Itselläni paljon koirakokemusta.otin kaltoin kohdellun sekarotuisen välikäsien kautta ja ajattelin kuulemani perusteella, että aina tämä koti parempi ikinä, kuin se missä hakataan.
koira oli tosi arka, väisti silittävää kättä ja paljon piti harjoitella makupalojen kanssa, että oppi näkemään, että vieraat voivat olla ihan vaarattomia.
tämä kokemus oli meille ihan uutta ja silti koira oppi luottamaan ihnisiin.alussa se hätkähti hereille yöllä, jos joku kulki ohi, saattoi jopa vikistä, loppuaikoina makasi x-asennossa, sitä piti todellakin väistää....
valitettavasti liki 3 vuoden mukavan yhteiselon jälkeen tämä koira kuoli selittämättömästi, lääkäri epäili suolistotulehdusta tai aikaisemman elämän hakkaamisen takia jotain sisäelinvaivaa, kukapa tietää, ultrassa jne ei näkynyt mitään.
lohdutamme itseämme sillä, että sentään loppuelämä oli kai kivaa?
tässä nyt sitten keski-ikäinen pari rauhallisella paikalla miettii, että mistäpä nyt uusi sohvanvaltaaja..
tämän kerroin siksi, että kyllä niistä ns.toivottomistakin tapauksista on mahd.saada aivan ihana lemmikki, ei tarvita kuin rauhallista kohtelua ja aikaa, aikaa
koira oli tosi arka, väisti silittävää kättä ja paljon piti harjoitella makupalojen kanssa, että oppi näkemään, että vieraat voivat olla ihan vaarattomia.
tämä kokemus oli meille ihan uutta ja silti koira oppi luottamaan ihnisiin.alussa se hätkähti hereille yöllä, jos joku kulki ohi, saattoi jopa vikistä, loppuaikoina makasi x-asennossa, sitä piti todellakin väistää....
valitettavasti liki 3 vuoden mukavan yhteiselon jälkeen tämä koira kuoli selittämättömästi, lääkäri epäili suolistotulehdusta tai aikaisemman elämän hakkaamisen takia jotain sisäelinvaivaa, kukapa tietää, ultrassa jne ei näkynyt mitään.
lohdutamme itseämme sillä, että sentään loppuelämä oli kai kivaa?
tässä nyt sitten keski-ikäinen pari rauhallisella paikalla miettii, että mistäpä nyt uusi sohvanvaltaaja..
tämän kerroin siksi, että kyllä niistä ns.toivottomistakin tapauksista on mahd.saada aivan ihana lemmikki, ei tarvita kuin rauhallista kohtelua ja aikaa, aikaa
Vastaukset 3
Vanhimmat
:'(
Kyllä varmasti hyvät koiranpäivät olivat. :) Turvallinen, luotettava koti omine ihmisineen.
Surullista kuinka yhtäkkiä kesken kaiken koiranne elämä päättyi. :(
Voimia!
Tässä taas todistetaan se, että kodinvaihtajat, katukoirat, kaltoinkohdellut koirat eli rescuekoirat voivat oppia normaalin kotikoiran elämään, kunhan omistajalla on tahtoa ja resursseja koiran kouluttamiseen!
Rescuekoiran hankkiminen on huomattavasti eettisempää kuin rotukoiran hankkiminen. Oli rotukoiran tai ns. "rotukoiran" kasvattaja joko pentutehtailija tai ei, silti koiria kasvatetaan euron kuvat silmissä. Poikkeuksena jos koirarotu on jalostettu johonkin tiettyyn käyttöön ja rodulle ominaiset luonteenpiirteet ovat huomattavan tärkeät käyttöä ajatellen (metsästys, opaskoirat, pelastus). Tosin sekarotuiset rescuekoiratkin voidaan näihin toimiin opettaa! Kaikki riippuu vain omistajan ja koiran kiinnostuksesta.
Toivottavasti löydätte pian ihanan rescuekoiran uudeksi sohvanvaltaajaksi!:) Tsemppiä!
Kiitos mielenkiinnosta!
On meillä kokemusta rotukoiristakin aikoinaan ja hoidossa ollut monenlaista karvakuonoa.
kaikille koirille yhteistä silti on melko samat asiat, liikuntaa koon mukaan, selvät rajat ja rakkautta.
meillä koirat ovat olleet kaikessa mukana, ainoastaan ulkomaanreissun aikana turvallinen tuttu hoitaja tilattu hätiin.
nyt jotenkin nämä resque, löytö ja kodittomat ovat kiinnostuksen kohteena.
mukavaa kesän alkua kaikille eläinten ystäville ! ♥