Usein käy mielessä, että onnettomuuskoneen lentäjä ja myös kaikki muut Comp Airilla kyseistä toimintaa harjoittaneet lentäjät tietävät heti onnettomuuden jälkeen kokemuksesta, mitä on oikeasti tapahtunut. Lentäjän lähipiiri tietää tarkalleen ja myös koneen omistajat. Arvaan myös, että se 500 tuhatta euroa on tutkintaan kulutettava ja myös medialle on tietoa annettava tipoittain, jotta lehtien mielenkiinto saadaan pidettyä yllä. On tämä vaan peliä! En vähättele onnettomuustutkintaa, en myöskään arvoisia tutkijoita, koska jossain toisessa onnettomuudessa, ammattitaitoiset tutkijat tekevät vaikeaa ja ansiokasta työtä.
Onnettomuuksista Comp Airilla
Onnetto
25401
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 25
Vanhimmat
Comp Air 8 hajos koska sitä ei ollu suunniteltu niin raskaaseen toimintaan, siipi petti jatkuvan rasituksen johdosta, kun sillä tultiin nopeesti alas pinnoilta hakemaan uutta pokaa ja myös sen takia että hyppääjät roikkuivat siivenpoikkituessa hypätessään.
Halvalla ei saa hyvää laatua!
Tuossa yksi roikkuja:
http://www.skydivehame.com/sites/default/files/etusivu_0.jpg
Kai jo ilmoitit onnettomuustutkijoille että voivat lopettaa työnsä, syy on selvä?
Hyppylinjalle kaarrossa luulen koneen kääntyneen selälleen ja siitä ulkopuoliseen kierteeseen. Maksimi nousutehot ja siiven sakkaus, niin siitä saattaa tulla keikaus, jos koneella on sellaisia taipumuksia.
Comp air 8 on vihollinen sakkaaja, koska siinä on suhteellisen pieni korkeusperäsin, vahva moottori ja leveä, mutta suhteellisesti lyhyt siipi. Comp airin sakkausominaisuudet ovat mallia "laaki ja vainaa". Kun mennään selän kautta ulkopuoliseen kierteeseen, peli on menetetty.
Siksi toiseksi koneen siipi oli selvästi saanut tuntinsa täytenä kerran katkesi ilmassa.
Onkohan kaupallisten hyppyfirmojen käyttämä Pilatus Porter samanlainen riskikone? http://en.wikipedia.org/wiki/Pilatus_PC-6_Porter mukaan viimeisen 15 vuoden aikana kolme kertaa katkennu siipi. Hyppääjiä näissä on kuollu paljon.
Suomessakin on yhdellä kaupallisella firmalla tuollainen riskikone käytössä. Miksi näistä ei puhuta?
http://www.hs.fi/kaupunki/a1387168410370
Kai se katkeaa siivet mistä vaan koneesta kun ajetaan jyrkkiä nousuja ja tolkuttoman nopeita syöksyjä alas sen kustannustehokkuuden nimessä. Mikromurtumia tulee ajan mittaan kun konetta käytetään tasan vastoin sitä tapaa millä sitä normaalisti pitäisi lentää. Tuohon soppaan kun hämmennetään mukaan pitkä katsastusväli ja huolloissa säästäminen niin kiitotien päässä seisoo taattu hautakivi.
Vahinkoja voi sattua. Edelläolevan perusteella suosittelen kaikille kumin käyttöä.
No mut pitääkin ajella Cessna Caravanilla noita hyppylentoja!
Ja yleensä kaupallisilla firmoilla on tiukemmat ohjeet ja kokeneemmat ohjaajat joilla ammattipahvit taskussa ja paljon enemmän koulutusta ja lentotunteja alla. Ainaskin ammattifirmojen pääohjaaja on kokennut ja niillä tarkat ohjeet miten koneella ajellaan turvallisesti pinnoilta alas ilman että rikotaan konetta liialla rasituksella.
Sakkauksesta oikaistaessa siiven kohtauskulmaa vähennetään ratista työntämällä, tai vain löysäämällä vetoa. Jos työntää vielä siinä vaiheessa, kun ollaan selällään, niin siipi on rajoilla.
Aivan mahtavan hieno kuva! Itse en tiedä lentämisestä mitään mutta,
mitä tapahtuu jos tuo ovesta taaksepäin roikkuva kaveri mätkähtää noihin peräsin
laitteisiin. Kun ei sitäkään ole kerrottu että oliko osa hyppääjistä jo ulkona koneesta.
Oliko tällaisia tandemhyppääjiä-eli täysin kokemattomia. Mitäpä tandemhyppy maksaa, usein ostetaan lahjaksikin.
Asia nyt ei minulle kuulu, toisaalta kaikki onettomuudet pitää yrittää estää jos jotain opittavaa.
Saako koneessa muka roikkua noin? Eikö tuo ole vaaraksi miehelle ja koneelle?
Surullista se todella on, mutta silti asiasta kerrottava tieto pitäisi lukea ajatuksella.
Yhtään hyppääjää ei varmasti ole ollut tällä tavoin koneesta ulkona, koska molemmat pelastuneet hyppääjät käyttivät pilotin ovea. Jos hyppääjiä olisi ollut jo ulkona, he olisivat todennäköisesti pelastuneet tai kun eivät pelastuneet kone siis imaisi heidät sisään. Vaikuttaa uskomattomalta, eli ei oltu ulkona.
Kerrottiin että kaikki hyppääjät olivat kokeneita, tandemhyppääjät harvemmin ovat. Vain silloin ovat kun tandemmesun pitää pitkän tauon jälkeen hypätä muutama hyppy kokeneen kanssa. Mutta nämä hypyt ovat yleensä jo aiemmin keväällä.
Näin saa roikkua koneen kyljessä, normaali kuvaajan paikka. Ei osu korkeusvakaajaan koska irrotuksen hetkellä hyppääjällä on sama nopeus kuin koneellakin, niin hyppääjä tosiasiassa putoaa suoraan alaspäin.
Miten oikaistaan kone ulkopuolisesta syöksykierteestä?
Lähdetään siitä että pitää olla oikea lentokone tarkoitukseen. Näin se tapahtuu, helposti ja äkkiä:
http://www.youtube.com/watch?v=pdPBiy0niAc
Mikä on se käytännön tehontarve hyppylinjalla? Ei kai hyppääjät voi vaatia hyppyhetkellä moottorille mitään tyhjäkäyntiä? Koneen nopeus sekä korkeushan siinä vähenee ja ohjainpintojen tehokin kärsii. Muutaman hyppääjän roikkuessa koneen ulkopuolella, tarvitaan varmaan täysiä ohjainpoikkeutuksia vastuksen kumoamiseksi?
Linjalla lennetään niin hiljaa kuin ko konetyypillä on turvallista. Jotku pilotit lentää ns "laskevaa" linjaa.
Linjanopeus ei ainakaan xdz:ssa ollu koskaan ongelma, sillä ei tarvinnu lentää mitenkään rajoilla että linjanopeus oli hyvä.
Mietin vielä, jos jyrkällä kulmalla kinnataan ylöspäin, niin miten Comp Airin pilotin pukilta näkee eteenpäin? Näkyykö horisonttia, vai jääkö asennon säilyttäminen sivuikkunoiden näkymien varaan? Lienee pilvettömälläkin säällä helpompaa lentää aina mittaria, samalla tietenkin ulos katsellen. Aurinko tekee joskus ilmasta valkoista suttua ja näkyvyyttä siellä ylhäällä on vain alaspäin.
Sillä mitään "mittaria" ole lennetty. Suomessa saa lentää hyppylentoja ppl-pahvilla ja itserakennetuilla lentokoneilla. Valitettavasti.
En mittarilla tarkoittanut mittarilentosääntöjä.
Kaikkia koneen laitteita saa hyppylennoilla käyttää, vaikka mittarilentosäännöillä ei lentäisikään!
Joissain olosuhteissa hyppylentäminen muistuttaa mittarilentoa, vaikka pilvessä ei oltaisikaan.
Onkohan koneessa ollut esim. keinohorisonttia, luulisi olevan turhaa painoa hyppykoneessa. Kyllähän kioski pysyy pystyssä vaikka eteen tai horisonttia ei näkisikään.
Onko kovinkin tavallista lentää hyppylentoa niin, että se "muistuttaa mittarilentoa"? Yhtä tavallista kuin koneen streevoissa roikkuminen?
Jos on kunnon kalusto ja kuskil cpl/ir ni voi hyvin lentää gps:n avulla hyppylinjalle mittaris. Vähän "isommis" koneis ei roikkuminnen onnistu kun streevat liian kaukana.
Tottakai CPL-pahvilla lennetään mittaria. Mutta leikkivätkö myös PPL-porukat "mittarilentoa" hyppypokia kuskatessa?
Vai oli compissa streeva sopivassa paikassa roikkumiseen, jst. Toivottavasti koneen rakenteet oli mitoitettu siihen, että hyppyapinat roikkuvat kyydissä...
CPL pahvilla ei voi onnettomuutta tapahtua, varsinkin kun kone on tyyppihyväksytty. Näin helposti saadaan 100% turvallisuus!
Miksi CPL:ää ei vaadita kaikilta hyppypiloteilta? Onko tämä Trafin osaamattomuutta vai jotain hyvävelitouhua?