Jäähdytyssiilien lisäksi kannattaa varmaankin käyttää jonkinlaisia tuulettimia kuumina käyvissä komponenteissa, vai mitä?
Mutta laitanko tuulettimen pyörittämään viileää ilmaa piirilevylle, vai laitanko tuulettimen piirilevyn pintaan puhaltamaan kuumaa ilmaa pois? Vai laitanko "molemmat" että laitan jäähdyttämään ja samalla toinen tuuletin työntää ilmaa pois?
Mutta laitanko tuulettimen pyörittämään viileää ilmaa piirilevylle, vai laitanko tuulettimen piirilevyn pintaan puhaltamaan kuumaa ilmaa pois? Vai laitanko "molemmat" että laitan jäähdyttämään ja samalla toinen tuuletin työntää ilmaa pois?
Vastaukset 19
Vanhimmat
43 vuotta sitten opetettiin, että lämmön imu on parempi.
Viileän korvausilman kohdistaminen onnistuu silloin helpommin.
Kylmän puhalluksen jakaminen ja kohdistaminen vaatii enemmän putkiasennusta.
Etuna on kuitenkin keskitetyn pölyn suodatuksen mahdollisuus.
Kannattaa huomioida vapaakierto apuna, lämpö nousee ylös.
Säästyy tuulettimen tehossa ja melussa.
Kannattaa myös käydä vilkuilemassa vanhaa kunnon maol:in taulukkokirjaa. Selviää nimittäin asioita aineiden lämmönjohtavuudesta, esim. se, että kupari johtaa tuplasti paremmin lämpöä kuin alumiini. Ja se, että paras lämmönjohde on timantti! :)
Tuosta Cu-hommasta on ihan käytännön hyötyäkin. Aikanaan tuli viritettyä alitehoisia Al-siilejä toimimaan kunnolla asentamalla alle kuparilevyn palanen ja pastat väliin, tarkoittaa siis PC-koneita, joita kesällä meni juntturaan.
Toki puhaltamallakin sitä lämpöä pois saa, mutta siinä ei kannata ahnehtia liikaa, jos vähemmälläkin pärjää: Menee aika tavalla eksponentiaalisen kasvun mukaan tuo, eli 1. ilmavirran nopeuden tuplaus on kaikista kannattavin ja seuraavat huomattavasti sitä tehottomampia viemään lämpöä pois.
Kelpaako tällänen luonnos http://postimg.org/image/swo7k8r91/
Sivusta kuvattuna siis :3
Ite ainakin teen aina helpoimman kautta jäähyt :) Yleensä on riittänyt iso kuparinen jäähytyssiili mutta aina ei komponentti, sen sijoitus tai piirilevyn koko natsaa kohdilleen.
En tiedä asiasta mitään, mutta kaikissa pöytätietokoneissa (kymmenittäin), jotka olen avannut, puhallin on "siilin" päällä ja puhaltaa kohti jäähdytysripoja. Mielestäni tässä on järkeäkin, sillä imettäessä pitää varmistaa levyillä ja tunnelilla, että imuilma kiertäisi koko rivaston pinta-alan alueella, eikä kulje helpointa reittiä. Puhallusilma kai menee helpommin sinne, mihin se on tarkoitettu?
Ovatko tietokoneen suunnitteluinsinöörit aivan hakoteillä vai eivätkö ole?
Nyt ei mitää kierrätyskeskuksen sikahintoja, facebookissa on yhteisö "Roskalavat" jengi ilmottelee sielä aina kun bongaa roskalavan ja pistää siitä kuvan nettiin.
Aina illalla ajaa jonkun lavan ohi ja nappaa parista imurista liitäntäjohdon ja pöytäkoneista prossutuulettimet ja powerit jne.
Löytyy niin hyvää kamaa että viimiset stereot jäi talliin a-luokkaiseksi ghettoblasteriksi vaikka piti purkaa niistä liittimet ja poweri.
Anteeksi huolimattomuus, viesti piti mennä tuohon Sahaketjuun eikä tänne..
Mustaksi maalattu kupari on paras lämmönluovuttaja. Ja aina jos vain riittää pitäs tehdä jäähdytys ilman tuuletinta, mutta jos on pakko, on se vain suunnatava kohteeseen, makuasia imeekö vai puhaltaako, no yks on ainakin varmaa, että lämpö pyrkii nousemaan ylöspäin.
"Mustaksi maalattu kupari on paras lämmönluovuttaja."
Asiastahan en mitään tiedä eikä ole todisteita, mutta vastaan väitän.
Jeps kouluaikana oli laskutehtävä, kirkas vastaan musta kuula lämmitetään 80 asteeseen ,kumpi jäähtyy ennen? Värien lämmönvastaanotto on samanlainen juttu kuin luovutus, ja on eroa aikalailla eri värien välillä ja tavallisista metalleista kupari johtaa parhaiten lämpöä. Voit tutkailla täältä http://fi.wikipedia.org/wiki/Terminen_emissio siinä on perusteet ja lisää löytyy guukkeloimalla. Asia ei ole ihan huuhaata, vaan esim, eri aineita ei ihan huvikseen varastoida mustissa ja valkoisissa säiliöissä, kysessä ei ole huomioväri.
No tuota eh, alotti spede. Väärän linkin laitoit, eh. Terminen emissio sivuaa aihetta. Kuparihan tosiaan johtaa paremmin lämpöä kun alumiini.
Musta metalli tuskin luovuttaa lämpöä paremmin kuin paljas. Muutenhan kaikki jäähdytyselementit olisi mustia. Hyvin ottaa vastaan tosin, ainakin auringonpaisteessa.?
Lämpösäteilyn kannalta värillä ei ole väliä, mutta sillä on suuri ero onko pintana kiiltävä metalli vai maalattu pinta. Tässä on eri materiaalien absorptiokertoimia: http://www.engineeringtoolbox.com/emissivity-coefficients-d_447.html
Siirtyvä lämpösäteilyteho on suoraan verrannollinen kertoimeen. Kirkas kupari tai alumiini (alle 0,1) on paljon huonompi kuin maalattu pinta (yli 0,9). Eroa säteilylämmänsiirrossa on yli 10-kertaisesti! Lämpöä siirtyy myös johtumalla ja kulkeutumalla, joten kokonaislämmönsiirrossa ero ei ole läheskään noin suuri ja ero riippuu tapauksesta. Mitä kuumempi säteilijä on sitä tärkeämpi on säteilyn osuus, mutta se on merkittävä jo huoneenlämmössä.
Mustan ja valkoisen suuri ero lämmönsiirrossa toteutuu vain näkyvän valon alueella eli käytännössä auringonvalossa. Auringon lämpösäteilystä suuri osa on näkyvällä alueella kun taas elektroniikan jäähdytyksessä lämpösäteily ei ole lainkaan näkyvällä alueella.
Yhdyn edelliseen mielipiteeseen! Oman käsityskyvyn mukaan tuo lämmön poisto paranee maalatulla pinnalla juuri siitä syystä, että mikroskooppisella tasolla pinnasta tulee "vuoristoinen" eli pinta-ala kasvaa hyvinkin paljon. Tuohon viittaisi tuo lämpösäteilytehon monikertaistuminenkin edellä. Myöskin kysymys "matta musta" vai "kiiltävä musta" osoittaa samaan suuntaan, eli matalla saa enemmän lämpö poistettua kappaleesta.
Asiaa sivuten eli juuri päinvastaista ihmetellessä: Jotain lämpökeräimien valmistusjuttuja katsellessa törmäsin seuraavaan valmistuskaavaan: 50% valkoista (kalkki?)maalia ja 50% murskattua hiilipölyä. Ja maalia vaan millin kerros, niin keräimestä tulee paras hyötysuhde, minkä "halvalla" voi saada. Käytännön kokeilussa onnistuin saamaan talteen n. 200W tehoa/m2, eli jos vertaa aurinkokennojen hyötysuhteisiin, niin..
...niin?
Nykyään kaupallisilla aurinkokennoilla saavutetaan parhaimmillaan 230w/m2 teho ja vaihtoehtoisesti 200w aurinkopaneelin saa rakennettua alle satasella.
230 W/m2 ei ole kaupallisesti, ainakaan massatuotantona, saatavissa koko paneelille, vaan niiden hyötysuhteet ovat parhaimmillaan 15-16% eli 150-160 W/m2.
On kaupallisesti, massatuotannossa ja kenen tahansa ostettavissa vain hieman kalliimmalla mitä perinteiset 16% kennot. Hintaa ~1€/1W.
http://www.ebay.com/itm/solar-cells-5x5-MONO-30pcs-22-5-efficiency-B-grade-SUNPOWER-/251520110755?pt=LH_DefaultDomain_0&hash=item3a8fc450a3
Huomaa, että puhuin paneelista en yksittäisestä kennosta. Paneeliin tulee väkisin hukkapinta-alaa.
Kun lämmönsiityminen on pikkasen hakusessa, niin lähes jokaisen kotoa löytyy tyhjiä olutpurkkeja, hinkkaan yks ihan kirkaaksi ja maalaa toinen mustaksi, kaada vaikka 80-90 lämmintä vettä ja ala seuraamaan miten jäähtyvät. Elekronikka- vempaimia ne eivät ole mutta lämpö tehdään se millä vain, on samanlaista.
Helpommalla pääsee käyttämällä vaikkapa alumiinifolio vs. elmukelmu tai leivinpaperi. Eli kääri noihin kaksi identtistä lämmitettyä tavaraa ja katso miten jäähtyvät samassa paikassa.
Esimerkiksi tietokoneissa kannattaa asetella tuulettimet sillä tavalla että ilma pääsee kiertämään. Lämmin ilma nousee ylös joten yleensä kannattaa laittaa tuulettimet puhaltamaan alhaalta kylmää ilmaa sisälle ja ylhäältä puhaltamaan lämmin ulos.