Täytän kohta 47 v ja olen oppinut hyväksymään ikäni ja sen että vanhenen minäkin...joskus :). kroppani minulla on aika hyvässä kunnossa ja liikunkin vielä kuin pikkutyttö -lähes. Kasvoissa on muutama ryppy, mutta se ei haittaa vielä kun ei se näy muitakaan haittaavan. en ole värjännyt hiuksiani vähään aikaan ja näyttää siltä, että hiukseni ovat elpyneet ja siitä minulle on sanottukin. Ihan vain muutama harmaa hius on siellä täällä mutta nekin pitää oikein etsimällä etsiä. En siis aio värjätä ennen kuin alkaa tosissaan harmaantua. Elämäntavoistani olisin voinut pitää parempaa huolta, mutta en ole läheskään aina välittänyt vaan elänyt miten mieli tekee. hampaat on ehjät ja ei ole uusia reikiä vielä, olen siis tyytyväinen. laitan kyllä puuteria naamaan ja ehostan hieman, mutta sallin sen itselleni. Miksi tämä vanheneminen on niin kauhea asia meille naisille ainakin ? Jos miehet katselee nuoria naisia niin katselkoot, ei minua haittaa. Olen ajatellut, että olen oma yksilöni ja niin pitäisi kaikkien ajatella. Joskus minulla oli paniikki alle nelikymppisenä, että kohta olen niin ja niin vanha. No, en rupsahtanutkaan kuten luulin vaan olo on ihan ok kaikin puolin. Ei tämä niin kauheata ole. tsemppiä sinulle joka luit.
Thinking myself
antskupantsku
3176
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 3
Vanhimmat
Itse olen vanhentunut mielesteni ihan kohtuullisesti. Toki on hiukka kurttua ja makkaraakin jossakin. Mutta se on elettyä elämää.
En hae nuoruutta takaisin, vaan yritän löytää uutta sisältöä elämääni. Luulen, että oli suurempi kriisi täyttää kolmekymmentä kuin nyt nelkytviisi, ei tunnu missään.
Mikähän siinä on sitten ihmisellä, että pitäisi haikailla menetetyn perään. Itse en tunne siihen tarvetta. Nautin, kun lapset saavat tuulta siipiensä alle ja itsellekin jää aikaa olla hunningolla.
Nautiskellaan.
Samaa ikää enkä edes ole meikannutkaan enää vuosiin Kaikki turhuus alkaa jäädä pois. Kalliita hajuvesiäkään en enää ostele kun ihmisiä ärsyttää nykyään voimakkaat tuoksut. Iho on alkanut kuivumaan jotenka satsaan hyviin apteekin voiteisiin.
Itselleni vanheneminen tuntuu ihan luonnolliselta enkä alkaisi taistelemaan sitä vastaan. Oikeastaan tykkään siitä kun ei ole ulkonäköpaineita niin kun nuorena. Toisten kommenteista ja mielipiteistä ei enää välitä jos joku näkee vaikka vaivaa lihomisesta.
Hiuksia värjään kun se maantienvärinen ja harmahtava pehko ällöttää. En ole vielä tottunut ajatukseen luopua siitä. Mutta kai sekin voi vielä tulla myöhemmässä vaiheessa ettei karvoistakaan enää välitä miltä ne näyttävät. Lyö baskerin tai pitsimyssyn kesät ja talvet päähänsä niin kuin vanhoilla muoreilla.
Elämä tulee paljon helpommaksi ikääntyessään paitsi vaivojen alkaessa ilmaantumaan ja jos ei aamulla mistään kolota niin on kuollu.
Kiitos sinulle kirjoituksesta :) Ihmiset jaksavat kirjoittaa pitkästi, sitä hieno lukea.