Wikipedian tekstiä, mutta asia on juuri niin kuin minäkin ajattelen. Varmaan asuisimmekin asossa, jos asiat olisivat meilläkin näin:
"Asumisoikeusasunto eli ruotsiksi bostadsrätt (suomennetaan joskus myös omistusoikeusasunto) on ruotsalainen asumismuoto. Se on luonteeltaan varsin lähellä Suomen asunto-osakeyhtiötä, kun taas Suomen asumisoikeusjärjestelmä on lähempänä vuokra-asumista.
Taloyhtiötä hallitsee asumisoikeusyhdistys (bostadsrättsförening). Taloa rakennettaessa otettu laina on yhdistyksen nimissä, ja asukkaat lyhentävät sitä vastikkeissaan. Lainan lyhentyessä vastike pienentyy, talossa tehdyt remontit taas nostavat vastiketta, koska niiden rahoittamiseen otetaan uutta lainaa. Yksittäinen yhdistyksen jäsen ei voi maksaa omaa velkaosuutta pois, vaan yhdistys päättää maksusuunnitelmasta.
Uuden asumisoikeusasunnon hankkimishinta on pieni verrattuna esimerkiksi Suomen omistusasuntojen velattomaan hintaan, vastike taas yleensä korkeampi, koska vastike sisältää sekä hoito- että rahoituselementin. (Vrt. hoitovastike ja rahoitusvastike) Vanhoissa asunnoissa yhdistyksen nimissä oleva velkamäärä vaihtelee ja on olemassa myös yhdistysvelattomia asumisoikeusasuntoja.
Bostadsrätt-asumisoikeuden voi myydä vapailla markkinoilla ja hinta on ostajan ja myyjän keskenään sopima, eikä mitenkään säädelty. Hinnat ilmoitetaan myyntihintoina, joten asuntojen hinnat vaihtelevat voimakkaasti yhdistyslainan määrän mukaan. Asumisoikeusasunnon antamista vuokralle on rajoitettu."
"Asumisoikeusasunto eli ruotsiksi bostadsrätt (suomennetaan joskus myös omistusoikeusasunto) on ruotsalainen asumismuoto. Se on luonteeltaan varsin lähellä Suomen asunto-osakeyhtiötä, kun taas Suomen asumisoikeusjärjestelmä on lähempänä vuokra-asumista.
Taloyhtiötä hallitsee asumisoikeusyhdistys (bostadsrättsförening). Taloa rakennettaessa otettu laina on yhdistyksen nimissä, ja asukkaat lyhentävät sitä vastikkeissaan. Lainan lyhentyessä vastike pienentyy, talossa tehdyt remontit taas nostavat vastiketta, koska niiden rahoittamiseen otetaan uutta lainaa. Yksittäinen yhdistyksen jäsen ei voi maksaa omaa velkaosuutta pois, vaan yhdistys päättää maksusuunnitelmasta.
Uuden asumisoikeusasunnon hankkimishinta on pieni verrattuna esimerkiksi Suomen omistusasuntojen velattomaan hintaan, vastike taas yleensä korkeampi, koska vastike sisältää sekä hoito- että rahoituselementin. (Vrt. hoitovastike ja rahoitusvastike) Vanhoissa asunnoissa yhdistyksen nimissä oleva velkamäärä vaihtelee ja on olemassa myös yhdistysvelattomia asumisoikeusasuntoja.
Bostadsrätt-asumisoikeuden voi myydä vapailla markkinoilla ja hinta on ostajan ja myyjän keskenään sopima, eikä mitenkään säädelty. Hinnat ilmoitetaan myyntihintoina, joten asuntojen hinnat vaihtelevat voimakkaasti yhdistyslainan määrän mukaan. Asumisoikeusasunnon antamista vuokralle on rajoitettu."
Vastaukset 1
Vanhimmat
No eipä tuo suomalainen kerrostaloasunto-osakeyhtiö paljoa tuosta eroa.