http://www.hs.fi/sivu/uusavuttomuustesti/
Vanhempia syytetään kaikesta ja sen kaiken ohessa uusavuttomuudesta.
Testaa, miten on sinun laitasi?
Vanhempia syytetään kaikesta ja sen kaiken ohessa uusavuttomuudesta.
Testaa, miten on sinun laitasi?
Uusavuttomuustesti
hikipinko tulos
10241
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 10
Vanhimmat
Normaali.
Hyvä vinkki ;)
Uusavuttomuus on ällö termi. Besserwisserit, sellaset kuin se Farmi-sarjan Tuulikki, on jotenkin luotaantyöntäviä olentoja ja samalla varsin tyypillinen esimerkki Viimeisen sanan sanojasta. Ja vittuilijasta.
Uusavuton ei osaa tehdä tultakaan ilman tulitikkuja :D
Toista oli ennen kun hierottiin kapuloita vastakkain. Nyt on pelit ja vehkeet. Perunat saa kaupasta senkun hurauttaa korkeella maasturilla Jumboon. TOD avutonta on porukka nykyään.
Hikaripinko
Vaikka inhoankin ihmisten tuollaista luokittelua.
Yleensä jos joku tuollaista määrittelyä käyttää kuin
uusavuton, niin määritelmän rajaus on silloin määrittelijän korvien välissä.
Eli kenestä tahansa voi sanoa noin, mielialasta riippuen.
Ilkeilijät sen aikanaan omivat tietysti ahnaasti itselleen.
Niimpä :D
Se vaan menee kaiketi silleen, että termin käyttäjät on niitä jotka "osaa tarttua lapioon ja pesurättiin, viiä mennessään ja tuua tullessaan" Pirullinen hymy ja päänpudistus sitten sopii tuon murjautuksen päälle.
Eivät ole kovin mukavia noi topakat immeiset työelämässä ja uusia työntekijöitä kohtaan ne ei osaa käyttäytyä. Se on ikivanha totuus.
Monella alalla on siirrytty siihen, että uusille työntekijöille ei tehdä kuin määräaikaisia sopimuksia. Meillä kävi niin, että eräs nuori, vaikka hyvää tulosta tekikin, mutta rikkoi työilmapiiriä huonolla käytöksellään, niin hänen työsopimustaan ei jatkettu enää.
Kannattaisi opetella joka paikassa, missä vaikuttaa, että asiallinen ja ystävällinen käytös on se, mitä arvostetaan. Jos ei osaa käyttäytyä esim. netissä, ei osaa käyttäytyä työpaikallakaan.
Nimenomaan. Ja siis se, joka ei osaa käyttäytyä ihmisten kesken ylipäätään, ei saisi edes toimia kasvavien lasten ja nuorten kanssa. Ohjaustaito on persoonakysymys hyvin pitkälle.
Topakka työihminen hokee usein omia periaatteitaan ja jatkaa nitistämisen perintöä.
Kasvatusasiasta olen samaa mieltä kanssasi.
Mutta mieleen tulee myös töistä lähiaikojen kokemus, joka liittyy läheisesti myös ihmisten välisiin suhteisiin. Meillä osa tekee työnsä työpaikalla ja osan töistä voi tehdä myös kotoa käsin ja monet ovat siirtyneet pelkästään kotona työskentelyyn. Sitten alkoi projekti, tosi haastava sellainen, sitä ei voinut tehdä kotoa, joten työnantaja valitsi ei-etätyöskentelijöistä parhaat, jotka olivat päässeet huipputuloksiin.
Huiput sattuivat olemaan aika nuoria ihmisiä, 30-vuotiaita, mutta eivät selvinneetkään tehtävästä odotetulla tavalla. Näin työnantaja pyysi minua siirtymään konkreettisesti viikon ajaksi paikan päälle auttamaan projektin eteenpäin saattamisessa.
Huonossa tapauksessa tuossa olisi käynyt niin, että nuoremmat olisivat ottaneet nokkavan asenteen, että kyllä he tietävät, miten asiat hoidetaan, heidän valmistumisestaan on vähemmän aikaa kuin minun. Tai itse olisin jyrännyt heidät pitemmällä työkokemuksellani alleni kuuntelematta heitä ollenkaan. Kumpikaan huonoista vaihtoehtoista ei toteutunut, vaan pienen alkulämmittelyn jälkeen he totesivat minun luottavan heidän ammattitaitoonsa, arvostavan heitä myös ihmisinä ja lopulta huomasin, että oikeastaan he jokainen tarvitsivat jotain vanhempaa kuuntelevaa ihmistä, jolle tauoilla purkaa puhumalla omaa työ- ja yksityiselämästressiään.
Tämän päivän työelämässä ollaan valmiit repimään työntekijöistä kaikki irti, monet työskentelevät jaksamisensa äärirajoilla, ja osa putoaa nuorena loppuun palaneina kuntoutus-, uudelleenkoulutus- ja/tai eläkeputkeen. Eikä moni työnantaja välitä hiukkaakaan, ihmisiin suhtaudutaan kuin työntekijät olisivat ehtymätön luonnonvara, kun jotkut on käytetty loppuun, luotetaan siihen, että aina saadaan yhtä päteviä tilalle.
Työt etenivät vauhdilla tuon viikon aikana, jopa siis lakisääteiset tauot pidettiin, kun he kertoivat paahtaneensa ilman taukoja aamusta iltaan ja silti potivat epäonnistumista omasta riittämättömyydestään. Eikö näin ole monen biologisen vanhemmankin kohdalla pelkästään lasten- ja kodinhoidossa? Järkevä työnantaja vaatii työntekijöitä pitämään lakisääteiset tauot, maksaa mukisematta ylityökorvaukset, hankkii lomasijaiset, arvostaa myös sitä, että työntekijät huolehtivat fyysisestä kunnostaan ja kaikkinaisesta terveydestään, ja huomioi työntekijät myös ihmisinä, eikä pelkkinä rahantekovälineinä, joilla ei ole yksityiselämää ollenkaan.
Ja kaiken alku ja loppu ovat hyvät ihmissuhteet työpaikoilla. Sen kun kaikki työnantajat tajuavat vielä, niin sekin jo osaltaan helpottaa työntekijöiden taakkaa tiukassa ja vaativassa työelämässä.
Hyvät ihmissuhteet edistävät jopa terveyttä ja nostavat työtehokkuutta ja kaikenlaista hyvinvointia.
Näin pitäisi suhtautua myös pienten lasten vanhempiin, mutta heidät on pitkälle unohdettu yhteiskunnan taholta ja se on tosi vaarallista unohtamista, mikä on jo kostautunut yhteiskunnalle itselleen. Yksinhuoltajat ovat kaikkein kovimmilla, on vaikeaa olla matkoineen lähes 10-tuntisen työpäivän jälkeen kotitöiden lisäksi vielä lapsille ylitsepursuavan hellä, rakastava, kuunteleva, myötäelävä, tukea-antava, ohjaava, koululäksyissä auttava, harrastuksista hakeva, rajoja asettava, lasten mielenkiinnon kohteista keskusteleva, kouluun yhteyttä pitävä, lasten välisiä riitoja selvittelevä ja mahdollisten kiusaajien vanhempiin yhteyttä pitävä ja euroja tai senttejä venyttävä vanhempi.
Uskoutua ei uskalla kuin tosi läheiselle uskotulle, jos väärälle henkilölle huokaat väsymystäsi, tehdään lastensuojeluilmoitus, että nyt se on heittäytynyt huonoksi vanhemmaksi, eikä jaksa kuulema enempää. Sitten alkaa ristikuulustelu, epäily ja syyttäminen, joka ei kevennä taakkaa ollenkaan. Hyvässä tapauksessa ls voisi järjestää esim. lomaviikon, ovatko ne käytössä enää ollenkaan muuta kuin sijaisvanhempien kohdalla? Mediassa jotkut kunnat ovat mainostaneet oppineensa vuosien mittaan niin, että jopa kodinhoitoapua järjestetään joskus. Onko se totta vaiko vain yleisen mielipiteen rauhoittelua lapsiperheiden kohtelusta?
Olipa hyvä kirjoitus!
Tuntuu, että viranomaisen rooli on juuri ulkoistaa lapsi sieltä pesästä, ja kun tuo ulkoistaminen on ihan ykkösjuttu, niin kansalaisten tulisi tuntea sääliä viranomaisia kohtaan? Koska he hukkuvat ulkoistamistarpeen pisteytyksiin: ONKO huoli tarpeeksi suuri ja kun huoli voi olla mikä vaan niin ilman muuta "väsymys" pitää "ottaa puheeksi"; kodinhoitajalle ei missään nimessä saa ulkoistaa yh-vanhemman omaa vastuuta...kun vanhemmilla on varaa ottaa kotiapulainen, niin sitä ei lasketa vastuunlaistamiseksi.
Viranomaisvaltiomme työllistää näitä perheistään ulkoistettavia lapsia, koska perhe ei voi ulkoistaa vastuutaan...