Itsenäisyyden puolesta ja vastaan 1700-luvun Suomessa

Eräässä ketjussa avaaja halusi tietää, mitä syitä oli puolustaa tai vastustaa Suomen itsenäisyyttä, niin vastaan tässä uudessa aloituksessa, koska siihen ei ole vastattu toisessa ketjussa.

Kysymys nousi esille sen jälkeen kun Venäjän keisarinna Elisabet hattujen sodan aikana v.1742 julkaisi manifestin, jossa tarjottiin suomalaisille tukea itsenäisen valtion muodostamiseksi.

Aikalaiset ja myöhäisempi sukupolvi ymmärsi kyseessä olleen itsenäisyys Venäjän suojeluksessa ja se olikin mielipidettä jakava tekijä.

Niillä, jotka kannattivat ajatusta itsenäisyydestä Venäjän suojeluksessa, oli perusteena kaksi seikkaa:

1) Sotien loppuminen Suomen alueella. Tähän liittyi epäilys Ruotsin kyvystä puolustaa Suomea, koska maa oli ollut kaksi kertaa miehitettynä (Isoviha ja Pikkuviha).

Toinen peruste oli toive saada menetetyt alueet takaisin (Karjala ja Viipuri).

Ehkä asiaan liittyi myös odotukset viljan huoltovarmuudesta, kun oli koettu paha nälänhätä 1600-luvulla. Uskottiin, että maayhteys Venäjän kanssa varmistaisi ruuan saannin väestölle. näin sillä edellytyksellä, että ruotsalainen historiankirjoitus pitää paikkansa.

Perusteet itsenäisyyden vastustamiselle voidaan esittää käänteisenä:

1) Epäluottamus Venäjää kohtaan. Ei uskottu, että Venäjä kunnioittaisi kovin pitkään takaamaansa itsenäisyyttä. Venäjän armoille ei haluttu heittäytyä.

2) Ruotsi oli monen mielestä siitä syystä paras turva, koska sieltä oli mahdollisuus saada vahvistusta suomalaisille joukoille ja aseita.

Kolmantena tekijänä voitaisiin esittää myös se, että koska suomalaiset osallistuivat Ruotsin valtiopäivillä lainsäädäntötyöhön ja muihin päätöksiin, niin Ruotsin valtakunta omittiin itselle. Ei nähty mitään syytä erota Ruotsin yhteydestä ja muodostaa omaa valtiota.

Tässä on esitettynä päälimäiset syyt jakaantuneelle mielipiteelle.

9

71

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • sanompa vaan

      Tämä oli ensimmäinen tarjous autonomiasta, mutta epäluottamuksella oli vahvat syynsä ja siksi siihen ei tarjottu, tavallinen kansa tuskin edes tiesi tarjouksesta ja eliitti taas oli taustaltaan "ruotsalainen", joten sille se oli liian iso kysymys.

      Ei venäläiset mitään hyvää hyvyyttään tarjonneet, kyllä kyse oli politiikasta, jolla Ruotsia työnnettiin kauemmas Venäjän alueilta ja Pietarista, pitää olla aika sinisilmäinen jos uskoo noihin tarinoihin.

      • älä ihmeessä

        Ihako politiikast. Oliko jämptiki.


      • näin se on
        älä ihmeessä kirjoitti:

        Ihako politiikast. Oliko jämptiki.

        Menehän vaan mittaan niitä venäläisten kikuleita, kuten ennekin.


      • Manifesti oli suunnattu sekä ruotsin-, että suomenkielisille. Tässä suomennos:

        http://www.helsinki.fi/vvks/tekstit/1700_3_laki_ja_sano

        Jokainen voi tekstiä lukiessa miettiä, oliko kyseessä tarjous autonomiasta vai itsenäisyydestä.

        Suomessa kokoonnuttiin myös maakuntapäiville Vaasaan:

        http://fiwikipedia.org/wiki/Suomen_kuningaskuntaha

        Aikomuksena oli perustaa Suomen kuningaskunta. Pitikö sen olla suoraan Venäjän alainen (kuten Puolan kuningaskunta 1800-luvulla) vai Venäjän suojeluksessa oleva itsenäinen valtakunta, ratkaiskoon kukin itsekseen.

        Pääasia tässä on vain se, että silloin Suomessa yritettiin ensimmäisen kerran jonkinlaista valtiohanketta, joka olisi ollut jollain tavoin itsenäinen ja Ruotsista erillään. Suomalaisille oli pettymys, kun Venäjän keisarinna ei hyväksynyt suomalaisten kuningaspyyntöä.

        Minusta on erikoista, että Elisabetin manifestin sanotaan heikentäneen suomalaisten upseerien taistelutahtoa. Tähän saakka minulla on ollut sellainen käsitys, että miehitys johtui maan heikosta puolustuksesta.

        Mikä mahtoi olla Venäjän tarkoitus, on toinen asia. Olisi mielenkiintoista saada venäläinen tulkinta asiasta, mikäli se on mahdollista.


      • Ei voinut heikentää,
        suomalainen2 kirjoitti:

        Manifesti oli suunnattu sekä ruotsin-, että suomenkielisille. Tässä suomennos:

        http://www.helsinki.fi/vvks/tekstit/1700_3_laki_ja_sano

        Jokainen voi tekstiä lukiessa miettiä, oliko kyseessä tarjous autonomiasta vai itsenäisyydestä.

        Suomessa kokoonnuttiin myös maakuntapäiville Vaasaan:

        http://fiwikipedia.org/wiki/Suomen_kuningaskuntaha

        Aikomuksena oli perustaa Suomen kuningaskunta. Pitikö sen olla suoraan Venäjän alainen (kuten Puolan kuningaskunta 1800-luvulla) vai Venäjän suojeluksessa oleva itsenäinen valtakunta, ratkaiskoon kukin itsekseen.

        Pääasia tässä on vain se, että silloin Suomessa yritettiin ensimmäisen kerran jonkinlaista valtiohanketta, joka olisi ollut jollain tavoin itsenäinen ja Ruotsista erillään. Suomalaisille oli pettymys, kun Venäjän keisarinna ei hyväksynyt suomalaisten kuningaspyyntöä.

        Minusta on erikoista, että Elisabetin manifestin sanotaan heikentäneen suomalaisten upseerien taistelutahtoa. Tähän saakka minulla on ollut sellainen käsitys, että miehitys johtui maan heikosta puolustuksesta.

        Mikä mahtoi olla Venäjän tarkoitus, on toinen asia. Olisi mielenkiintoista saada venäläinen tulkinta asiasta, mikäli se on mahdollista.

        koska suomalaista upseeristoa ei ollut, Kaikki kuuluivat Ruotsin armeijaan.


        "Minusta on erikoista, että Elisabetin manifestin sanotaan heikentäneen suomalaisten upseerien taistelutahtoa."

        Upseeristolla ei ollut minkäänlaista taistelutahtoa, ei myöskään miehistöllä.
        Lisäksi armeijan johto oli kelvoton.


      • olet surkimus
        näin se on kirjoitti:

        Menehän vaan mittaan niitä venäläisten kikuleita, kuten ennekin.

        Taitaa se olla sinun "perheenisän" hommia.


      • niimpäniin
        Ei voinut heikentää, kirjoitti:

        koska suomalaista upseeristoa ei ollut, Kaikki kuuluivat Ruotsin armeijaan.


        "Minusta on erikoista, että Elisabetin manifestin sanotaan heikentäneen suomalaisten upseerien taistelutahtoa."

        Upseeristolla ei ollut minkäänlaista taistelutahtoa, ei myöskään miehistöllä.
        Lisäksi armeijan johto oli kelvoton.

        Mikään ei vedä niin hyökkääjiä paikalle, kuin maan heikko puolustus.


      • Sodan kyllä
        niimpäniin kirjoitti:

        Mikään ei vedä niin hyökkääjiä paikalle, kuin maan heikko puolustus.

        aloitti Ruotsi.


    • 090909

      Suomen pitäisi nytkin vaatia Karjala ja Viipuri takaisin Venäjältä vaan eipä ole kuultu kenenkään ajavan tai kannattavan sitä.

    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Milloin ajattelit

      Nähdä minut? Onko jotain odotuksia?
      Ikävä
      137
      1606
    2. Yksi mies ajatteli hyvin pitkään

      ja hänen kaipauksensa menetti kiinnostuksensa häneen…
      Ikävä
      101
      1190
    3. Ihastuin sun kaksoisolentoon

      Kaipaan sitä nyt tästä eteenpäin. Joskus käy näin. 👋🏻
      Ikävä
      169
      1182
    4. Maailmanlaajuinen tietokone ongelma?

      Kuinka systeemit voidaan rakentaa niin että yksi tietokone ongelma vaikuttaa miljardin ihmisen elämään jopa viikkokausia
      Maailman menoa
      83
      1077
    5. Minä vaan masennun yksinäni

      Viettäkää mukava perjantai ilta ja kiva viikonloppu. 🌃🌞🐺💤
      Ikävä
      188
      892
    6. Ketä kaivattusi mielestäsi muistuttaa

      ulkonäöllisesti?
      Ikävä
      39
      809
    7. Monenko kanssa olet harrastanut seksiä

      tänä aikana kun olet kaivattuasi kaipaillut?
      Ikävä
      80
      787
    8. Hyvää yötä naiselle.

      Olitko sä taas lihonut? Hyh Hyh mieheltä jonka tunnet
      Ikävä
      89
      778
    9. Nainen voi rakastaa

      Ujoakin miestä, mutta jos miestä pelottaa näkeminenkin, niin aika vaikeaa on. Semmoista ei varmaan voi rakastaa. Miehelt
      Ikävä
      73
      714
    10. Naantalissa kohahtaa

      Yli 4 vuotta puhelimeen, tietokoneelle murtautumista sekä Whatsapp urkintaa Naantalissa hakkeritiimin jäseniä
      Naantali
      137
      672
    Aihe