Kuinkas moni on alattanut näin syksyn kynnyksellä laidutuksen. Minä aloitin, siitä ei vain tahdo tulla mitään. Onkos muilla kokemusta?
laihduttajat, onko meitä?
vihtori4
13960
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 13
Vanhimmat
Laihdutin liikaa, voimat meni. Nostin painoa kilolla ja voin paremmin. Vähän ylimääräistä löysää on vartalolla. Ei voi mittää.
"onnistuneita"laihduttajia, mutta ennenkuin pääsee alkuun ja tulokset alkavat näkyä, täytyy olla motivoitunut.
Minua motivoi omalääkäri, joka meni onnekseni aukoman päätään ja sanoi, että nivelvaivatkin helpottuisivat, jos pudottaisin painoa 8-10 kiloa.
Siitähän minä sitten sisuunnuin ja ajattelin, että kovin monta kertaa ei tarvitse huomautella ylipainoisuudesta.
Neuvoja en anna, sillä jokainen paino asioita ajatellut tietää nykyään mitä pitää tehdä, tai jättää tekemättä laihtuakseen.
Tuolla näkyy olevan oikein laihdutuspalsta, mutta onhan siellä politiikka, taide, uskonto, seksikin taitaa olla.(onko)
Kaikista näistä keskustellaan kuitenkin ikäryhmät palstoillakin.
Oletko sinä se Klaaran Vihtori?Jos olet niin sinulla on mukava muija.
Ollaan Klaaran kanssa vanhoja kavereita, mutta ei taas aikoihin tavattu.Olisi kiva nähdä pitkästä aikaa!
nyt aloittaneita! Ainakin täällä yksi joka nyt sitten "haihduttaa" ylimääräistä. Tsemppiä sinullekin!
Sais tässä 5 kiloa laihduttaa, että olis ihannepainossa, mutta olen ajatellut antaa sen olla. Jos yrittäis vain ettei enää lisää tule. Eikö meidän ikäisille naisille ole nykytietämyksen mukaan parempi lievä ylipaino. Ei kuulema vaihdevuosioireet niin pahat, eikä osteoporoosi tule niin helposti.
Ja eikös sanota, että lihavat ovat leppoisiakin. :=)
Erehdyin kerran sanomaan eräälle naishenkilölle,että lihavat on lepposia,kyllä oli leppoisuus kaukana ja minä myös
Paras laihdutuskonsti on onneton rakkaus. Aikansa suree ja sitten onkin ihannepainossa. Helposti viikossa muutama kilo menee.
Olen normaalipainon ylärajoilla, joten viisi kiloa olisi ihan hyvä saada pois. Kymmenisen vuotta sitten oli samasa painossa, mistä isäni vihjasi positiivisessa hengessä ja heti ryhdyin laihduttamaan. Liikuntaa lisää, kävelylenkki joka ilta ja vähän kontrollia, mitä suuhun laittaa. Painon pudotukseen meni vain pari kuukautta.
Olin aromaterapiahoidossa ja hoitaja sanoi, että rakastuminen laihduttaa, siis sellainen ihan oikea. Sehän olisi kiva tapa laihtua.
viimeiksi tavatessamme olit juuri sopivan kokoinen , lisäksi ihanan oloinen !! älä vaan ota paineita ! terkut torresta
Hola, Encantada otra vez. Enhän minä mitään paineita. Jotenkin nyt muistan, että on tavattu ennenkin. Kyllä minä saman kokoinen, kun viimeksikin olen. ;=)))) Ootko Torremolinoksessa vai Torreviejassa?
Onko siellä miilaset kelit nyt? Taitaapi lämmintä riittää.
Hei vaan ja kuten otsikko jo kertoikin laihdutin viime talvena 23 kg ja poissa ovat pysyneet. Alkusysäyksen sai aikaan lääkärini, joka oli huolissaan verenpaineestani. Laihdutin eka liikunnalla n. 10 kg ja sitten menin laihdutusklinikalle ja olin pari kuukautta nk. vähäenergisellä.
Aika meni nopeasti ja olin koko ajan iloinen ja aktiivinen ja ennenkaikkea verenpainelääkkeet jätin sitten pari kuukautta kuurin aloituksesta. Kaikki meni hyvin ja olo on nykyään jo tosi kevyt. Tosin otti se kuitenkin voimille, kun olin kesäloman tosi väsynyt.
Nyt tällä hetkellä jumppa on kuin huumetta minulle: on pakko päästä joka viikko 2-3 kertaa. Käyn lähinnä body balancessa ja pilateksessa. Ne ovat sopineet mulle parhaiten.
Mutta ihaninta on se, että olen saanut uusia koko vaatevaraston. Onpahan viimeisimmän muodin mukaiset kamppeet ja koko on nykyään 40. Oli yhtä juhlaa kun eka kerran 40 numeron (aiempi oli 48)vaatteet sopi päälle.
Ja arvatkaapa mitä! Miehet on todella alkaneet katella mua ja saan jatkuvasti imartelevia huomautuksia niin miespuolisilta työkavereilta kuin muiltakin. Mutta sitten minusta tulikin nirso ja en enää huolikaan ketä tahansa.
No, lähden nyt Tallinnaan viimeistelemään itteeni ja sinne olis kiva saada mukava miehenpuoli mukaan. Mutta katellaan....
Olen laihduttanut puoli elämääni vaihtelevalla menestyksellä, ainakin sata kiloa - aina tullut takaisin. Tänä syksynä en ole edes yrittänyt. Pitäisi taas kohta aloittaa raejuusto-ananaskuuri mutta tiedä häntä kannattaako vai laittaisiko jääkaappiin ajastimen tai suuhun pakkausteippiä. Pitäisi pyrkiä kokonaan elämäntapojen muutokseen, mutta kun olen aina ollut sellainen "pullahiiri" eikä pavunvarret oikein viehätä. Loppujen lopuksi tekeekö miinus muutama kilo meitä yhtään onnellisemmaksi. Mitä jos vain painuttaisiin merenrannalle joutsenia katselemaan.
Paljon vaikeampaa muuttaa ruokailutottumuksia kuin esimerkiksi lopettaa polttaminen.Omia kokemuksia asiasta on,no olen mä ihan tyytyväinen että se tupakka jäi pois.
Jos olet pitempään ollut jo ylipainoinen,on usein kyse tahdon lujuudesta laihtua.Olet sitten mies tai nainen niin aikuisena ihmisenä tiedät mitä suuhusi pistät ja mikä lihottaa.Jos istut netissä useita tunteja päivässä ja mutustelet siinä samalla lenkkimakkaraa ja juot olutta niin suosittelisin,että sen saman ajan liikut ulkona vaikka dementiahiihtoa kokeilisit.Toinen vaihtoehto on,että jos et pääse koneen äärestä mihinkään,niin muutaman minuutin välein nostat peffan ylös tuoliltasi ja kierrät torppasi 5 kertaa ympäri ja siinä välissä syöt näkkileipää ja juot teetä.