Olipahan tungosta aamun näytöllä. Kuulemma yli pyyntihinnan jo tarjottu, joten kakkoseksi jäimme. Seuraavassa kohteessa täytynee tarjota suoraan niin kova summa, että jää muille luu käteen.
näytöllä oli väkeä
asuntokauppa
33688
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 33
Vanhimmat
Tuulipuvut korotteli kilpaa omia tarjouksiaan, ja rohkeimmat sulloivat paksuja setelinippuja välittäjän housuihin kuola suupielistä valuen.
nythän oli kyse vuokraläävän näytöstä.
Miksi ihmiset sijoittaa omaisuuttaan läävään? Itse en menisi edes vuokralaiseksi sellaiseen saati ostaisi sellaista.
Me huomasimme saman iltapäivänäytöllä. Nyt kauppa tuntuisi olevan jo kovinkin vilkasta ja odottelijalle jää musta pekka käteen.
Mekin käytiin katsomassa yhtä työttömyyden takia pakkomyynnissä olevaa taloa. Oli siellä muutamia katsojia mutta suurin osa varmaan kuten mekin oli naapurustoa ihan uteliaisuuttaan. Sääliksi käy senkin perheen kahta pientä lasta kun koti menee ja vanhemmat on eroamassa. Mies kuulemma vaan juopottelee nykyään. Ei saisi sitä lainaa ottaa niin suuria summia että koko elämä sitten tuhoutuu jos tulee vähänkin jotain.
Uudellamaalla myynnnissä etuovessa vaatimattomasti 15 000 asuntoa kun vuosi sitten oli alle 13 000. Ennen finanssikriisiä myynnissä oli alle 9000 asuntoa.
Onhan tämä hurjaa. Päin seinää mennään ja lujaa.
Mutta onkos tuo ihme kun ensin pankit ovat saaneet lainata aivan surutta ja sitten lainahanat lyödään kiinni.
Muistan hyvin muutaman vuoden takaiset ajat kun moni samaa työtä tekevä kollega otti surutta 300-400 t. lainoja. Paras taisi ottaa miltei 500 t. Eivät kyllä nykyään enää edes saisi ko. summia näillä tuloilla.
Silloin oli tapana vielä samaan rahaan laittaa kaikki mööpelit uusiksi ja autot vielä päälle. No nyt noita lainoja on täytynyt ryhtyä lyhentämään ja niihin ne rahat sitten menevät. Jää Levin reissut tekemättä kun pitää lainat maksaa.
Tuolloin jo ihmettelin meininkiä ja nytpä nautin siitä, että olen elänyt ahtaammin ja syrjemmässä mutta samalla säilyttäen ostovoimani. Eli ei jää Levin reissut tekemättä.
Nyt kun asuntojen hinnat laskevat voinkin sitten ostaa vielä sen isomman asunnon koska oma asuntoni ei ollut ns. kuplahintainen.
Moni on sortunut siihen, että kun lainaa on saanut helposti niin on tehty/ostettu liian kallis asunto suhteessa käytettävissä oleviin tuloihin. Käy helposti niin, että tuon seikan huomaa vasta kun ryhtyy lyhentämään lainaa. Nyt sitten kun lainan saanti on tiukemmassa ei ko. asunnoille enää löydy ostajaa.
Näin on tuominnut itsensä pitkään kituuttamisen kierteeseen.
Sama oli myös se
Ennemmin jätän Levin reissun tekemättä ja sijoitan kaiken myös kalja rahat asuntoon. Siihen on syynsä miksi asuntoon kannattaa Suomessa sijoittaa. Hinnat ovat parina vuonna nousseet hyvin ja laina lyhenee yllättävän nopeasti.
Joo kyllä minäkin Levin reissun ja vaikka oluet jätän ostamatta ensimmäisenä.
Sitten aletaan karsia omista harrastuksista.
Tosin emme ole Levillä käyneet kuin kahdesti, Sirkassa.
Mutta on varmaan paljon totta siinä että moni elää yli varojensa, niin omissa asuvat kuin vuokralaiset, tosin näistä niillä omissa asuvilla on paremmat edellytykset ja enemmän halua laittaa asiat kuntoon.
Minä jätän kokonaan elämättä ja maksan vain asuntolainaa. Sitten, kun laina on hoidettu muutan palvelutaloon ja varmaan se talo on siinä vaiheessa myytävä.
Valitettavasti suomessa eläminen tapahtuu suurimmassa määrin asunnossa, varsinkin talvella. Etelän bambumajalla ei laadullisesti ole mitään väliä, joten sinne ei ole järkevää paljoa sijoittaa asuntoon. Onhan vuokraasuminenkin elämistä, mutta jonkun toisen omistamassa asunnossa. Ilmaista ei sekään ole. Töissä käydään jotta saadaan rahaa elämiseen joka pääsääntöusesti tarkoittaa asumista suomessa, Saksassa autoa ja Italiassa vaatteita jne.
En ainakaan itse ole muuttamassa palvelutaloon vielä 40-vuotiaana, kun viimeinen lainaerä menee maksuun. Tähän asti ainakin omassa on ollut parempi ja halvempi asua kuin muutamassa vuokra-asunnossa, joissa tuli pakosta asuttua muutama vuosi.
Olitko huonompi ihminen silloin vuokralla asuessa?
Kyllä kai sitä voi sanoa, että on ollut huonompi ihminen, jos vuokralla asuessa on ollut masentunut ja äreä, ja nyt omassa asunnossa onnellinen, hymyilevä ja ystävällinen.
Ei ju*mankauta! Tuolle viestille viikon ääliöviesti palkinto. Kyllä täytyy ihmisen elämä olla onnetonta ja surkeaa jos tuo ainoastaan tekee hymyileväksi. Olen vilpittömästi pahoillani puolestasi.
Aattelepa sitä elämän auvoisuutta sitten, kun joskus olet vielä velatonkin.
Aika hyvä tavoite on olla velaton kolmikymppisenä, miljonääri nelikymppisenä ja sen jälkeen hanskat tiskiin, aikaa itselle ja kiinnostuksen kohteille. Viisikymppinen ei oikein enää uskalla tehdä irtiottoja.
Kokeilin viime syksynä vuokra-asumista muutaman kuukauden välttääkseni kahden asunnon loukkuriskin. Kyrsiihän se maksaa vuokraa jollekin itseään tyhmemmälle.
Tänään oli näytöllä pirteää, kevät ja pesänrakennuspuuhat kai.. No, kiinnostuneita oli toistakymmentä ja kävi selväksi, ettei pyyntihinnalla irtoa. Kohti uusia näyttöjä.
Uusioperheet pesänrakennuspuuhissa. Niissä hommissa on aina niitäkin, ketkä on jääneet velkaiseen mörskään yksin. Siellä viina virtaa ja tarjousmakkara tirisee.
minä kävin näytöllä, muutama 10 km treelta, 128 th e, omakotitalo, kukaan ei ollut käynyt 1/2 vuoteen, 140 neliön tiilitalo 80 luvulta, 98 th e pyynti, kukaan ei ollut tehnyt tarjousta 1/2 vuoteen.
Meillä on ollut myynnissä ok-talo Porvoossa lokakuusta 2013 lähtien. Ei ensimmäistäkään kiinnostunutta ole ollut. Yksi sentään oli nyt keväällä välittänyt linkin FB:iin:)
Tänään näytöllä oli ihan älyttömästi väkeä, mutta kohde ei ollut meidän mieleinen. Jäi silti vaikutelma, että meni kaupasi heti. Nyt taitaa olla korkea aika ostaa, kun hinnat ei ole vielä karanneet.
Vitsin sitten rykäisit :) Luulen vaan ettei kaikkia naurata sadan % lainojen ja kuplahintaisen kämpän kanssa.
Moro! Et oo viisii ihan heti omaan pääsemässä? Näyttä sen verran katkeralta viestiltä :D
Kyllä sitä lainaa saa nykyäänkin vaikkei olisi eurookaan omaa rahaa eikä takaajia.Muijan tytär miehensä kanssa osti juuri kerrostaloneliön (115 000€) johon tuli pankin lainan lisäksi joku valtion laina.
Heillä on viisihenkinen perhe ja pelkästään mies pienipalkkaisissa hommissa n.2300€/kk.
Hulluja! Rommi on vasta tuloillaan, siinä huulilla. Tässä vaiheessa ei kannata enään retkahtaa ostamaan. Sillä pian on JÄTTIALEE!!! Jabadabojojo!
Että voi ihmisillä olla vähän elämän sisältöä..
Myönnä pois, että vähän harmittaa?
Mikä?
kauppa on piristynyt selvästi kesää kohti. pian joutuu maksamaan rutkasti lisää.
Aloituksen lukiessa minun näytöllä oli kahvit. Onneksi pyyhin ne pois, ei mennyt näyttö pilalle.
Nyt kun rommaus on täydessä laukassa, on pieni varoituksen sana paikallaan.
Hintojen alati laskiessa näytöillä kuukaudesta toiseen pyörivät kävijät turtuvat tilanteeseen. Heille tulee sellainen olo, ettei tarjouksen tekemisellä ole hoppua, vaikka kohde olisikin mitä sopivin ja hintakin asianmukainen. Oletetaan hintojen aina vain laskevan.
Jossain kohtaa kuitenkin juna kääntyy ja hyvällä paikalla oleva pieni hyväkuntoinen ja järkihintainen asunto löytää ostajansa ensinäytöllä. Ilmiö alkaa toistua ja lopulta ostajien kilpailu onkin tosiasia.
On hoksattava iskeä heti ensinäytön alussa ja täydellä pyyntihinnalla, mikäli kohde miellyttää. Aikailun ja tinkimisen ajanjakso loppuu ensin hintaluokassa 200-250000 euroa. Tähän luokkaan monella on varaa ja ne ovat kysytyimpien kokoluokkien perheasuntoja Espoossa, Vantaalla jne.
Toki vielä nyt ko. asuntoluokan pyynnit liikkuvat tasolla 280-300 000€, joten kuvailemani tilanne ei ole vielä ajankohtainen.
Maakuntakaupungeissa ja niiden ympäristöissä Suomessa ei kiirettä tule enää koskaan. Kehä kolmosen sisällä tuo tulee taas joskus olemaan tositilanne.
Me huomasimme myöskin eilen, että asuntokauppa on selvästi vilkastunut. Kysyntä alkaa olemaan kovaa ja hintoja joudutaan tarkistamaan ylöspäin. On kai tehtävä kaupat pian, emme halua maksaa huippuhintoja.
Näitkö taas saman unen? Se on kyllä tosi jännää kuinka unissa voi tapahtua kaikkea epärealistista, kuten voi lentää levittämällä vain kätensä tai jopa niinkin rajua, että näkee asuntokauppoja syntyvän nouseviin hintoihin laman keskellä. Kertoo varmaan keskivahvasta stressistä asian suhteen?
Asunnonvaihtaja odottaa syksyyn, ainakin.