Perintönä tullut tuoli 1800-luvun puolivälistä, puusepän tekemä pieni nojatuoli.
Se on ollut mustaksi maalattu ja päällystetty mustalla nahalla.
Aikojen kuluessa sitä on korjailtu, päällystetty joskus huonekalubrokadilla, nyt taas nahalla. Puuosia on jouduttu maalaamaan ja liimaukset korjattu. Tuolia on kohdeltu monilla tavoin, sota-aikana mm. säilytetty kylmässä varastossa.
Nyt se on hyvässä hoidossa, olohuoneessa silmänilona. Tulee vain mieleni kysyä, onko kaikkien näiden kunnostusten jälkeen kyseessä vanha huonekalua, vai antiikki?
Periaatteessahan antiikkiesine on alkuperäinen oman aikakautensa tuote, mutta jos esine on käytössä, se kuluu. Jos tämäkin tuoli olisi jätetty alkuperäiseen asuunsa, olisi se varmasti kadonnut jo kauan sitten. Nyt sen puuosat ovat kaikki alkuperäiset, mutta maalihan on 1900-luvulta, samoin uusi päällystys.
Se on ollut mustaksi maalattu ja päällystetty mustalla nahalla.
Aikojen kuluessa sitä on korjailtu, päällystetty joskus huonekalubrokadilla, nyt taas nahalla. Puuosia on jouduttu maalaamaan ja liimaukset korjattu. Tuolia on kohdeltu monilla tavoin, sota-aikana mm. säilytetty kylmässä varastossa.
Nyt se on hyvässä hoidossa, olohuoneessa silmänilona. Tulee vain mieleni kysyä, onko kaikkien näiden kunnostusten jälkeen kyseessä vanha huonekalua, vai antiikki?
Periaatteessahan antiikkiesine on alkuperäinen oman aikakautensa tuote, mutta jos esine on käytössä, se kuluu. Jos tämäkin tuoli olisi jätetty alkuperäiseen asuunsa, olisi se varmasti kadonnut jo kauan sitten. Nyt sen puuosat ovat kaikki alkuperäiset, mutta maalihan on 1900-luvulta, samoin uusi päällystys.
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.