Tuli tehtyä vahvistin jonka virtoja ihan mielenkiinnosta mittailin. Yleismittari näytti n. 100mA toiminta(quiescent) virtaa(830D halppis), mikä oli ok. Sitten katsoin oskiloskoopilla saman 0.1 ohmin mittavastuksen yli ja hämmästyin, nimittäin tämäpä näytti 250mA virtaa!
Tämä oli sellainen perinteinen virtalähdekytkentä, jossa muuntajalta tuli tasasuunnattu jännite tuon 0.1 ohmin vastuksen kautta isolle kondensaattorille. Uskon tuota oskiloskoopin tulosta.
Entäpä sitten täydellä teholla? Korvat ei kestäneet n. 1.2 A kovempaa virtaa särön takia..
Tämä oli sellainen perinteinen virtalähdekytkentä, jossa muuntajalta tuli tasasuunnattu jännite tuon 0.1 ohmin vastuksen kautta isolle kondensaattorille. Uskon tuota oskiloskoopin tulosta.
Entäpä sitten täydellä teholla? Korvat ei kestäneet n. 1.2 A kovempaa virtaa särön takia..
Vastaukset 10
Vanhimmat
Kyllä ne molemmat tulokset voivat olla ihan oikein. Mittari antoi sen keskimääräisen virran ja skoopilla mittasi suotokonkan maksimilatausvirran.
Mittasitko tuon 0,1 ohmin yli jännitettä, vai kytkitkö mukaan jonkinlaisen virtamittauksen?
Mittarista riippuen, pienialueisesta ampeerimittarista voi tulla sarjavastusta toinen mokoma lisää.
1. Kun puhut "muuntajasta", tarkoititko reguloidun virtalähteen ulostuloa, johon rakensit tuon 0,1 ohmin mittausvastuksen ja poikittaiselkon sen perään.
2. Quiescent-current on lepovirtaa, eli silloin vahvisinta ei ohjata signaalilla.
3. Joittenkin vahvistimien lepovirta ryömii, eli voi suurentua, kun komponentit ovat lämpimiä esim. luukutuksen jälkeen.
4. Mittalaitteissa tai mittajassa voi olla virheitä.
"Tämä oli sellainen perinteinen virtalähdekytkentä, jossa muuntajalta tuli tasasuunnattu jännite tuon 0.1 ohmin vastuksen kautta isolle kondensaattorille."
Eli se virhe taitaa olla siellä mittaajassa. Eli sähkötekniikan tuntemus lienee heikkoa.
Jos kytkit 0,1 ohmin mittausvastuksen tasasuuntaajan ja suodatuselkon väliin, niin kokonaisvirta koostuu laitteen kuluttamasta virrasta suodatuselkon ripple-virrasta. Oskilloskoopin piirtämästä käyrämuodostakin olisi tuo pitänyt huomata, jos on vähänkin "hajua" sähkötekniikasta.
heheh mittausvirhe vai erhe, kun täällä joku kysyy asiaa, joka ei mee aina jakeluun, niin nää yltiötietäväiset kommentit vois jättää pois, ja siirtyä neuvontapuolelle.
Vahvistimen teho siis kaiuttimet tuottaa, pitää tehdä vastuksilla, koska kaiuttimien vastusarvo muuttuu taajuuden mukaan, eli impedanssi, nyt mitataan vain vastuksen yli jännite ja lasketaan siitä ampeerit. Jos mittaa suoraa ampeerit oman mittarin sisäinen vastus pitää ottaa huomioon, pihdeillä ei saa niintarkasti ainakaan halvoilla kuin mittarilla.
Voihan sitä vaikka signaaligeneraattorilla syöttää vahvistinta, oskiloskoopilla näkee mitä menee sisään ja tulee ulos, niin on ainakin viisaan näköistä puuhaa.
Ketjun aloittajahan tiettävästi ihmetteli erilaisia lepovirran arvoja eri tyyppisillä mittauksilla, eikä mistään ulostulotehoista puhuttu. Eli vastauksissa yritettiin paneuta siihen, mitä kysyttiin. Eli mistä erilaiset lepovirran mittausarvot saattavat johtua.
Lepovirran mittauksissa kaiutinkuormalla ei ole mitään merkitystä.
Jos vahvistimessa on suoraan (ilman erotuselkoa) kytketty pääteasteen ulostulo kaksipuoleisella ( -) virtalähteellä varustettuna, pitää ennen lepovirran mittausta varmistua siitä, että ulostulon offset-jännite on nollassa, jos lepovirran mittauksen aikana kaiutinkuorma on kytkettynä.
On aivan turhaa sotkea aloittelijan? kysymyksiä siten, että hämärretään vastauksia kertomalla laveasti ummet ja lammet, mutta ei vastata itse kysymykseen.
jeps kysymys on pikkasen vaikea ymmärtää, mutta toi sun viestis sen selvittää, niihän keskustelu etenee. Mutta toi, että sanotaan mee kouluun opiskelemaan lisää jne. tai sinnepäin ei lisää mitään tietoja, mitä täällä kysellään.
Juu, elikkä tarkistin tuon mittauksen ja kyllä tuo skooppi näyttää ihan oikein. Se on sellanen digi-skooppi, joka saadaan mittaamaan virtaa 0.1 ohmin vastuksen avulla. Sieltä sitten kliksuttelin sen näyttämään Vt -arvoa(AC), joka on signaalin keskiarvo ohjekirjasta luntaten.
Kytkentä on tosiaan muuntaja, joka on kytketty verkkovirtaan. Tästä tulee ulos kaksi johtoa, jotka on vedetty tasasuuntaussillalle. Sillan jälkeen on mittavastus karvassa ja -karvassa ja sitten se 10 000uF elko. En tiedä pystyykö tuota mittausta enää kovin pahasti mokaamaan, koska samaa se mittari näyttää molempien vastusten yli. Kyseessä on siis skoopilla kahden kanavan mittaus ja näistä vähennyslasku määritettynä ja mittapäät molemmissa päissä vastusta. Kait sen sais jotenkin maatakin vasten kikkailtua, mutta ohjekirjan esimerkin mukaan tein..
Ilmeisesti tuo halppis-mittari ei osaa kunnolla mitata tuota - skoopilla katsottuna on tasasuuntaushuippuja näkyvissä ja välissä tasaista virtaa. Sitten kun tehoja alkaa lisäämään, muuttuu tuo tasainen laskevaksi suoraksi ja nuo huiput alkaa korostua.
Vahvistimen lepovirtaa ei kyllä noin mitata. Eli sulla on se mittaussysteemi ihan väärässä paikassa. Toisekseen, varausvirta tasasuuntaajan ja suotoelkon välissä on pulssimaista, eli virtaa kulkee vain vaihtojännitteen huippujen aikana, jolloin jännitteen huippuarvo on korkeampi, kuin senhetkinen elkon jännite. Muutenkaan tuon pulssimaisen virran oikeaa tehollisarvoa ei oskilloskooppisi, eikä myöskään yleismittarisi näytä oikein.
Lepovirta mitataan laittamalla mittausvastus sen suotoelkon ja vahvistimen väliin, jossa kulkee suht koht. tasaista virtaa, eikä mitään tehollisarvon muutoksia tarvitse tehdä ja mittarit näyttävät oikein.
Ja huoltotoimenpiteenä, jos on erilliskomponenteista, eikä IC-piiristä tehty vahvistin, mitataan ja säädetään päätetransistoreissa kulkeva lepovirta, eli oikea biasoitivirta noille päätetrankuille.
Voihan sitä noinkin leikkiä, mitä nyt kerrot tehneesi, mutta noilla mittausarvoillasi ei ole hevon vi**unkaan merkitystä, koska mittaustulokset eivät ole oikein. Eli todellista lepovirtaa mitataan kertomallani tavalla.
Selvennetään vielä kuvalla, kun yksi kuva kertoo enemmän kuin tuhat sanaa.
http://powerelectronics.com/site-files/powerelectronics.com/files/archive/powerelectronics.com/images/fullwave-feat2-20100101-fig02.jpg
Eli mittauskohdassasi tilanne on tämä, kun mittaat virtaa tasasuuntaajan ja suodatuselkon välistä:
Violetti käyrä esittää tasasuuntaajasta elkoon kulkevaa virtaa.
Sininen käyrä esittää tasasuuntaimesta tulevaa jännitettä.
Punainen käyrä varauselkon jännitettä.
Eli nyt kai ymmärrät, että virran keski- tai tehollisarvon määritys ei ole helppoa. Tuskin siihen pystyy digiskooppisi tai yleismittarisikaan.
Eli virran mittauspaikan valinta on päin pyllyä!