Missä vaiheessa perillisillä oikeus perintöönsä?
Tilanne: A ja B naimisissa, ei avioehtoa, B kuollut, A elää.
Keskinäinen testamentti, pesän koko omaisuus jälkeenjäävän hyväksi täydellä omistusoikeudella, ja jossa A:n ja B:n ainoat rintaperilliset C ja D, ovat allekirjoituksillaan vahvistaneet luopuvansa vaatimuksista lakiosaansa toisen (A:n tai B:n) eläessä. (Testamentissa on ehto, jossa lakiosaansa vaativa saisi siinä tapauksessa vain lakiosaansa vastaavan osan toisenkin perinnönjättäjistä kuoltua).
Toinen rintaperillisistä, C, kuoli yllättäen jättäen jälkeensä rintaperillisiä (omat lapset). C:n kuolinpesässä ei varoja, pesä ylivelkainen.
Tietoon on nyttemmin tullut, että A on melko pian C:n kuoleman jälkeen lahjoittanut huomattavasti omaisuutta D:lle.
Kysymys: Onko C:n jälkeläisillä oikeutta vaatia perintöä jaettavaksi A:n vielä eläessä? Onko mitään perintöä käytännössä olemassakaan? Voiko A lahjoittaa D:lle koko omaisuutensa siten, että C:n rintaperilliset jäävät "nuolemaan näppejään".
Mitä pitäisi tehdä, vai onko kaikki perintökaaren ja lain mukaisesti kunnossa?
Tilanne: A ja B naimisissa, ei avioehtoa, B kuollut, A elää.
Keskinäinen testamentti, pesän koko omaisuus jälkeenjäävän hyväksi täydellä omistusoikeudella, ja jossa A:n ja B:n ainoat rintaperilliset C ja D, ovat allekirjoituksillaan vahvistaneet luopuvansa vaatimuksista lakiosaansa toisen (A:n tai B:n) eläessä. (Testamentissa on ehto, jossa lakiosaansa vaativa saisi siinä tapauksessa vain lakiosaansa vastaavan osan toisenkin perinnönjättäjistä kuoltua).
Toinen rintaperillisistä, C, kuoli yllättäen jättäen jälkeensä rintaperillisiä (omat lapset). C:n kuolinpesässä ei varoja, pesä ylivelkainen.
Tietoon on nyttemmin tullut, että A on melko pian C:n kuoleman jälkeen lahjoittanut huomattavasti omaisuutta D:lle.
Kysymys: Onko C:n jälkeläisillä oikeutta vaatia perintöä jaettavaksi A:n vielä eläessä? Onko mitään perintöä käytännössä olemassakaan? Voiko A lahjoittaa D:lle koko omaisuutensa siten, että C:n rintaperilliset jäävät "nuolemaan näppejään".
Mitä pitäisi tehdä, vai onko kaikki perintökaaren ja lain mukaisesti kunnossa?
Vastaukset 3
Vanhimmat
A on saanut keskinäiseen testamenttiin perustuen omistusoikeudella ensinkuolleen puolison B omaisuuden. Kysymyksestä ei ilmene, sisältyykö testamenttiin ns toissijaismääräys siitä miten omaisuus on jaettava lesken jälkeen.
Vastaus kysymykseen: A on ssanut omistusoikeuden perintöön. Mikäli määräaika testamentin tiedoksisaamisesta lakiosan vaatimiseen on kulunut umpeen ei A:n rintaperillisen C:n oikeudenomistajilla ole oikeutta vaatia perinnönjaon toimittamista A:n eläessä.
A:n kuoltua C:n rintaperillisillä on kaikissa tapauksissa oikeus vaatia lakiosaansa ja riippuen jäljellä olevasta omaisuuden määrästä myös lakiosan täydennystä.
"Kysymyksestä ei ilmene, sisältyykö testamenttiin ns toissijaismääräys siitä miten omaisuus on jaettava lesken jälkeen."
Toissijaismääräys sisältyy testamenttiin; sen mukaan toisenkin kuoltua A:n ja B:n omaisuus on jaettava perillistensä kesken laillisen perimysjärjestyksen mukaisesti. Sanamuoto testamentissa on "omaisuutemme".
Nyt tätä "omaisuuttamme" on kuitenkin A:n toimesta jo "jaettu" pelkästään D:lle, eli syrjäytetty C:n oikeudenomistajat. Jos C eläisi, voisiko A luovuttaa tätä omaisuutta (joka koostuu siis myös B:n jättämästä perinnöstä) D:lle ilman C:n suostumusta? Tarvittaisiinko nyt C:n oikeudenomistajien suostumus?
Vaikka C ei vaatinut lakiosaansa,
ei hän missään vaiheessa luopunut hänelle kuuluvasta perinnöstä, vaan allekirjoittamalla ja noudattamalla tuota ehtoa varmisti oikeutensa tulevaan perintöön, ja joka oikeus nyt siirtyi hänen omille rintaperillisilleen
A on saanut lainvoimaiseksi tulleella omistusoikeustestamentilla omaisuutta. Hän määrää omistajana tästä omaisuudesta. Vaikka kyse onkin ns rajoitetusta omistusoikeudesta, voi A kuluttaa tarpeisiinsa tätä omaisuutta. Jos hän sitä lahjoittaa, saattaa C:n oikeudenomistajille syntyä lesken kuoleman jälkeen oikeus takaisinsaantiin. Sinänsä C:n oikudenomistajilla on täsmälleen samat oikeudet asian suhteen kuin mitä C:llä olisi ollut.
Jos A:n lahjoitustoimet johtuvat hänen vanhuudenheikkoudestaan tai jostain muusta sairaudesta,jossa kyseenalaistuu A:n oikeustoimikelpoisuus, voi maistraatti, jonka vastuulle kuuluu alaikäisten edunvalvonnasta huolehtiminen, tarvittaessa puuttua asiaan.
Edunvalvojen kannattaakin olla asian johdosta yhteydessä maistraatin edunvalvontayksikköön neuvojen ja tuen saamiseksi.