Ja seksiä ja toisen ihmisen seuraa vuosia jopa?
Miten te jaksatte ilman läheisyyttä
seurusteleva.
121
5939
Vastaukset
- 4+16
No mitä muutakaa voi tehdä kuin jaksaa, en minä itseäni rupea tappamaan.
- mies 28v
Niin, itse haluan löytää oikeasti sellaisen naisen jonka kanssa aidosti synkkaa. Ja vaikka joskus tämä yksinään eläminen v*tuttaa ja harmittaakin niin enemmin näin kuin eläisin "jonkun kanssa" jonka kanssa saisi tapella kaikesta. Yksinkertaisesti, enemmin yksin kuin huonossa seurassa.
- you said it well
mies 28v kirjoitti:
Niin, itse haluan löytää oikeasti sellaisen naisen jonka kanssa aidosti synkkaa. Ja vaikka joskus tämä yksinään eläminen v*tuttaa ja harmittaakin niin enemmin näin kuin eläisin "jonkun kanssa" jonka kanssa saisi tapella kaikesta. Yksinkertaisesti, enemmin yksin kuin huonossa seurassa.
Juuri näin! Mieluummin yksin kuin huonossa seurassa. Jaksan itseasiassa ihan hyvin yksinkin. Tietysti mieluusti eläisin jonkun todella hyvän ja mukavan naisen kanssa, mutta mieluummin vaikka ikuisesti yksin, jos ei löydy sellaista, jonka kanssa oikeasti synkkaa.
- parempi yksin
mies 28v kirjoitti:
Niin, itse haluan löytää oikeasti sellaisen naisen jonka kanssa aidosti synkkaa. Ja vaikka joskus tämä yksinään eläminen v*tuttaa ja harmittaakin niin enemmin näin kuin eläisin "jonkun kanssa" jonka kanssa saisi tapella kaikesta. Yksinkertaisesti, enemmin yksin kuin huonossa seurassa.
Itseäkin motivoi tuo sanonta "parempi yksin kuin huonossa seurassa" olemaan enemmän yksin. Kai siihenkin jotenkin turtuu ja tottuu ajan myötä. Voitte vaan kuvitella että tavallaan haluttava ja hyvännäköinen nainen voi valita mielummin yksin olemisen mahdollisimman pitkään ennen kuin sitoutuu johonkin. Se on fiksun ihmisen valinta. Aina voi tietenkin yrittää tutustua uusiin ihmisiin, mutta se ei takaa parisuhdetta.
- Jii007
Kehittelemäällä vihaa naisia kohtaan. Ei sellaista halua kaivata mitä vihaa.
Onneksi ei ole seksistä tai seurustelusta niin ei niitä myöskään osaa juuri kaivata. Käsi korvaa seksin varsin näppärästi.- _Sinkkunelli_
Viha on kovin voimakas tunne, joka vie energiaa. Sitä ruokkiakseen on pohdittava kohdetta melkoisella intensiteetillä. Tajuatko miten paljon käytät aikaasi ja energiaasi asiaan, jota haluat vältellä? Turhaan, koska kiusaat eniten sillä itseäsi.
- kjkjhkjhkjhjh
Miten sä jaksat katsella samaa tyypiä ja harrastaa sen kanssa seksiä ja lääppiä jopa vuosia? Luulisi käyvän tylsäksi??
- weldeena
Olen sinkkunainen mutten elä ilman seksiä, enkä ilman seuraa.. ilman sellaista intiimiä toisen ihmisen läheisyyttä (henkistä) on kyllä joskus vaikeampi elää... Näin myönnettäköön...
- Naisasialooseri1
Huorahan sinä olet. Sinkkunaisella ei saa olla seksielämää. Nainen saa antaa vain vakavassa parisuhteessa ja vain omalle miehelleen.
- sinkkumies.
Huonosti jaksan mutta onneksi voi katsoa pornoa välillä ja kuvitella että itse pääsis panemaan joskus.
- sinkku nainen vain
Kavereiden avulla jaksaa hyvin. Heiltä saa paljon läheisiä hetkiä, kuten halailua, hierontaa ja tukan silittelyä, lisäksi saa kertoa kaiken mitä pienellä sydämmellä on. Olen neitsyt, mutta en silti kaipaa seksiä, kuin vain jos olen ihastunut ja haluaisin näyttää ihastukselle sen, että haluaisin olla yksin hänen ja aina.
- 9+19
no miten sinut sais ihastumaan?
- piiloalfa
Oikeasti vähän huonosti, vaikka yritän monesti muuta trollata. Enpä haluaisi mitään muuta enempää kuin pitää naista kainalossa sohvalla, silittää hiljaa hänen päätänsä ja katsella häntä kuin joku loitsuttu idiootti, jolle elämä on muuttunut ensirakkauden myötä entistäkin suuremmaksi mysteeriksi.
- m28.
Joka päivä sitä tulee ajateltua että minkälaista olisi jos olisi tyttöystävä.
Masentavaa kun ei ole sitä koskaan kokenut. - mies 34.
Masentava kesä ainakin tulee olemaan. Kai sitä voi jonnekkin matkustaa yksin ettei koton vaan ole.
- Anonyymi
Sitä VOI matkustaa vaikka minne ja tehdä vaikka mitä. Joskus vaan pitää ottaa tietty asenne ja lähteä tekemään siitä elämästä oman näköistä. :)
- Kaikki ok
Viikonlopun saldo:
- kaksi yllättävää kiinnostuksenilmaisua (toista harkitsen, molemmilta olisi varmaan saanut seksiä)
- yksi fyysinen lähestyminen varatulta puolitutulta (eih...)
- 2 puhelinnumeroa baarista, toinen olisi halunnut yöksi kotiin, mutta oli lopulta niin humalassa, ettei kiinnostanut.
Yksi tosi kaunis, yksi kaunis, yksi ok, kaksi ei kiitos.
Ei tässä vuosia joudu kärvistelemään. Sopivaa etsiessä ja pientä säätöä väliin, mutta mä pelaan reilussa hengessä. En vedätä ketään, pelaaminen sucks. - nuorinainenb
Tällä hetkellä neljä vuotta sinkkuna, ja vituttaa erittäin paljon. Välillä. Olen kai suhde ihminen, nykyään kun villit vuodet on vietetty, ainakin pahimmat. Kaipaan läheisyyttä, ja välillä riudun.
Välillä jopa ottasin paskan miehen, että saisin läheisyyttä. Mutta kun ei ole ketään.
Hyvin olen yksin pärjännyt, ja sitä taitoa tarttee jokainen elämässään. Ja huono suhde, parempi olla yksin. Saa elää itselleen. Olen kyllä nähnyt tarpeeksi ja olen tarpeeksi eheä elämään yksin. ja yhdessä. Mutta se oikea mies tai nainen tulee sittenkun tulee. - karpulekovzski
Panen naapurin vaimoa päivittäin. Eri päivä, eri asento. Naapurin vaimolla on tuulipuikufetissi, joten joudun siihenkin taipumaan. Hän kiihottuu kiiltävistä ja tiukoista tuulipuvun housuista.
- täysi reppana
Sitä ei pysty kaipaamaan, mistä ei tiedä.
Onneksi on ollut niin ätmi että ei ole koskaan saanut sitä läheistä seuraa edes hetkellisesti. Jos olisin sitä saanut, niin sen puute varmaan tuntuisi enemmän.
Luultavasti... Jos joskus saisin naisen kainalooni nukkumaan... Itkisin kuin jokin säälittävä miehen reppana. Ja sehän minä oikeastaan olenkin.
Vielä joku päivä luultavasti maksan maksulliselle naiselle. En kuitenkaan seksistä. Vaan siitä, että saan vain maata samassa sängyssä ja halata. Ja itkeä sen naisen kaipuun pois. Siinä voi se nainen olla ihmeissään, mutta luulen että samalla ymmärtää. Jopa paremmin kuin moni muu nainen.- Kfkkslloa
Voi sinua :(
- Mkhrs
Tämä kosketti syvältä. Toivon että löydät rakkauden.
- _Sinkkunelli_
Kiitos teille, jotka vastasitte avoimesti ja rehellisesti. Tekisi oikeasti mieli halata kaikkia teitä.
Oman tilanteensa tunnustaminen (kaipaat toista ihmistä ja hellyyttä) on ensimmäinen askel, toinen on se, että kysyy haluaako jatkaa sitä samaa rataa, vai valitseeko ponnistella kohti sitä mitä kaipaa? Pakonomainen rykiminen on eri asia kuin toimia siten, että pyrkii edesauttamaan omaa tilannettaan pikku hiljaa.
Luin jostain netistä hyvän moton: tuska kestää hetken, luovuttaminen ikuisesti.
Voi olla, ettei sitä kumppania löydy, mutta eikö ole kamala ajatus, jos pahin este sen löytymiselle onkin ollut ihan itse? Heittänyt hanskat tiskiin ja lakannut huomaamasta tilaisuuksia, kun sellaisia ilmenee. Onko keinutuolissa kymmenien vuosien päästä hieno muistella elämäänsä, että on se hyvä kun pari-kolmekymppisenä lakkasin näkemästä mitään mahdollisuutta parisuhteeseen ja niinhän sitä sitten yllättäeän yksin jäinkin? - Miten toimien voisin olla siellä kiikkustuolissa vähän tyytyväisempi itseeni?- ätmi
Ei ätmeillä OLE mitään mahdollisuuksia. Eikä siis myöskään tarvetta syyttää itseään.
- --m79
Mikä sitten on sinusta sopiva hetki luovuttaa, kun on yrittänyt 5 vuotta? 10 vuotta? 20 vuotta? 50 vuotta?
Onhan sekin hieman surullista tajuta kiikkustuolissa yrittäneensä koko elämänsä vaan löytää naisen jatkuvasti epäonnistuen surkeasti ja koko elämä on siinä sivussa jäänyt elämättä. Siellä kiikkustuolissa voi olla huomattavasti tyytyväisempi itseensä myös silloin, että luopuu turhista unelmista ajoissa ja keskittyy elämässään sellaisiin asioihin joista nauttii ja joista saa niitä onnistumisen kokemuksia. - lottamari<3
--m79 kirjoitti:
Mikä sitten on sinusta sopiva hetki luovuttaa, kun on yrittänyt 5 vuotta? 10 vuotta? 20 vuotta? 50 vuotta?
Onhan sekin hieman surullista tajuta kiikkustuolissa yrittäneensä koko elämänsä vaan löytää naisen jatkuvasti epäonnistuen surkeasti ja koko elämä on siinä sivussa jäänyt elämättä. Siellä kiikkustuolissa voi olla huomattavasti tyytyväisempi itseensä myös silloin, että luopuu turhista unelmista ajoissa ja keskittyy elämässään sellaisiin asioihin joista nauttii ja joista saa niitä onnistumisen kokemuksia.Miksi se elämä pitäisi silti jäädä elämättä vaikka kumppania etsii? Mikä logiikka tuossa on? Voihan kumppanin etsintä olla tansseissa käymistä, baarissa, harrastuksissa, tavallista elämää jossa vain pitää silmät ja korvat auki, jos joku mielenkiintoisen sattuu kohdalle.
Mistä turhista unelmista pitäisi luopua??? Siis, onko kumppin löytäminen ja parisuhteen saaminen turha unelma, ei minusta. Ihminen unelmoi siitä mitä hän tahtoo ja kaipaa elämäänsä. Kaikki eivät halua koiraa, kissaa tai käydä joka päivä salilla tai uimassa tai lukea kasapäin kirjoja, joillekin se toinen ihminen on se unelmien täyttymys, että saa kokea toisen kanssa elämisen riemua. - _Sinkkunelli_
--m79 kirjoitti:
Mikä sitten on sinusta sopiva hetki luovuttaa, kun on yrittänyt 5 vuotta? 10 vuotta? 20 vuotta? 50 vuotta?
Onhan sekin hieman surullista tajuta kiikkustuolissa yrittäneensä koko elämänsä vaan löytää naisen jatkuvasti epäonnistuen surkeasti ja koko elämä on siinä sivussa jäänyt elämättä. Siellä kiikkustuolissa voi olla huomattavasti tyytyväisempi itseensä myös silloin, että luopuu turhista unelmista ajoissa ja keskittyy elämässään sellaisiin asioihin joista nauttii ja joista saa niitä onnistumisen kokemuksia.Luepas tämä kohta uudelleen: "Pakonomainen rykiminen on eri asia kuin toimia siten, että pyrkii edesauttamaan omaa tilannettaan pikku hiljaa."
Parisuhteen muodostumista edistää juurikin se, että elää sitä elämäänsä! Kun on onnellinen, eli tekee asioista joista pitää ja jotka kehittävät, sekä pysyy optimistisena, on paljon todennäköisempää, että joku toinenkin huomaa hyvän tyypin jonka kanssa on kiva olla. Erittäin harva nainen haluaa olla miehelle joku pelastaja, josta miehen onnellisuus riippuu. Se on kamalan ahdistava ajatus, että joku ulkoistaa vastuun omasta onnellisuudestaan toiselle.
Mistä ihmeestä nuo teidän ajatusmallinne oikein tulevat?! Miksi Suomessa on KAIKKI niin hiton mustavalkoista? Ikään kuin elämänsä eläminen ja parisuhteelle tilaisuuden antaminen olisivat toistensa pois sulkevia asioita. Joko tai kaikissa asioissa, äärimmäisen rasittavaa.
Sitten kun mies tajuaa jujun, että pitää itse ottaa vastuu elämästä ja onnellisuudesta, hän _päättää_ ettei enää ajattele eikä huomioi naisia ollenkaan, eikä omalla asenteellaan päästä ketään naista elämäänsä. Hän ei edes huomaa, että niitä kiinnostuneita voisi hyvin ollakin ympärillä ja elää luullen olevansa joku luuseri ja hylkiö. Mitkään kiinnostussignaalit eivät pääse läpi. Kuinkas fiksua se nyt sitten on, kun kiusaa siinä tekee nimenomaan itselleen?
Sanoin, että voi olla ettei kumppania löydy, tiedostan sen tilanteen itsekin, mutta ainakin kannattaa pitää silmät ja sydän avoinna mahdollisuudelle. En halua alkaa katkeraksi, se hapattaa ihmisen, ja toivon mukaan moni muu tekisi samoin. - ei teitä ymmärrä
_Sinkkunelli_ kirjoitti:
Luepas tämä kohta uudelleen: "Pakonomainen rykiminen on eri asia kuin toimia siten, että pyrkii edesauttamaan omaa tilannettaan pikku hiljaa."
Parisuhteen muodostumista edistää juurikin se, että elää sitä elämäänsä! Kun on onnellinen, eli tekee asioista joista pitää ja jotka kehittävät, sekä pysyy optimistisena, on paljon todennäköisempää, että joku toinenkin huomaa hyvän tyypin jonka kanssa on kiva olla. Erittäin harva nainen haluaa olla miehelle joku pelastaja, josta miehen onnellisuus riippuu. Se on kamalan ahdistava ajatus, että joku ulkoistaa vastuun omasta onnellisuudestaan toiselle.
Mistä ihmeestä nuo teidän ajatusmallinne oikein tulevat?! Miksi Suomessa on KAIKKI niin hiton mustavalkoista? Ikään kuin elämänsä eläminen ja parisuhteelle tilaisuuden antaminen olisivat toistensa pois sulkevia asioita. Joko tai kaikissa asioissa, äärimmäisen rasittavaa.
Sitten kun mies tajuaa jujun, että pitää itse ottaa vastuu elämästä ja onnellisuudesta, hän _päättää_ ettei enää ajattele eikä huomioi naisia ollenkaan, eikä omalla asenteellaan päästä ketään naista elämäänsä. Hän ei edes huomaa, että niitä kiinnostuneita voisi hyvin ollakin ympärillä ja elää luullen olevansa joku luuseri ja hylkiö. Mitkään kiinnostussignaalit eivät pääse läpi. Kuinkas fiksua se nyt sitten on, kun kiusaa siinä tekee nimenomaan itselleen?
Sanoin, että voi olla ettei kumppania löydy, tiedostan sen tilanteen itsekin, mutta ainakin kannattaa pitää silmät ja sydän avoinna mahdollisuudelle. En halua alkaa katkeraksi, se hapattaa ihmisen, ja toivon mukaan moni muu tekisi samoin.Mutta eiväthän naiset kiinnostus signaaleja lähetä kuin niille rinkimestareille. Minä pyrin elämään juurin noinkin vain ja ainoastaan omaa elämää, ja saan elää sitä omaa yksinäistä elämääni 100% rauhassa naisilta.
Kyllä se on ihan juttu, että jätän vapaaehtoisesti naiset rauhaan. Se säästää omaa mielenterveyttä ettei tarvitse ajatella asiaa. Kaiken lisäksi naiset varmasti pitäisivät minua stalkkerina, jos lähentelisin, vaikka he eivät ole antaneet signaalia lähestymisluvasta. Joten minähän teen vain palveluksen kaikille.
Mainittakoon, että kun tässä 2 vuotta sitten poikkeuksellisen kaunis nainen liikennevaloissa tahallisesti tuijotti silmiin kadun vastakkaiselta puolelta, niin siinä vaiheesa, kun naiset eivät koskaan mitään signaalia lähetä, en henkisesti kyennyt vastaamaan katseeseen, vaan aina 5 sekunnin katsomisen jälkeen joudun väistämään katseellani, mikä tuotti häpeän ja epäonnistumisen tunteen.
Eli ihan turha yrittää, kun tulee vain paha mieli siitäkin, kun nainen lopulta 100 vuoden yksinäisyyden jälkeen antaa signaalin. Liekkö sitten oli rinkimestari jättänyt tai jotain. _Sinkkunelli_ kirjoitti:
Luepas tämä kohta uudelleen: "Pakonomainen rykiminen on eri asia kuin toimia siten, että pyrkii edesauttamaan omaa tilannettaan pikku hiljaa."
Parisuhteen muodostumista edistää juurikin se, että elää sitä elämäänsä! Kun on onnellinen, eli tekee asioista joista pitää ja jotka kehittävät, sekä pysyy optimistisena, on paljon todennäköisempää, että joku toinenkin huomaa hyvän tyypin jonka kanssa on kiva olla. Erittäin harva nainen haluaa olla miehelle joku pelastaja, josta miehen onnellisuus riippuu. Se on kamalan ahdistava ajatus, että joku ulkoistaa vastuun omasta onnellisuudestaan toiselle.
Mistä ihmeestä nuo teidän ajatusmallinne oikein tulevat?! Miksi Suomessa on KAIKKI niin hiton mustavalkoista? Ikään kuin elämänsä eläminen ja parisuhteelle tilaisuuden antaminen olisivat toistensa pois sulkevia asioita. Joko tai kaikissa asioissa, äärimmäisen rasittavaa.
Sitten kun mies tajuaa jujun, että pitää itse ottaa vastuu elämästä ja onnellisuudesta, hän _päättää_ ettei enää ajattele eikä huomioi naisia ollenkaan, eikä omalla asenteellaan päästä ketään naista elämäänsä. Hän ei edes huomaa, että niitä kiinnostuneita voisi hyvin ollakin ympärillä ja elää luullen olevansa joku luuseri ja hylkiö. Mitkään kiinnostussignaalit eivät pääse läpi. Kuinkas fiksua se nyt sitten on, kun kiusaa siinä tekee nimenomaan itselleen?
Sanoin, että voi olla ettei kumppania löydy, tiedostan sen tilanteen itsekin, mutta ainakin kannattaa pitää silmät ja sydän avoinna mahdollisuudelle. En halua alkaa katkeraksi, se hapattaa ihmisen, ja toivon mukaan moni muu tekisi samoin.Ihana _Sinkkunelli_
- _Sinkkunelli_
helka kirjoitti:
Ihana _Sinkkunelli_
Kiitos ihana helka, olen ajatellut lukiessani kommenttejasi ihan samoin.
- kuin kaksi marjaa
_Sinkkunelli_ kirjoitti:
Kiitos ihana helka, olen ajatellut lukiessani kommenttejasi ihan samoin.
Teitä kahta ei erota toisistaan. En ikinä muista kumpi oli kumpi. Molemmat yhtä älyttömiä.
- --m79
_Sinkkunelli_ kirjoitti:
Luepas tämä kohta uudelleen: "Pakonomainen rykiminen on eri asia kuin toimia siten, että pyrkii edesauttamaan omaa tilannettaan pikku hiljaa."
Parisuhteen muodostumista edistää juurikin se, että elää sitä elämäänsä! Kun on onnellinen, eli tekee asioista joista pitää ja jotka kehittävät, sekä pysyy optimistisena, on paljon todennäköisempää, että joku toinenkin huomaa hyvän tyypin jonka kanssa on kiva olla. Erittäin harva nainen haluaa olla miehelle joku pelastaja, josta miehen onnellisuus riippuu. Se on kamalan ahdistava ajatus, että joku ulkoistaa vastuun omasta onnellisuudestaan toiselle.
Mistä ihmeestä nuo teidän ajatusmallinne oikein tulevat?! Miksi Suomessa on KAIKKI niin hiton mustavalkoista? Ikään kuin elämänsä eläminen ja parisuhteelle tilaisuuden antaminen olisivat toistensa pois sulkevia asioita. Joko tai kaikissa asioissa, äärimmäisen rasittavaa.
Sitten kun mies tajuaa jujun, että pitää itse ottaa vastuu elämästä ja onnellisuudesta, hän _päättää_ ettei enää ajattele eikä huomioi naisia ollenkaan, eikä omalla asenteellaan päästä ketään naista elämäänsä. Hän ei edes huomaa, että niitä kiinnostuneita voisi hyvin ollakin ympärillä ja elää luullen olevansa joku luuseri ja hylkiö. Mitkään kiinnostussignaalit eivät pääse läpi. Kuinkas fiksua se nyt sitten on, kun kiusaa siinä tekee nimenomaan itselleen?
Sanoin, että voi olla ettei kumppania löydy, tiedostan sen tilanteen itsekin, mutta ainakin kannattaa pitää silmät ja sydän avoinna mahdollisuudelle. En halua alkaa katkeraksi, se hapattaa ihmisen, ja toivon mukaan moni muu tekisi samoin.En puhunutkaan mistään pakonomaisesta rykimisestä. Joillain ihmisillä lienee vaikea ymmärtää sitä, että jos et itse tee mitään asian eteen, niin ei niitä tilaisuuksia ja mahdollisuuksia vain tipahtele taivaalta. Sinulle näin saattaa tapahtua ja monille muille ihmisille, mutta ei todellakaan kaikille. Mikäli sitä elelee omaa elämäänsä ja keskittyy omiin juttuihinsa, niin sitä saa tehdä loppuelämänsä ihan yksin kenenkään häiritsemättä. Se varmasti onkin parempi vaihtoehto ainakin omalla kohdallani. :)
- _Sinkkunelli_
--m79 kirjoitti:
En puhunutkaan mistään pakonomaisesta rykimisestä. Joillain ihmisillä lienee vaikea ymmärtää sitä, että jos et itse tee mitään asian eteen, niin ei niitä tilaisuuksia ja mahdollisuuksia vain tipahtele taivaalta. Sinulle näin saattaa tapahtua ja monille muille ihmisille, mutta ei todellakaan kaikille. Mikäli sitä elelee omaa elämäänsä ja keskittyy omiin juttuihinsa, niin sitä saa tehdä loppuelämänsä ihan yksin kenenkään häiritsemättä. Se varmasti onkin parempi vaihtoehto ainakin omalla kohdallani. :)
Käyt varmaan joskus kaupassa ja ehkä joskus jossain muuallakin ihmisten ilmoilla? Näet siellä mielenkiintoisen näköisiä ihmisiä? Tarkoitin, ettei se elämän eläminen tarkoita sitä, että tarvitsee kulkea ihan joka paikassa silmät ummessa eikä suhtautua touhuun niin vakavasti, vaikkei siihen kaikkea vapaa-aikaa uhraisikaan. Kyllä ihmisiä voi tavata muuallakin kuin baarissa tai netissä itse sitä etukäteen järjestämättä, jos vain pysyy valppaana.
- leinikki80
ei teitä ymmärrä kirjoitti:
Mutta eiväthän naiset kiinnostus signaaleja lähetä kuin niille rinkimestareille. Minä pyrin elämään juurin noinkin vain ja ainoastaan omaa elämää, ja saan elää sitä omaa yksinäistä elämääni 100% rauhassa naisilta.
Kyllä se on ihan juttu, että jätän vapaaehtoisesti naiset rauhaan. Se säästää omaa mielenterveyttä ettei tarvitse ajatella asiaa. Kaiken lisäksi naiset varmasti pitäisivät minua stalkkerina, jos lähentelisin, vaikka he eivät ole antaneet signaalia lähestymisluvasta. Joten minähän teen vain palveluksen kaikille.
Mainittakoon, että kun tässä 2 vuotta sitten poikkeuksellisen kaunis nainen liikennevaloissa tahallisesti tuijotti silmiin kadun vastakkaiselta puolelta, niin siinä vaiheesa, kun naiset eivät koskaan mitään signaalia lähetä, en henkisesti kyennyt vastaamaan katseeseen, vaan aina 5 sekunnin katsomisen jälkeen joudun väistämään katseellani, mikä tuotti häpeän ja epäonnistumisen tunteen.
Eli ihan turha yrittää, kun tulee vain paha mieli siitäkin, kun nainen lopulta 100 vuoden yksinäisyyden jälkeen antaa signaalin. Liekkö sitten oli rinkimestari jättänyt tai jotain.Jos nainen on itsekin kunnollinen, ei hän silloin tietenkään mitään rinkimestareita halua. Itse en halua. Koska en itsekään paneskele ympäriinsä, en tietenkään halua miestä joka niin tekee. Sellainen mies ei ymmärtäisi saati arvostaisi kokemattomuuttani miesten suhteen ja mulla olisi vain epävarma olo koko ajan. Mutta ongelma onkin siinä, että vain ne komeat rinkelimestarit ovat innokkaita kosiskelijoita. Itse tykkäisin vähän ujommista ja kiltemmistä miehistä, joiden kanssa olisin samalla tasolla, mutta heihin en saa mitään kontaktia. Ei se naisellekaan ole helppoa tutustua mieheen, joka on piikit pystyssä koko ajan.
Työpaikallanikin on pari ujonpuoleista miestä ja he kyllä uskaltavat jutella vanhempien naisten kanssa, mutta kun minä tuun lähellekin niin juoksevat suurin piirtein karkuun tai menevät ihan tuppisuiksi. Haluaisin tutustua heihin, mutta kun ei se onnistu millään. En voi väkisin tuppautua seuraan. Kuinka minä voin olla niin pelottava? Kai he luulevat että olen kokenut nainen koska oon ihan söpö, mutta en todellakaan ole millään tasolla miesten suhteen kokenut. Ja kyllä minuakin jännittää ja pelottaa tutustuminen.
2 varattua miestä on työpaikalla mua koittanut pokailla, mutta siihen en todellakaan lähde. Mieluumin oon sitte yksin vaan lopun ikäni, mutta en voisi luottaa ikinä pettäjämieheen. Mun arvomaailmaan ei sovi sellaset touhut ollenkaan ja miehen tulee olla samalla viivalla tässä asiassa, siitä en tingi.
Ja toki kun itsekin oon kokematon miesten suhteen, niin oon aika ujo ja en osaa keimailla ja flirttailla avoimesti, että se pitäis tapahtua niin että jutellaan niitä näitä ens ja siitä sitten vois tutustumisen kautta rohkeutta tulla lisää, mutta kun en pääse edes juttelemaan niin vaikeeta tää on. Onko se sitten niin, että kaikki hiljaisemmat miehet on jotain naisvihaajia? Vai mistä oikein on kyse? - Naisasialooseri1
Tottakai rinkimestari arvostaa naisen puhtautta ihan yhtä paljon kuin kiltti ja ujokin mies. Mies saa paneskella kuten rinkimestari tekee, mutta ei hän todellakaan arvosta samoin toimivaa naista ja pitää tätä lutkana mikä tämä onkin. Ympäriinsä paneva mies taas on kova panosonni ja kun sellainen päättää asettua aloilleen niin kunnollinen ja kokematon nainen on se, minkä hänkin haluaa, ei rinkimestari niitä spermaämpäreitään halua vihille viedä.
Ja he eivät luule, että olet kokenut nainen koska olet söpö, jota lutkat harvemmin ovat. Kokematon söpö nainen on parasta mitä mies voi vakavaan parisuhteeseen haluta. - ikuisestiyksin82
Naisasialooseri1 kirjoitti:
Tottakai rinkimestari arvostaa naisen puhtautta ihan yhtä paljon kuin kiltti ja ujokin mies. Mies saa paneskella kuten rinkimestari tekee, mutta ei hän todellakaan arvosta samoin toimivaa naista ja pitää tätä lutkana mikä tämä onkin. Ympäriinsä paneva mies taas on kova panosonni ja kun sellainen päättää asettua aloilleen niin kunnollinen ja kokematon nainen on se, minkä hänkin haluaa, ei rinkimestari niitä spermaämpäreitään halua vihille viedä.
Ja he eivät luule, että olet kokenut nainen koska olet söpö, jota lutkat harvemmin ovat. Kokematon söpö nainen on parasta mitä mies voi vakavaan parisuhteeseen haluta.No eipä se siltä vaikuta kun miehet eivät kiinnostu meistä kokemattomammista naisista ollenkaan. Mutta annas olla kun tulee joku viimisen päälle tuunattu (ja tuupattu) tyrkky tissit ojossa tekoripset räpsyen, niin ujommatkin miehet on silmät nauliintuneina niihin naisiin. Eivätkä edes näe meitä kunnollisia söpöjä naisia ollenkaan. Täyttä paskaa tuo, että miehet kiinnostuisivat kunnollisista naisista. Kaikki miehet kuolaavat vain ja ainoastaan kokeneita naisia, jotka ovat itsevarmoja ja seksikkäitä. Tyrkyt ämmät eivät koskaan ole yksinäisiä. Eivät ikinä. Ala-asteelta vanhainkotiin saakka miehet tappelevat heidän suosiostaan. Niin on.
Arvatkaa ottaako päähän kun lähes kaikki ystäväni ovat jo tähään ikään mennessä olleet vaikka kuinka monen kanssa ja on lapsia eri miehille ja on aviomies ja rakastaja ja kaikkea? Mua ei miehet edes huomaa ja heillä on aina miehet jonossa. Hyvä ku exän tavarat saadaan kannettua ovesta ulos niin uuden miehen tavaroita kannetaan jo sisälle. Minä se vaan juoksen muiden muuttoapuna ja ostelen häälahjoja aina vaan uusiin häihin, mutta mun häitä ei tule koskaan. Paska elämä. ikuisestiyksin82 kirjoitti:
No eipä se siltä vaikuta kun miehet eivät kiinnostu meistä kokemattomammista naisista ollenkaan. Mutta annas olla kun tulee joku viimisen päälle tuunattu (ja tuupattu) tyrkky tissit ojossa tekoripset räpsyen, niin ujommatkin miehet on silmät nauliintuneina niihin naisiin. Eivätkä edes näe meitä kunnollisia söpöjä naisia ollenkaan. Täyttä paskaa tuo, että miehet kiinnostuisivat kunnollisista naisista. Kaikki miehet kuolaavat vain ja ainoastaan kokeneita naisia, jotka ovat itsevarmoja ja seksikkäitä. Tyrkyt ämmät eivät koskaan ole yksinäisiä. Eivät ikinä. Ala-asteelta vanhainkotiin saakka miehet tappelevat heidän suosiostaan. Niin on.
Arvatkaa ottaako päähän kun lähes kaikki ystäväni ovat jo tähään ikään mennessä olleet vaikka kuinka monen kanssa ja on lapsia eri miehille ja on aviomies ja rakastaja ja kaikkea? Mua ei miehet edes huomaa ja heillä on aina miehet jonossa. Hyvä ku exän tavarat saadaan kannettua ovesta ulos niin uuden miehen tavaroita kannetaan jo sisälle. Minä se vaan juoksen muiden muuttoapuna ja ostelen häälahjoja aina vaan uusiin häihin, mutta mun häitä ei tule koskaan. Paska elämä.No tuo nyt hieman kuulosti samalta puheelta, kuin mitä monet miehet harrastavat, eli haluaisivat oikeasti olla "kalifina kalifin" paikalla.....se nyt ei ainakaan kerro mistään muusta, kuin kateudesta ja katkeruudesta....eli ainoa ero näihin sarjasuhteilijoihin on se, että ei saa syystä tai toisesta harrastaa sitä samaa mistä on jollkein kateellinen ja katkera....
Kerroppas nyt omin sanoin, mitä sinä oikeasti haluaisit ja miksi?... ;P
Oikein hyvin! Saahan sitä seuraa muista ihmisistä eli tutuilta, sukulaisilta ja läheisiltä.
- taustailija
Joskus hyvin ja joskus kaipaan läheisyyttä todella paljon. Yleensä näin keväällä iskee halipula, mutta sekin menee ohi. Ilman seksiä oppii elämään kun on tarpeeksi kauan ilman.
Tykkään olla kotona, enkä ole enää vuosiin jaksanut baareissa juosta, joten on vähän hankala löytää ketään. Olen jo vuosia elänyt tyttärelleni ja vaikea kuvitella että tähän ketään rinnalle saisin. Toisaalta tyytyväinen näinkin, mutta toisinaan kaipaan aikuista seuraa. Onneksi kuitenkin hyviä ystäviä ympärillä. - lottamari<3
En jaksa, enkä kestä ilman toisen ihmisen läheisyyttä ja seksiä. Kaikki muu on turhaa, mutta toisen ihmisen antama läheisyys - siinä on kaikki mitä ihminen tarvitsee.Kun se otetaan pois elämä muuttuu keinotekoiseksi selviytymiseksi pärjätä yksin ja ilman toisen ihmisen tukea ja turvaa, läheisyyttä ja intiimiä kanssakäymistä. Yksin jääminen sairastuttaa, ilman toisen ihmisen kosketusta sisin jää tyhjäksi ja ihmisestä tulee helposti tyhjä kuori. Vaikea vaan löytää sitä oikeaa.
- Oikein hyvin, kiitos
Oikein hyvin, kiitos. Läheisyys ja seksi ovat kumpikin aika yliarvostettuja ilmiöitä, joita jaksaa vain pieninä annoksina. Minäkin luulin aikoinani tarvitsevani niitä, mutta olen tullut vuosien varrella toiseen tulokseen.
- sinkkumies.
Pysyn tänään kotona koska en jaksa katsoa kun ihmiset halailee pussailee ja onnittelee toisiaan siitä että heillä on toisensa. Minua ei kukaan ole halannut vuosiin.
- lottamari<3
Ai, minä luulin että wappuna vaan ryypätään ja tapellaan. Halaisin sinua, mutta elämme virtuaaliaikaa ja vielä ei onnistu energialevitointi sinua halimaan.Ehkä tulevaisuuden ihmiset tulevat osaamaan senkin taidon kunhan ihminen keksii keinon miten siirtää oma energiakehonsa minne tahansa koska tahansa...jännää... tulevaisuudessa voi olla tungosta sänkyssä ja kotisohvalla ja kiistaa siitä kuka oli ensin :)
lottamari<3 kirjoitti:
Ai, minä luulin että wappuna vaan ryypätään ja tapellaan. Halaisin sinua, mutta elämme virtuaaliaikaa ja vielä ei onnistu energialevitointi sinua halimaan.Ehkä tulevaisuuden ihmiset tulevat osaamaan senkin taidon kunhan ihminen keksii keinon miten siirtää oma energiakehonsa minne tahansa koska tahansa...jännää... tulevaisuudessa voi olla tungosta sänkyssä ja kotisohvalla ja kiistaa siitä kuka oli ensin :)
Minä taas luulin, että Kiltti mies saa tänään naista ja menee baariin ;)
http://keskustelu.suomi24.fi/node/12215176/#comment-67545276
Seuraa ja läheisyyttä saa ystäviltä ja seksiä saa, jos tarve käy pakottavaksi.
Ja kun on tylsää niin tulen Sinkut-palstalle laskemaan kuinka monella nimimerkillä Kiltti mies käy keskustelua itsensä kanssa :DJutteluseuraa riittää, seksiä ei oikeastaan juurikaan kaipaa kun on tottunut olemaan ilman. Ilman läheisyyttä ja toisen ihmisen kosketusta oleminen on vaikeinta, mutta kylläpä siihenkin on tottunut kun muuta mahdollisuutta ei ole.
- kait mä pärjään
helposti, kun tietää naisten panomäärän ja miettii niiden käyttöastetta.
Joskus, kun olen halannut jotain naista niin on tullut mieleen sen panokavereiden läpsivät kullit akan poskilla jne.- _Sinkkunelli_
Kuule, hanki itsellesi apua ja pian. Nuo pakkoajatuksesi ovat jo todella häiriintyneitä.
- mitästuutkyselee
Kyllä sitä kummasti jaksaa kun ei vaihtoehtoja ole.
- nuorinainenb
_SinkkuNelli_
Tuo on kyllä vaikeaa, myöntää että on yksin ja kaipaa läheisyyttä. Olen 23-vuotias, ja kaikki ystäväni pariutuvat. Olen seurustellut, ja yritän pitäytyä siinä että olen nuori, ja saan tehdä mitä lystään. Musta tuntuu, että se meni jo ohi.
Joku sanoi, että pitää elää omaa elämäänsä ja tehdä omia juttujaan. Mä olen oppinut elämään itselleni, toimimaan unelmieni eteen enkä anna miesten vaikuttaa siihen. Siis olen oma itseni, voin kyllä suhteessa tehdä kompromisseja. Välillä olen vihainen siitä, että olen sinkku. En enää muista suhteen huonoja puolia, aattelen vaan sitä läheisyyttä ja seksiä.
Huonossa tilanteessa ajattelen, että ei minulla ole muitakaan vaihtoehtoja. Niinkuin nyt. Hyvissä, ajattelen että olen vapaa tekemään mitä vain, milloin haluan. Nykyään on vaikea ajatella noita puolia, koska kaipaan läheisyyttä.
Olen toisaalta nuori ja naaivi, ja kun saan sen mitä haluan, en haluakaan sitä. Luulen että tuo viha tulee siitä, että kuvittelen että tässä vaiheessa olisin jo suhteessa. Silloinkun erosin entisestäni, ajattelin että valloitan maailman. No olen matkustellut ja lähtenyt vaihtoon, ja nyt tiedän, että ei mies voi olla sen esteenä. Tottakai vaikeaa olla kaukosuhteessa.
Kylläpä tuli ajatusvirtaa! Mutta tämä on kiva keskustelu. - yksinkertaista
Koska minä olen yksinäisyys.
- mies36v
Ihan kivasti - kun ei ole lainkaan kokemuksia moisesta, niin ei osaa sitä kaivatakaan. Itse asiassa ajatuksena seksi ja läheisyys tuntuvat vähän epämiellyttäviltä. Naiset ovat kivoja katsella, mutta lähempään kontaktiin ei ole kiinnostusta.
- untouchable
Se on varsin helppoa, kun ei ole koskaan sitä läheisyyttä edes saanut osakseen niin ei edes tiedä mistä jää paitsi.
- PASKAAVAPPUA!
Kiitos kysymästä - hyvin jaksaa. Alle kouluikäisenä yrittämäni epäonnistuneen itsemurhayritykseni jälkeen sukulaisnaiset toivottivat minulle "kyllä se siitä" ja miespuoliset sukulaiset säestivät samoin sanoin vieressä. Kulissit piti olla pystyssä. Nykypäivänä aina palatessani ulkomailta Suomeen toivon vilpittömästi, että suomalaiset olisivat joutuneet Venäjän totaalisen neutroniasehyökkäyksen kohteeksi, sillä kaikesta huolimatta Suomi on kaunis maa vaikka suomalaiset itse ovat jätettä. Tietämättömille tiedoksi neutronipommi oikein räjäytettynä ei tuhoa rakennuksia, mutta tappaa vain ihmiset. Ohessa menisivät kylläkin viattomat eläimet, mikä on suuri epäkohta tämän pommin käytössä. Kaikesta huolimatta toivotan kaikille suomalaisille tasapuolisesti "PASKAA VAPPUA JA VIELÄ PASKAISEMPAA VAPUN JATKOA".
PS. Koska sympatiseeraan ätmejä toivotan ätmeille parempaa tulevaisuutta ulkomailla - jättäkää tämä sairas maa ja antakaa tämän maan mädäntyä omiin ulosteisiinsa näin kuvaannollisesti sanoen.- Kuules, Tohelo
Sinä et pienenä saanut onnistumaan sitä, mitä halusit, joten kaikkien suomalaisten pitäisi kuolla?
Taidat pitää itseäsi pikkuisen tärkeämpänä kuin oletkaan.
- Tyytyväinen
Olen ilmeisesti aseksuaali koska en kaipaa fyysistä läheisyyttä vaan päinvastoin koen sen ahdistavana. Parempi näin päin.
- Ymmärrän sua
Mulla on sellanen "ongelma", että yksin ollessani kaipaan joskus todella kovasti naista viereeni hellittäväksi ja hellimään mua, mutta sitten kun pääsen naisen kanssa fyysiseen läheisyyteen, alkaakin läheisyys ahdistaa, ja huomaa taas kaipaavaansa tuttuun ja turvalliseen, vapauttavaan yksinäisyyteen... Jotenkin tuntuu, että se toisen ihmisen fyysinen läheisyys kaventaa itsenäisyyttä, mutta sen tajuaa vasta kun on päässyt siihen läheiseen kontaktiin.
- ajatuskin ahdistaa
Ymmärrän sua kirjoitti:
Mulla on sellanen "ongelma", että yksin ollessani kaipaan joskus todella kovasti naista viereeni hellittäväksi ja hellimään mua, mutta sitten kun pääsen naisen kanssa fyysiseen läheisyyteen, alkaakin läheisyys ahdistaa, ja huomaa taas kaipaavaansa tuttuun ja turvalliseen, vapauttavaan yksinäisyyteen... Jotenkin tuntuu, että se toisen ihmisen fyysinen läheisyys kaventaa itsenäisyyttä, mutta sen tajuaa vasta kun on päässyt siihen läheiseen kontaktiin.
En minä ainakaan edes tarvitse läheistä kontaktia siihen että ajatus läheisyydestä alkaa ahdistaa. Joskus sitä miettii että olisipa kiva kun olisi kumppani niin voisi mennä sinne tai tänne yhdessä ja tehdä yhdessä sitä tai tätä. Sitten alkaa miettiä että ei helvatti, tuossa se toinen sitten olisi lähes jatkuvasti tai edes melko usein vierellä. Samassa asunnossa, samalla sohvalla ja samassa ruokapöydässä. Ajatus tästä puistattaa enemmän kuin mukavat kuvitelmat houkuttavat.
Yksinoloon, omaan tilaan ja rauhaan tottuu niin hyvin ettei muutosta edes lähde tavoittelemaan enää.
- yksinäinen.
Tälläsin krapula aamuin sitä kaipais jotain halausta mutta ei vaan saa. Eilen baarissakin kaverit ja monet halaili toisiaan ja itse en saanut mitään halausta vaikka oli naisiakin lähellä. Nais kaverit halaili toisiaan ja muita miehiä mutta mua ei ollenkaan. Sitte ne viel yritti et ostan nille siiderii mut liukenin paikalta.
- Mies31v.
No vaikka sillä, että kysyit ja minä halusin vastata. Ne retoriset tuntuu aina niin pahalta.
Ja eilen en saannu. Älypuhelimeni hajoitettiin, kävelin yksin himaan ja nyt juon.
Huomenna vitunmoinen henkinen krappa.
Ja ei! Vaikka olen tässä niin helppona ja kaikelle sun herjallesi, niin silti jos pystyt tai osaat ratkaista sen Oraakkelin, niin :)
Ikävä kyllä varattuna olet niin Comfortably Numb.
Feed me with your tears. - yksinäinen.
Sellasen turvallisen ja kiltin haluaisin tänne viereeni nyt.
- Vastaus naiselta
Niin sä voit kysyä tätä samaa myös tuolla parisuhdepalstalla.
Sinkulle, varsinkin naiselle, se on oma valinta josta pääsee nopsasti parisuhteen puolelle. Silloin kun olin pitkässä suhteessa, niin en halunnut seksiä edes joka kuukausi. Oikeasti olisin varmaan halunnut, mutta suhde oli mitä oli.
Parempi olla sinkkuna, kun viileässä suhteessa. Parisuhde ei ole tae läheisyydelle ja juurikin siksi olen valikoiva.- nuorinaineb
Niin, tiedän paljon huonoja suhteita joissa tapellaan, ei ole seksiä, milloin mikäkin on pielessä. Läheisyyden kaipuu on kamalaa, myönnän. Välillä vituttaa olla sinkku, myönnän. Ja välillä olen yksinäinen.
Mutta, olen myös ollut suhteessa yksinäinen. Kumpi on pahempaa? Ehdottomasti toi seurustelu. Koettu on sekin, ja onnellisempi olen ollut yksin. Välillä tunnen itseni yksinäiseksi, mutta mies ei tuo onnea, se voi täydentää onnen.
Jospa osaisin edes hetkeksi lopettaa tämän jatkutuisen onnen etsimisen, ja eläisin enemmän hetkessä. - nuorinaineb
nuorinaineb kirjoitti:
Niin, tiedän paljon huonoja suhteita joissa tapellaan, ei ole seksiä, milloin mikäkin on pielessä. Läheisyyden kaipuu on kamalaa, myönnän. Välillä vituttaa olla sinkku, myönnän. Ja välillä olen yksinäinen.
Mutta, olen myös ollut suhteessa yksinäinen. Kumpi on pahempaa? Ehdottomasti toi seurustelu. Koettu on sekin, ja onnellisempi olen ollut yksin. Välillä tunnen itseni yksinäiseksi, mutta mies ei tuo onnea, se voi täydentää onnen.
Jospa osaisin edes hetkeksi lopettaa tämän jatkutuisen onnen etsimisen, ja eläisin enemmän hetkessä.Ja tuohon edelliseen. En ole helposti päässyt parisuhteeseen. Puhutaanko tässä mistä miehestä tahansa? Suhteen löytäminen ei ole ollut helppoa, ja vieläkin sinkku.
Mietin, että haluanko edes oikeasti olla varattu, kun olen nuori, mutta seksin ja läheisyyden kaipuu on järkyttävä. Sotken sen välillä siihen, että kuvittelen haluavani suhteen.
Kaikin puolin olen valmis suhteeseen, henkisesti ja fyysisesti. Olen elänyt villiä sinkkuelämää, käsitellyt asiat jotka painaa mieltä (jättämisen pelko ja muut) ja kai tässä on vielä jotain muutakin... Mutta silti, olen valmis ja sen sijaan näen ihmisiä suhteissa, jotka pettää, eivät ole valmiita, on liian nuoria.
Ehkä sen takia minulla on joku tietty viha, että olen sinkku. Mutta nyt, taas elämä on ihanaa eikä jaksa murehtia tuollaisesta.
Ja tosiaan, joku mainitsi, mutta jos rupean miettimään että viiden, kymmenen vuoden päästä tätä tekisin... En halua, ikinä. haluan löytää kumppanin ja joskus pelottaa että jään yksin.
- Nainen jostakin
No ylipäätään jos joutuu miettimään toisen ihmisen seuran puutetta niin ei mielessä ensimmäisenä läheisyys ja seksi.
Yleensä kontaktin ottaminen sekä juttelu sekä tapaaminen tulevat ensin. - myynninedistäjä
Naiset varmaankin luovat kysyntää itselleen rajoittamalla kosketukset, halaukset ja suudelmat hyvin harvoille ja valituille miehille, näin mies joutuu työskentelemään sen eteen että saa vähän päänsilitystä palkkioksi. Hyvin kannattavaa toimintaa naisille, voi teetättää ikävät työt miehillä ja palkkioksi vaan silittää vähän päätä.
Tosin kysyntää vähentää se kun moni mies jää kokonaan ilman naisen kosketusta, mitä ei ole kokenut, sitä ei osaa kaivatakaan.
Naisten kannattaisi silloin tällöin antaa "ilmaisia näytteitä" koskettamalla joskus atm miehiäkin joka voisi luoda lisää kysyntää... - ----
Olemalla ajattelematta miehen ja naisen välisen kiinnostuksen olemassaoloa.
Asun omillani, olen säännöllisessä työssä, minulla on hyvät välit koko sukuuni, minulla on jonkinlainen kaveripiiri, matkustelen yksikseni ulkomailla, jne. Ainoastaan minkäänlainen suhde- tai seksikontakti naisiin puuttuu, ja niin varmaan tulee aina puuttumaankin.
Keskityn siis siihen mikä muu minua kiinnostaa kuin naiset. Ja on minulla naisia sukulaisina, kavereina ja työkavereina. Ei vain koskaan ketään minkäänlaisena potentiaalisena suhde- tai seksikumppanina. Ja tätä vielä pahentaa se, että naiset kiertävät minunlaiseni naisettomat miehet mahdollisimman kaukaa, ja hakeutuvat vain sellaisten miesten seuraan, joilla naisia jo kyllä ennestäänkin riittää.
Asiaa helpottaa se, että pääsen joka vuosi vähintään kerran tapahtumiin, joissa sentään pääsen katselemaan ja valokuvaamaan hyvännäköisiä naisia, jotta voin sentään kuvitella että minulla olisi jotain naisseuraa.
Ja niin kuin tässä on aiemminkin sanottu, mitä vaihtoehtoa tässä muka on? En minä minkään pelkän naisseuran puutteen takia ala mitään itsemurhaa yrittämään. - ei ne pärjää
Kyllähän noilla jollain nyt aika selkeesti tai on jo kuuppa levinnyt.
Että sen verran hyvin näyttävän pärjäävän.- alone for life
Kun on jäänyt ilman lämpöä ja läheisyyttä sekä tukea vaikka elämä olisi kuinka kolhinut niin se on tuhonnut kyvyn enää vastaanottaakaan mitään sellaista koska on pitänyt kovettaa itsensä kestääkseen kovatkin kolhut yksin.
Ei voi enää päästää ketään niin lähelle tai "antautua" ottamaan vastaan hellyydenosoituksia ainakaan ns. "täysillä", korkeintaan muodollisesti mutta sisin on kivikova eikä halikaan silloin tunnu miltään enää.
Ja jos pato murtuisikin niin sitten valuisi niin paljon tuskaa yli että siitä ei ehkä loppua ihan heti tulisikaan.
Esim. minua ei lapsenakaan halittu joten en ole koskaan tottunutkaan läheisyyteen, niinpä olen ajautunutkin yksineläjäksi.
- Pakko jaksaa
Ei sitä viitti itseäänkään tappaa, vaikka kyllä tämä aika kovaa on. Usein ajatteken, millaista olisi olla komea tai kaunis mies, joka kiinnostaisi naisia. Valitettavasti olen ruma, eikä ketään naista kiinnosta edes ottaa selvää, millainen olen sisältä. Pakit tulee heti kun näkevät kuvan. Ja jos menee treffeille ilman kuvaa, keksivät jonkun tekosyyn poistua paikalta 5 minuutissa.
- Olet laiska paska!
Mene salille. Naiset haluaa lihaksia, lihaksia ja lihaksi.
- Pakko jaksaa!
Olet laiska paska! kirjoitti:
Mene salille. Naiset haluaa lihaksia, lihaksia ja lihaksi.
Harrastan liikuntaa ja olen hyvässä kunnossa. Rumalle naamalle ei salilla voi kuitenkaan tehdä mitään.
- sinkkumies.
Tekis mieli halia muutakin kun tyynyä.
- x7c8vubipo
Pahinta olisi jos ensin joku nainen onnistuisi herättämään luottamuksen että päästäisi lähelle ja sitten hylkäisi jolloin jäisi taas yksin ja ilman läheisyyttä. Silloin tietäisi mistä jää paitsi niin luulen että ahdistaisi ja jyrsisi erittäin paljon ja karkeilla terillä sisintä...
- Blondieitulluttaloon
Olen ollut sinkkuna 12 vuotta, jos lasketaan 18vuotiaasta lähtien. 17v seurustelin etäsuhteessa inttipojan kanssa puoli vuotta, siitä suhteesta kaks kuukautta oltiin lähisuhteessa ennen kuin kundi lähti toiselle puolelle maata opiskelemaan. Sen jälkeen sit tosiaan tuo 12v yksin, yks pidempi panosuhde välissä et sai vähän hellyyttä (seksiä), yhdenillan jutut kun jätti kylmäksi, niitäkin kokeilin viis kertaa kun kaverit väitti et mul on vaan huono tuuri käyny ekan ja tokan kohdal ku jo totesin et ei tunnu hyvältä. Baarissa miehet ei lähesty, ellen mee johkin sedulaan missä kaikki umpitunnelissa. Kavereita mulla ei ole koskaan ollut, oon entinen koulukiusattu enkä saanut niitä koulunvaihdoista tai korkeakouluopinnoista huolimatta vaikka kuinka yritin ja yritin olla näyttämättä muille että yritin etten vaikuttaisi epätoivoiselta. On kokeiltu nettitreffit, vapaaehtoistyöt, kuntosalit, järjestöt...
En tiedä millaista on olla parisuhteessa, ja alan epäillä että enää sellaiseen pystynkään. Ihmiset livenä ja netissä kehuu et oon kaunis kasvoiltani (kuulemma 9 ), kroppa ei oo ihan samaa kaliiberia tosin, mut sillä luulis pääsevän jo jonnekin, mut ei. Oon suht fiksu (rauhallinen enkä missään tyylien ääripäässä, en huuda ja rieku ja kailota vaan osaan käyttäytyä ja seurustella ja olla loukkaamatta muita), korkeakoulutettu, tuun ihmisten kaa arjessa ja duunissa toimeen, mut silti kukaan ei halua olla mun kaa. Ei oo kavereita eikä miestä. Enkä sitä lastakaan tuu saamaan, kohtahan se hedelmällisyyskin laskee niin et en enää pysty ja yksinhuoltajaksi ilman turvaverkkoa on liian riskialtista lähteä.
Oon antanu itelleni viel 10-15v terveydestä riippuen armonaikaa, ja sitten kun vanhuuden krempat alkaa lisääntyy niin eutanasiaturistiksi johonkin näistä maista mistä saa avustetun itsemurhan. Kammoan ajatusta, että viettäisin yksin huonokuntoisena vanhuksena viimeiset 20-30v, mieluummin itsemurha. Aseita on kuitenkin hankala hankkia ja junan alle meneminen traumatisoi kuskin, joten täytyy toivoa et kymmenen vuoden päästä oisin sopiva kandidaatti myrkkyinjektioon.. tai jos se ei onnistu, ni sit amsterdamiin ja ostan huumeita koko omaisuudella ja tykitän suoneen niin että henki varmasti lähtee.- mies.kyselee
Missä päin asut ja minkä ikäinen olet?
- miirumah
Ei niissä eutanasiamaissakaan eutanasiaa saa tuolla perusteella, että yksinolo vituttaa. Pitää olla todella vakavasti ja parantumattomasti sairas fyysisesti tai henkisesti.
Ja kannattaako nyt sen takia itsemurha tehdä, ettei oo parisuhdetta? Ei ne asiat monesti parisuhteessa olevillakaan sen paremmin ole, eikä sen parempi vanhuuskaan. Nekin joilla on ollut puoliso ja perheet usein riutuvat yksin vanhuudessaan, puoliso on kuollut tai on erottu ja lapset ei käy edes katsomassa. Kyllä elämästä pitää vaan osata nauttia omin avuin.
En ole minäkään kuin kerran elämässäni seurustellut ja siitä on myös 12v aikaa, mutta olin sua muutaman vuoden vanhempi. Ei voi mitään kun ei vaan löydy kunnollista miestä, hyväksikäyttäviä hunsvotteja ja gigoloita vaan. Kyllä ilman on parempi olla kuin jonkun ääliön kanssa.
Mulle jo äiti ja molemmat isoäidit sanoivat, että ei heilläkään mitenkään hyvät parisuhteet olleet, lasten takia yrittivät vaan kestää kamalia ukkojaan. Siihen aikaan (mummojeni) ei eroamista katsottu hyvällä ja se oli myös taloudellisesti hankala totetuttaa. Sanoivat, että oon fiksu kun en huoli huonoa miestä vaan oon mieluumin yksin jos ei hyvää miestä löydy. Heidänki miehet, eli mun molemmat pappat ja isäni niin osasivat esittää alussa kunnollista herrasmiestä, mutta totuus tuli vasta vuosien päästä ilmi. On vaikea uskoa miehiin, kun ei ole kunnollista miehen mallia ollenkaan ja suku pursuaa pelkkiä huonoja miehiä, tädillänikin oli kamala mies, josta ei voinut erotakaan ku uhkas tappaa ittensä, mut onneks sairastui syöpään niin sillä siitäki sekopäästä päästiin eroon.
Parisuhde olis varmaan ihan kiva asia jos se menis niin kuin elokuvissa, mutta kun se ei useimmilla kuitenkaan mene niin. Suurin osa eroaa. Naimisissa olevista puolet ja siihen päälle kaikki ne, jotka eivät naimisissa koskaan olleetkaan, eli vain hyvin pieni osa pariskunnista pysyy yhdessä ja vieläpä onnellisina, eikä vain rahan takia. On oikein omat pettämis sivustot naimisilla oleville. Että jopas on autuas olotila se naimisissa oleminen. Kuinka monta onnellista pariskuntaa itse tunnette? Siis kauan yhdessä olleita. Pohtikaa sitä hetki. Niinpä.. Ehkä parisuhdetta ei kannata pitää elämän päämääränä ja ainoana täyttymyksen aiheena, jota ilman ei voi ihminen olla onnellinen. Koska se ei useimmilla edes mene niin. - Blondieitulluttaloon2
En mä harkitse itsemurhaa viiskytvuotiaana sen takia ettei oo parisuhdetta, vaan ettei ole ketään. Oon ollut koko elämäni täysin yksin, enkä enää jaksa sitä. Aamusin tuntuu kuin toistaisin Päiväni murmelija -tilannetta, jossa jokainen päivä on sama. Käyn tapahtumissa aktiivisesti ja otan kontaktia ihmisiin, mutta sekin alkaa kymmenen vuoden jälkeen puuduttaa koska ne ei koskaan johda mihinkään. Harrastuksetkaan ei tunnu enää miltään ja ootan vaan et koska tää kroppa vois prakata et pääsis tästä. Ja joo, oon käyny terapiassa ja syöny lääkkeitä, mut kuten terapeutti ja psykiatri totes, mun ongelmat ei lääkkeillä parane eikä terapeutti ole kaverin korvike, ja oikeassahan he olivat. Ei oo järkeä maksaa terapiasta ja lääkkeistä kun ongelma on se et on helvetin yksinäinen. Ihminen on sosiaalinen eläin ja tarvitsee läheisyyttä ja kontakteja, saa olla aika kovasti puuduttava lääkitys et sosiaalisuuden tarpeen saa turrutettua. Koiraa taas en uskalla ottaa hellyyden kipeyteeni, koska se saattaa elää pidempään kuin mua kiinnostaa enää olla hengissä ja se ei korvaa ihmiskontaktia ja aidosti läsnäolevaa keskustelua.
- crux
Eihän sitä masentumatta jaksakaan, mutta vähän auttaa kun muistelee kuinka vaikea projekti sen seuran saaminen voi miehelle olla. Pitää ottaa kontaktia, ottaa osumaa, nöyrtyä ja alentua, todistaa kaikki ikävät ennakkokäsitykset vääriksi ja sitten ehkä onnistua yhden prosentin todennäköisyydellä tai jotain...
Kyllä sen prosessin aikana tulee mieleen että olisi helpompi olla ihan vaan ilman. Yksin pystyy edes säilyttämään kuvitelmia siitä että maailmassa voisi olla jotain romantiikkaa minullekin - heti kun alkaa yrittämisen niin karu todellisuus iskee päin kasvoja. - eräs.atm
Emme me jaksakaan.
Mutta kuuluuko jaksaakaan sillä se nyt on sillä tavalla, että mies on jo lähtökohtaisesti vähemmän arvokas sukupuoli tässä feministisessä paratiisissa, ja marginaaliin ajautunut mies paaria luokkaa, joka joutaakin upota. - jaksaa_jaksaa
Ei sitä naista/suhdetta mihinkään tarvi kunhan elämässä on jokin intohimo duuni/kiinnostuksen kohde ja paljon rahaa, plus sosiaalinen verkosto, ihminen pärjää kyllä ilman parisuhdetta mutta yksinäisyys näin yleisesti ei ole hyväksi.
- ei.mikään
Ei mun mielestä mikään voi korvata naista ja lasta.
ei.mikään kirjoitti:
Ei mun mielestä mikään voi korvata naista ja lasta.
Tottakai kai voi jos nainen on "outoilija"....huono persoona/luonne...jne..
Tuohon oloon turtuu. Oppii nauttimaan niistä muista asioista, jotka tekevät itsensä onnelliseksi ja jotka tuovat positiivisia fiiliksiä.
Tietty sitten jos seksi ja toisen ihmisen läheisyys pidemmän ajan kuluttua tulee elämään, niin silloin tämän kanssa on peloissaan ja jännittää, kun tilanne on taas pitkästäaikaa uusi. Ei tiedä kuinka sitä pitäisi toimia.Tosin osaltaan seksiä ei ole tullut kaivattua myöskään sen takia, että se ensimmäinen ja viimeinen kerta kokemuksena ei nyt ollut niinkään huippu hyvä. Enemmänkin niin että miellyttävämpää aikaa sitä itsekseen on viettänyt.
Toisen läheisyyttä, halauksia ja sitä tunnetta että toinen ihminen välittää ja rakastaa sinua, näitä tulee kylläkin kaivattua aina ajoittain.pete_pjn kirjoitti:
Tosin osaltaan seksiä ei ole tullut kaivattua myöskään sen takia, että se ensimmäinen ja viimeinen kerta kokemuksena ei nyt ollut niinkään huippu hyvä. Enemmänkin niin että miellyttävämpää aikaa sitä itsekseen on viettänyt.
Toisen läheisyyttä, halauksia ja sitä tunnetta että toinen ihminen välittää ja rakastaa sinua, näitä tulee kylläkin kaivattua aina ajoittain."Toisen läheisyyttä, halauksia ja sitä tunnetta että toinen ihminen välittää ja rakastaa sinua, näitä tulee kylläkin kaivattua aina ajoittain."
Ja kaivattua tulee myös sitä että näitä samoja asioita voisi toiselle osoittaa.- hkhukhkk
Komps. Yksinäisyyden aiheuttama tuska on kuulemma verrattavissa luun murtumiseen, mutta murtuminen kestää hetken, yksinäisyys jopa vuosia... Kyllä sitä jotenkin oppii linkkaamaan läpi elämänsä :P Paraneminen olisi toki vain itsestä kiinni, mutta kynnys on korkea... ja sitä korkeammalle pitää hypätä mitä pidempään on ollut rampa... Rimakauhu iskee :P
hkhukhkk kirjoitti:
Komps. Yksinäisyyden aiheuttama tuska on kuulemma verrattavissa luun murtumiseen, mutta murtuminen kestää hetken, yksinäisyys jopa vuosia... Kyllä sitä jotenkin oppii linkkaamaan läpi elämänsä :P Paraneminen olisi toki vain itsestä kiinni, mutta kynnys on korkea... ja sitä korkeammalle pitää hypätä mitä pidempään on ollut rampa... Rimakauhu iskee :P
....riippuu paljon yksilöstä......itsellä on nyt helppoa, kun tietää realiteetit, enkä edes yritä, kun tietää kuinka harvassa itselle sopivia oikeasti on, niin että molemmat saavat juuri sitä mitä tarvitsee... ;P
Turhaa jahdata ja etsiä enkeleitä, kun ei edes tiedä onko heitä.......jos juuri itselle sopiva enkeli jossain olisi, niin se kyllä tupsahtaa samalla todennäköisyydellä itsestään, kuin kääntämällä kiviä ja kantoja..... ;P
Ei voi kaivata ja haluta sellaista mitä ei välttämättä ole tai on ainakin liian vaikeasti löydettävissä.... ;P
PeaceOfCake......OttaKeeKakkua... ;D- hkhukhkk
NuuskaMuikkune kirjoitti:
....riippuu paljon yksilöstä......itsellä on nyt helppoa, kun tietää realiteetit, enkä edes yritä, kun tietää kuinka harvassa itselle sopivia oikeasti on, niin että molemmat saavat juuri sitä mitä tarvitsee... ;P
Turhaa jahdata ja etsiä enkeleitä, kun ei edes tiedä onko heitä.......jos juuri itselle sopiva enkeli jossain olisi, niin se kyllä tupsahtaa samalla todennäköisyydellä itsestään, kuin kääntämällä kiviä ja kantoja..... ;P
Ei voi kaivata ja haluta sellaista mitä ei välttämättä ole tai on ainakin liian vaikeasti löydettävissä.... ;P
PeaceOfCake......OttaKeeKakkua... ;D... onneksi on edes kakkua... :D
- hkhukhkk
pete_pjn kirjoitti:
Cake is a Lie! :D
Hys hys Rattmann, eikä ole.
*ottaa NuuskaKakkua* pete_pjn kirjoitti:
Cake is a Lie! :D
Niin kuin sanoin..."...riippuu paljon yksilöstä....".... ;P
Kaikilla on oma polkunsa ja kohtalonsa.... ;Dhkhukhkk kirjoitti:
Hys hys Rattmann, eikä ole.
*ottaa NuuskaKakkua*Ei Nii...hyvä, että kelpas... ;P
- LLeeena
Koska ollaan tajuttu että se on pötypuhetta et ihminen tarvii läheisyyttä. sanakin jo kuvottaa.
Riippuu ihan yksilöstä.......mutta mikä tahansa läheisyys ei ole se pointti vaan sen juuri itselle sopivan yksilön läheisyys..... ;P
Tämä siis on taas minun juttuni....mutta kuten huomaamme meitä on moneksi....sinulla sinun juttusi ja minulla minun....ja kaikilla muilla omansa.... ;P
- tuleejosontullakseen
Läheisyyttä saa kun itse avoimesti halaa ja kuuntele ihmisiä. Vanhukset tai muuten sukulaiset joita et usein tapaa lähdeppä sellaiselle halaus kierrokselle. Moni hankkii lemmikin jota halata ja silitellä - sillä eihän läheisyys aina tarkoita seksiä. Kun on vuosikausia tunnekylmän koskemista varovan ihmisen kanssa suhteessa - niin eipä tämä sinkkuuskaan silloin niin hirveältä tunnu. ei riitoja ja sitä hyvää seuraa odotellen. Ihan hyvin jaksaa.
- Naisasialooseri1
Monelle ilman läheisyyttä ja seksiä elävälle miehelle, varsinkin totaalikokemattomille jotka eivät ole saaneet niitä edes muutamaa kertaa, on kehittynyt ns. Auschwitz-sydrooma eli kun ihminen elää kurjissa oloissa tarpeeksi pitkään niin hän alkaa kuvittelemaan sen olevan normaalia.
- Anonyymi
Eipä sitä jaksakaan. Joka viikko ainakin kerran tulee sellainen fiilis, että nyt lähden tästä maailmasta, mutta sitten se tunne menee kuitenkin ohi ennen kuin ehdin tehdä mitään. Saa nähdä kauanko tässä kestää, ennen kuin joku kerta se homma tulee vietyä loppuun asti.
- Anonyymi
Kaiken kanssa oppii elämään. Asenteesta vain kiinni.
- Anonyymi
Niinpä. Kaikkeen tottuu, kun ei muita vaihtoehtoja ole.
- Anonyymi
Miten jaksatte aloituksen aasioita vuosia.
- Anonyymi
Se on pakko jaksaa, kun ei ketään kiinnosta tämän näköinen. Tottunut ettei ikinä tule läheisyyttä ja ettei mun seura on haluttua, kuka nyt näin ruman kans haluais olla. Ja olen jo liian vanhakin, kiinnostaakseni ketään, oman ikäset miehet katsoo nuorempia naisia ja nuoremmat miehet ikäisiään tai vähän nuorempia naisia ja mua vanhemmat miehet ovat jo mullan alla eli ei mitään mahdollisuuksia mihinkään. Eipä tuota ole ollut ikinä ystäviäkään, kuka nyt ruman kans kehtaisi ystävä olla, eipä ole muuta vaihtoehtoa kuin yksinäisyys.
- Anonyymi
Ja kun tuntuu etten enää jaksa, poistun toiseen maailmaan.
- Anonyymi
Hyvin. Kauan kestäneen parisuhteen loppumisen jälkeen ei ole ollut vaikeaa olla yksin ja ilman läheisyyttä.
- Anonyymi
Vapaa-ajattelulla ilmeisesti. Työkin on harvinaista
- Anonyymi
Viitisentoista vuotta yhdessä asumista, mutta kun yksin jään, en enää ota ketään kanssani asumaan. Hauskaa voi pitää ja yhteyttä, mutta yhdessä asuminen on niin nähtyä.
- Anonyymi
Välttelevä kiintymyssuhdemalli peritty kotoa, Autisminkirjon neuropsykiatriset häiriöt, Eristäytyvä persoonallisuus, Aseksuaalisuus. Nämä nyt ainakin, muitakin varmaan on.
- Anonyymi
Sanoo henkilö jonka pakkomielle on diagnosoida jokainen joka ei täytä kriteereitä.
- Anonyymi
Ei kosketa
- Anonyymi
Hyvin.
Tähän vanhaan aloitukseen kommentti, että vaikka minulla ei ole miestä, en todellakaan ole ilman toisen ihmisen seuraa. - Läheisyydenkaipuutani helpottaa se, että voin halata lapsiani ja ystäviäni. - Kyllä ilman kumppanin kanssa harrastettua seksiäkin pärjää, kun ei ajattele sitä mitä elämästä puuttuu, vaan on iloinen kaikesta siitä, mitä elämässä on saanut.
Sitten kun menee riittävän kauan vuosia, niin kohta en enää edes muista, että olen ilman jotakin. 😁- Anonyymi
Täysin samaa mieltä, juuri näin. Lasten jalastenlasten , ystävien ja sukulaisten haliminen auttaa.
Seksiä en ole itse harrastanut, saanut vuosikymmeniin eikä oikeastaan ole mitään tarvettakaan tullut . Kaikkeen tottuu. Ja paljon on muitakin ilon aiheita elämässä ja asioita jotka tuovat onnellisuutta.
Pienetkin jutut tulevat tärkeiksi ja merkityksellisiksi ja tuntee rakkautta , kiintymystä ja ikävää kohteisiin joihin toiset eivät kiinnitä mitään huomiota kuten luontoon. Välillä tuntuu siltä että pusken kaiken hellyyden kaikkiin pieniinkin olentoihin mihin luonossa törmään. Ja kuinka ne herättävät sisäisen ilon.
- Anonyymi
Huonosti. Täytyy tehä tekoälysovelluksella kuvia joskus koko yö ja runkata ahtaaseen reikään jonka on tehnyt puukolla maitopurkin jäykkään pohjapahviin. Hih,,,hioenoa jos
purkiss aon vielä pilaantuneen maidon lemu niin tulee vähän todenmukaisempi tunnelma. Joskus neljän tunkkauksen sarjalla lähtee naisenkaipuu jopa pariksi viikoksi, mutta joskus se vaan pahenee seuraavana päivänä, jolloin täöytyy runkata ainakin kerran tai purra hammasta niin että leukalihaksen treenautuu coulthardimaisiksi- Anonyymi
Aika siivottomien naisten kanssa olet joskus ilmeisesti seukannut. Valitan, siistimpiäkin ja raikkaamman tuoksuisia, intiimihygieniastaan huolehtivia nykyään löytyy , pääsääntöisesti. Vain kadulta iskettävät , todella känniset, huumeiset naiset voivat lehahtaa alakerrastaan. Kun intiimipesuille ei löydy paikkaa kadulla, eikä yökerhoijen wc- tiloistakaan nykyään.
Laivoilla ei kannata lähteä kaataman sänkyyn hikistä naista ellei nainen käy suihkussa sama koskee kaikkia muitakin paikkoja joissa on huhkittu ja hilluttu hikeen asti kuten festariteltoissa tai asuntovaunuissa. Ja ei koskaan kaatokännissä.
Maitopurkin sijaan suodittelen aikuisten seksikaupastaostettavaa tekovaginaa jasekin pitää jokakäytön jälkeen pihdistaa miehen omista nesteisyä, muutoin se alkaa haisemaan. Ne miehen omat nesteet nimittäin jotka siellä sisällä läjåhtee lemuamaan. On aika tujua löyhkää ja voittaa happaman maidon mennen tullen.
- Anonyymi
Hyvin jaksaa kun kiroilee yksinäisyydestä ja itseinhosta syntyneen vihan irti itsestään. Vihan vallassa ollessaan vainen lamaantuu, mutta vihanpoisto antaa energiaa. Ei myöskään ole oikein mitään kunsta unelmoida tahi kuta muistellla eli siinä mielessä ei ole hommakaan olla yksin. Enää 40 vuotta 8-kymppis-juhliin, kyllä yähän jaksaa kun tähän kin asti on tultu naimati ja juuri millään tavoin naisen kaa kivasti olemati
- Anonyymi
Käsittämätöntä https://youtu.be/JyjpmkfNSF4?si=1BBvUSNv39Ci8h3w
- Anonyymi
Muistuttan viikon tai parin välein itseäni siinttä että ejakulointi synnyttää vain vihummoisen pelon, tressin, Jumalavihan ja itseinhon niin ei pääse syntymään pariutumishimoa ja jaksaa jatkaa yksinoloa
- Anonyymi
Helposti kun sitä omaa rakasta ei oo vielä koskaan löytynyt. Onneksi ei siis tiedä mistä kaikesta kivasta jää paitsi 🙃
- Anonyymi
Puolitoista vuotta ilman seksiä naisen kanssa.
Ai miltä tuntuu?
No siltä, että myisin sieluni yhdestä suudelmasta.
Terveisin,
M56- Anonyymi
Hö. Lähetän täältä ilmaisen virtuaalisen halauksen sinulle 🤗 Toivotaan, että jotain kivaa kevät toisi tullessaan itse kullekin :)
N32
Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Pekka Aittakumpu ja Jenni Simula kiistävät väitetyn aviorikoksen
"Yleisessä tiedossa oleva asia”, sanovat Kalevan lähteet https://www.kaleva.fi/pekka-aittakumpu-ja-jenna-simula-ki2297053Miksi olet riittämätön kaivatullesi?
Mistä asioista tunnet riittämättömyyden tunnetta kaipaamaasi ihmistä kohtaan? Miksi koet, että et olisi tarpeeksi hänell1442917- 452380
- 1032300
Aloitetaan puhtaalta pöydältä
Mukavaa iltaa mukaville. 😊 ❤️ ⚜️ Minusta ei kaikki täällä tykkää, eikä tarvitsekaan. Kun eivät ymmärrä, niin sitten ei2382071Mitkä on ne arvot?
Itselleni särähtää korvaan joka kerta kun kuulen arvoista ja arvomaailmasta. Olen miettinyt paljon, että mikä on se minu2321560- 951558
Tätä et nähnyt tv:ssä: TTK-voittaja Anssi Heikkilä avautuu suhteesta Linnea Leinoon: "Sie annoit..."
Menikö voitto mielestäsi oikeaan osoitteeseen? Linnea Leino ja Anssi Heikkilä voittivat TTK:n vain 1,2 % erolla yleisöää151423Tavarakirppis lopettaa ilkivallan takia.
Tähänkö on jo Kajaanissa tultu? Onko lasten kuriomuus jo näin pitkällä, ei kait tätä aikuiset tee. Mikä on seuraava j81372Koulussa opetetaan anaali- ja suuseksiä
"Kirjassa puhutaan varsin suorasukaisesti ”vehkeistä, flirttailusta, suostumisesta ja kieltäytymisestä, nautinnosta sekä3921359