei, kiitoksia neuvoista.