Pitääkö yrittää jakaa tietoa?

Ainaki Saimaan Papparaisen patilas on täysi valehtelija ja valheessa eläjä

Jos on noin poikkeuksellisen älykäs ettei kykene selittämään tietoa tai ymmärrystä ymmärrettävässä muodossa niin tuskin niin poikkeuksellinen kuitenkaan on.
Normi idari kuvittelee juuri tuollaista.

"If you can't explain it simply, you don't understand it well enough."
Albert Einstein

ColdFact kirjoitti:

Jos on noin poikkeuksellisen älykäs ettei kykene selittämään tietoa tai ymmärrystä ymmärrettävässä muodossa niin tuskin niin poikkeuksellinen kuitenkaan on.
Normi idari kuvittelee juuri tuollaista.

"If you can't explain it simply, you don't understand it well enough."
Albert Einstein

Lue lisää

Olen siinä käsityksessä, että suurin osa ihmisistä ei ole edelleenkään ymmärtänyt, mitä Einstein sanoi. Entä saako matemaattisesti lahjakas muut ymmärtämään matematiikkaa? Entä saako lahjakas biologi ihmiset ymmärtämään evoluution? Kun katsot naapuripalstaa, voinet vastata.

Einsteinin lause oli tsoukki ja kärjistys, jolla hän pyrki sanomaan, että selvä puhe on tärkeä. Tietenkään hän ei tarkoittanut otettavaksi lausetta kirjaimellisesti, kuten Einsteinia vähemmän lahjakkaat edelleen helposti luulevat.

Ihmisten kyky ymmärtää tietoa on hyvin vähäinen, vaikka sen sanoisivat kuinka lahjakkaat henkilöt.

Olet myös hyvä esimerkki ongelmasta. Juuri tällaista vastausta odotinkin. Suuri yleisö ei todellakaan pysty puhumaan asiasta, koska EI ITSE OLE KOKENUT, mitä on olla poikkeuksellisen lahjakas ja siksi yksin.

Syntyy heti epäily, että lahjakas yrittää korottaa itsensä. Aihe on tabu. On sosiaalisesti hyväksyttyä moittia itseään tyhmäksi, mutta ei ole sallittua mainita itseään lahjakkaaksi, vaikka esimerkiksi koulumenestys, älykkyysosamäärä ja tieteelliset ansiot puhuisivat poikkeuksellisen lahjakkuuden puolesta.

Siksi lahjakas yleensä yrittää olla mahdollisimman huomaamattomasti, mutta jää yksin.

Tee muuten koe. Hakeudu vajaamielisten seuraan. Saatko heidät ymmärtämään oman tasosi asioita. :)

Ota tarpeeksi alkoholia niin taso kyllä laskee kummasti muiden levelille tai jopa sen alapuolelle jos riittävän paljon ottaa. Pitkäaikaisen käytön seurauksena taso voi myös jäädä sinne, jolloin tason laskusta voi nauttia täysin siemauksin.

onpa yksinäistä kirjoitti:

Olen siinä käsityksessä, että suurin osa ihmisistä ei ole edelleenkään ymmärtänyt, mitä Einstein sanoi. Entä saako matemaattisesti lahjakas muut ymmärtämään matematiikkaa? Entä saako lahjakas biologi ihmiset ymmärtämään evoluution? Kun katsot naapuripalstaa, voinet vastata.

Einsteinin lause oli tsoukki ja kärjistys, jolla hän pyrki sanomaan, että selvä puhe on tärkeä. Tietenkään hän ei tarkoittanut otettavaksi lausetta kirjaimellisesti, kuten Einsteinia vähemmän lahjakkaat edelleen helposti luulevat.

Ihmisten kyky ymmärtää tietoa on hyvin vähäinen, vaikka sen sanoisivat kuinka lahjakkaat henkilöt.

Olet myös hyvä esimerkki ongelmasta. Juuri tällaista vastausta odotinkin. Suuri yleisö ei todellakaan pysty puhumaan asiasta, koska EI ITSE OLE KOKENUT, mitä on olla poikkeuksellisen lahjakas ja siksi yksin.

Syntyy heti epäily, että lahjakas yrittää korottaa itsensä. Aihe on tabu. On sosiaalisesti hyväksyttyä moittia itseään tyhmäksi, mutta ei ole sallittua mainita itseään lahjakkaaksi, vaikka esimerkiksi koulumenestys, älykkyysosamäärä ja tieteelliset ansiot puhuisivat poikkeuksellisen lahjakkuuden puolesta.

Siksi lahjakas yleensä yrittää olla mahdollisimman huomaamattomasti, mutta jää yksin.

Tee muuten koe. Hakeudu vajaamielisten seuraan. Saatko heidät ymmärtämään oman tasosi asioita. :)

Lue lisää

"Olen siinä käsityksessä, että suurin osa ihmisistä ei ole edelleenkään ymmärtänyt, mitä Einstein sanoi."

Tai sitten sinä olet väärässä käsityksessä. Jos ymmärrät jotain niin voit selittää sen lähtien alkeista aina finaaliin asti. Hitaasti, mutta varmasti.
Ihmiset oppivat eri tavoin, että joudut sen tietysti huomioimaan, mutta oma narsimisi ei sitä kestä vaan syyttää heti ymmärtämättömiä tyhmiksi.
Se on sinun ongelmasi, narsismi, ei liika äly:)
Toki muilla on sama ongelma, eivätkä jaksa pohtia probleemoja sekuntia kauempaa.

Mitä tulee äo:hon. Niin pieni vastaesimerkki riittää todentamaan sen vain "suuntaa-antavaksi" horoskooppimaisuudeksi.
Richard Feynman oli nobel-fyysikko, mutta äo ei riittänyt mensaan.
Sitten esim.Sharon Stonella on imeisesti 150 äo. Onko siis Sharon älykkäämpi kuin Feynman. No ei varmasti ole. Siinä meni mensan testit roskikseen. Varmasti älyissä on eroa, kuten ulkonäössäkin, mutta ilman iq-testejäkin äly kyllä tulee rehellisesti esille eri tavoin. Esimerkiksi tieteelisessä työssä yms.keksinnöissä, urheilussa, musiikissa, missä tahansa. Kysymys on motivaatiosta, siitä mitä kukin rakastaa tehdä, ja lopulta pelkästä sattumasta, mikä ympäristö ja mitkä geenit.

http://www.vanderbilt.edu/AnS/physics/brau/H182/Term Papers/Ryan McPherson.html

"Tee muuten koe. Hakeudu vajaamielisten seuraan. Saatko heidät ymmärtämään oman tasosi asioita. :)"

En tietenkään, koska ymmärrän ettei heillä ole motivaatiota oppia sellaisia asioita Eikä heillä tarvitsekaan olla. En ole mikään ristiretki-ihminen, joka pakkokäännyttää ihmisiä. Ja kas kummaa eipä sitä aina ole kenelläkään motivaatiota mihinkään.
Miksi pitäisi?
Ei tosiseikoista seuraa se, miten asioiden tulisi olla.
Nyt sinä haluaisit asioiden olevan niin kuin sinä haluat. Narsismia:)

https://en.wikipedia.org/wiki/Is–ought_problem

Yksinäisyydellä on varmasti jokin tarkoitus, jos se tapahtuu maailmankaikkeudessa. Tai sitten olemme kaikki sattuman armoilla, kuten moderni fysiikka todistaa. Jokaisella on jokin todennäköisyys joutua yksin, joillain se aktualisoituu, joillain ei. Joku saa aina sen patajätkän:)
Ja se on fakta. Kaikki myös kuolemme ja se on fakta.
Onko siis järkeä erotella ihmisiä liikaa loppupeleissä?

Miksi oletat että Mensa olisi ollut Feynmanille leikintekoa? Mensan testi mittaa yleistä älykkyyttä, eikä mitään matemaattista lahjakkuutta, joka oli Feynmanilla varmasti huipputasoa. Olihan Feynman älykäs, mutta esimerkiksi äo 129 ei riitä Mensaan ja se on silti suurempi kuin valtaosalla ihmisistä. Ihminen jonka äo on 129 voi olla matemaattisesti tuhat kertaa lahjakkaampi kuin joku, jonka äo on 140. Keskimäärin professorien ja akateemikoiden äo on vain vähän päälle 120, mikä puoltaa sitä että Mensan taso on oikeasti kova taso, kun puhutaan yleisestä älykkyydestä. Myöskään luovuus ei ole älykkyydestä riippuvainen.

Vastaväite kirjoitti:

Miksi oletat että Mensa olisi ollut Feynmanille leikintekoa? Mensan testi mittaa yleistä älykkyyttä, eikä mitään matemaattista lahjakkuutta, joka oli Feynmanilla varmasti huipputasoa. Olihan Feynman älykäs, mutta esimerkiksi äo 129 ei riitä Mensaan ja se on silti suurempi kuin valtaosalla ihmisistä. Ihminen jonka äo on 129 voi olla matemaattisesti tuhat kertaa lahjakkaampi kuin joku, jonka äo on 140. Keskimäärin professorien ja akateemikoiden äo on vain vähän päälle 120, mikä puoltaa sitä että Mensan taso on oikeasti kova taso, kun puhutaan yleisestä älykkyydestä. Myöskään luovuus ei ole älykkyydestä riippuvainen.

Lue lisää

Ai onko kuviopäättelyssä pärjääminen kova juttu? Yleensä koulu- ja lukiokokemuksesta tiedän, että ne, jotka ovat laajassa matematiikassa ja fysiikassa huippuja, omaavat usein huippupaperit yleisestikin ottaen. Pääsevät helpommin oikeustieteelliseen, kauppikseen, lääkikseen... Kielineroille tämä ei niin usein päde. Matemaattisloogisuus on ihmisen tärkein älykkyyden muoto. Ilman fysiikkaa ja teknologiaa eläisimme kivikaudella. Yksi umpiantisosiaalinen nörtti voi mullistaa maailman. Katso vaikka listaa Millenium-teknologiapalkinnoista.

Vaajakosken sykiatri kirjoitti:

Ai onko kuviopäättelyssä pärjääminen kova juttu? Yleensä koulu- ja lukiokokemuksesta tiedän, että ne, jotka ovat laajassa matematiikassa ja fysiikassa huippuja, omaavat usein huippupaperit yleisestikin ottaen. Pääsevät helpommin oikeustieteelliseen, kauppikseen, lääkikseen... Kielineroille tämä ei niin usein päde. Matemaattisloogisuus on ihmisen tärkein älykkyyden muoto. Ilman fysiikkaa ja teknologiaa eläisimme kivikaudella. Yksi umpiantisosiaalinen nörtti voi mullistaa maailman. Katso vaikka listaa Millenium-teknologiapalkinnoista.

Lue lisää

"Ilman fysiikkaa ja teknologiaa eläisimme kivikaudella."

Kyllä eläisimme korkeammalla tasolla kuin kivikaudella, mutta keskimääräinen elinikä tuskin olisi yli 40 v.

cvbgf4 kirjoitti:

"Ilman fysiikkaa ja teknologiaa eläisimme kivikaudella."

Kyllä eläisimme korkeammalla tasolla kuin kivikaudella, mutta keskimääräinen elinikä tuskin olisi yli 40 v.

Lue lisää

Tosiseikoista ei seuraa se miten asioiden tulisi olla.
Mensalaiset menee myöskin Humen giljotiinissa rikki ja paljastuvat narsisteiksi.
Ei maailmankaikkeudessa ole sellaista logiikkaa kuin mensan testit antaisivat olettaa.

Tilastollinen kausaliteetti ei tarkoita syy-seuraus suhdetta.
Pohtikaa sitä kuviopäättelijät:)

Kaikki on puhdasta sattumaa. Sitä on tietysti narsistin vaikea hyväksyä, mutta näin moderni fysiikka todistaa aukottomasti. Amen!

MensaAnsa kirjoitti:

Tosiseikoista ei seuraa se miten asioiden tulisi olla.
Mensalaiset menee myöskin Humen giljotiinissa rikki ja paljastuvat narsisteiksi.
Ei maailmankaikkeudessa ole sellaista logiikkaa kuin mensan testit antaisivat olettaa.

Tilastollinen kausaliteetti ei tarkoita syy-seuraus suhdetta.
Pohtikaa sitä kuviopäättelijät:)

Kaikki on puhdasta sattumaa. Sitä on tietysti narsistin vaikea hyväksyä, mutta näin moderni fysiikka todistaa aukottomasti. Amen!

Lue lisää

Kuka täällä ei ole kateellinen Mensalaisille?

Vastaväite kirjoitti:

Miksi oletat että Mensa olisi ollut Feynmanille leikintekoa? Mensan testi mittaa yleistä älykkyyttä, eikä mitään matemaattista lahjakkuutta, joka oli Feynmanilla varmasti huipputasoa. Olihan Feynman älykäs, mutta esimerkiksi äo 129 ei riitä Mensaan ja se on silti suurempi kuin valtaosalla ihmisistä. Ihminen jonka äo on 129 voi olla matemaattisesti tuhat kertaa lahjakkaampi kuin joku, jonka äo on 140. Keskimäärin professorien ja akateemikoiden äo on vain vähän päälle 120, mikä puoltaa sitä että Mensan taso on oikeasti kova taso, kun puhutaan yleisestä älykkyydestä. Myöskään luovuus ei ole älykkyydestä riippuvainen.

Lue lisää

Kyllähän matemaattisella lahjakkuudella ja mensa-testissä menestymisellä on aika vahva korrelaatio, molemmissa tarvitaan vahvaa logiikkaa. Ja mitä Feynmanniin tulee, hän oli nimenomaan nopea oivaltaja, millä ominaisuudella pärjää mensatestissä. Tuo legenda Feynmannin huonosta testituloksesta on syntynyt vain siksi että hän itse kertoili sitä kai vastapainoksi sille kunnioitukselle (ja kateudellekin) mitä hänen neroutensa herätti.

Suomen mensalla on kai parituhatta jäsentä ja sovellettavan kriteerin mukaan niitä voisi olla lähemmäs 100 000. Eli pitää paikkansa että vain pieni osa huippuälykkäistä kuuluu mensaan.

Ei koulumenestyksellä ja matemaattisella lahjakkuudella ole tieteenkään mitään suoranaista yhteyttä mensaan. Kytkentä tulee sitä kautta että molemmat edellyttävät älykkyyttä.