Moikka kaikki!
Olisin kyllä valmis hoitamaan koiraa koko sen elämän ajan. Nimittäin myös siskoni hoitaisi koiraa. Kyllä mä käyn ulkoiluttamassa koiria. Cavalierkingcharlesinsspanielia,kultaistanoutajaa,collieta,ja sellasta sekarotusta missä on suomenpystykorvaa ja wels corgi pembrokea. Käyn ulkoiluttamassa koiria hyvin usein ja pidän siitä paljon. Ja sitten se syy miksemme saa koiraa...no, se taitaa olla siinä että vanhempani eivät vain oikein taida olla koiraihmisiä. Ehkä he luulevat (niin kuin joku jo sanoikin) että koiran hoitaminen jäisi kuitenkin heille. Ja toisaalta, meillä on jo kissa,kani ja 2 rottaa. Mutta niitä ennenkään emme olisi saaneet koiraa...:( MInusta koira kuuluu sille ihmiselle joka sitä kaipaa ja sitä hoitaisi hyvin. Joten miksi sellaista ei voi tapahtua? Miten ikinä jaksan odottaa siihen asti että olen aikuinen... Te kaikki korafanit jotka ette saa koiraa ymmärrätte varmasti mitä tarkoitan. Te kaikki joilla on koira...saatte olla siitä onnellisia.
koiraa kaipaava
Olisin kyllä valmis hoitamaan koiraa koko sen elämän ajan. Nimittäin myös siskoni hoitaisi koiraa. Kyllä mä käyn ulkoiluttamassa koiria. Cavalierkingcharlesinsspanielia,kultaistanoutajaa,collieta,ja sellasta sekarotusta missä on suomenpystykorvaa ja wels corgi pembrokea. Käyn ulkoiluttamassa koiria hyvin usein ja pidän siitä paljon. Ja sitten se syy miksemme saa koiraa...no, se taitaa olla siinä että vanhempani eivät vain oikein taida olla koiraihmisiä. Ehkä he luulevat (niin kuin joku jo sanoikin) että koiran hoitaminen jäisi kuitenkin heille. Ja toisaalta, meillä on jo kissa,kani ja 2 rottaa. Mutta niitä ennenkään emme olisi saaneet koiraa...:( MInusta koira kuuluu sille ihmiselle joka sitä kaipaa ja sitä hoitaisi hyvin. Joten miksi sellaista ei voi tapahtua? Miten ikinä jaksan odottaa siihen asti että olen aikuinen... Te kaikki korafanit jotka ette saa koiraa ymmärrätte varmasti mitä tarkoitan. Te kaikki joilla on koira...saatte olla siitä onnellisia.
koiraa kaipaava
Vastaukset 1
Vanhimmat
Tuon tunteen tiedän, itse nimittäin kinusin koiraa kaksi vuotta käytännöllisesti katsoen joka päivä ja tavallaan väsytin vanhemmat. Koira eli 12 vuotta, kuoli viime vuoden joulukuussa ja nyt "surutyön loputtua" on jo uusi vauva vanhemmilla (itse muutin kotoa pois). Kannattaa vaan näyttää ja tehdä selväksi vanhemmille, että varmasti koirasta ei tule olemaan heille mitään ongelmaa, itse koulutatte siskosi kanssa, viette ulos ja ruokitte jne. Toisaalta, vanhemmilla saattaa olla syynä kulut (ruuat, eläinlääkäri jne.) mikä on myös ihan ymmärrettävää, onhan vähän eria asia kuitenkin viedä lääkäriin koiraa, kuin esim. rottaa. Koittakaapa siskosi kanssa vaikka ehdottaa kotitöiden tekoa vastineeksi koirasta (mikäli tätä ei olla jo käytännössä toteutettu), tämä toimi monella ystävälläni. Onnea sinulle ja siskollesi, jos jotain kovasti toivoo, sen kyllä ennen pitkään saa :)
Ps. Jatka ihmeessä koiraharrastusta, vaikka ei omaa ihan heti kotiin tulisikaan, arvokasta ja antavaa puuhaa :)