Näkemiin rakkaani

Mistä alkaa kohtuus kirjoitti:

seurustelenko
vartalosi kanssa
olematta vaarassa

pelkkiä naurettavuuksia

jotka nauravat
puhkeavan renkaan
sihinässä

levittäen hunajansa
makeuden ja
jättäen jäljen

pureman, joka
lakaistaan jokaisena
uutena aamuna
kauemmas

ja siihen
ei ole
käyttöohjetta

on vain
elämän ryöppyjä
ja seesteisyyttä

sanojen yllä
ja alla
piilossa sykkiviä
vaatimuksia

säröjä, joita
isketyt terät
valuttavat

sisään ja
riisuessaan
tilan,
sietämättömän
yksinäisyyden

vähäisen rohkeuden
kyvyn
ottaa riskejä

ei se ole
haaleutta
eikä värittömyyttä

haamun saadessa
otteen
suojausmekanismeista

riisuessaan
mona lisan hymyn
kankaalta kuin
kesäinen kuuro
saa juoksemaan

totuus,
mikä on
se kauhea totuus

sekö, että
kaikki himoitsevat
kehoillaan

haluavat tuntea
lämmön ihollaan

aistien
yhteensulautumisen,
turvapaikan

ja kuinka ne
sanat lämmittävät,
ne joita on imettävä
ja pistettävä
säilöön jokaiseen
vihmovaan
talven pimeään

kaikkea sitä
mihin ihminen
voi rakastua,
rajatonta valtaa,
joka voittaa
kaiken maallisen

mutta kyllä
sen jokainen tuntee
onko se hetki
vai ikuisuus

sokerilla ruokitut
unelmat, jotka kiinnittyvät
todellisuuteen tai
sulavat himon
suloisessa värinässä

paijaamalla
hiuksistosta
jalkapohjaan

hellittelysanoista
hillittyyn
seksuaalisuuden
tihkuun

muuttuen väkevämmäksi,
rajummaksi
soinniksi sielun
syöveriin

maailmaksi
sydämen, sielun ja
kuolemattomuuden
väliin

yksin ollessa
haaveilee toisesta
ja symbioosissa
saadakseen vapautensa

ja niitä kaikkia
tiloja yhdistää
tyhjyys

nähdessään rakastuu
tuntematta mitään

kuinka aalto
pyyhkäisee,
parantaa maailmaa

viemällä meren,
ajatukset
pyörteisiin

mielen, sydämen
ja ruumiin

mutta kuka jää
hytisevänä rannalle
seisomaan

silloin, kun
kaikki menettää
merkityksensä

ilmaisemaan tunteensa
tunteesta, jota
ei ole

tai se ui
valtaväestöä
vastavirtaan

ei

on vain pyydettävä

jokaisesta lähtee
hippu, säde,
joka
luo aina unelmia

kyvyn ymmärtää
huulen hipaisun
tuoma voima

huomaten ettei
se riitä

on saatava enemmän,
omistettava koko
suu, silmät
kasvot

kaikki ne
rakkauteen
liittyvät nyanssit,
jotka elämä
on synnyttänyt

saanut
pään pyörälle

se kaikki tuntuu
niin tutulle
dejavulle

olen elänyt
tämän hetken,
voimatta kieltää
tapahtunutta

ja muisti
hamuaa värisevää
suunpieltä

kuin portti olisi
avattu ja
huutaen
kulkijaansa

mutta
mikä perkele
tekee tästä
kauniista tunteesta
puulla päähän
lyödyn tunnelman

muuttaa kauniin
nimityksiksi

naida
tai paneskella
pelkkänä hikisenä
sykkyränä
kaikessa
rumuudessaan

likaisena
elämättömyyden
hengessä

samoja sanoja
samoista asioista
onnellisuuden ja
onnettomuuden
näkökulmasta

saa tuntemaan
itsensä tärkeäksi,
tarttua kasvoihin ja suudella

lanka, jota
seurata kantamatta
surun
harmaata
muuria ympärillään

seksuaalisuutta, joka
ei tunnu polttavilta
kyyneliltä iholla

olla vain joku
joka
aamun sarastuksessa
tuntee sen

olematta haamu,
kaunis kuva
tai näyttämö,
jossa ei ole
elämää

mutta epäonni ei
ole koskaan
tarttuvaa

sillä pöly laskeutuu
aina vain esineille

ja elämä hymyilee
sille, joka haluaa
hymyillä


https://www.youtube.com/watch?v=bC3zOdFKHDg




Elämää ei voi koskaan paeta, sen voi piirtää vuorenhuippuihin, maailman tuuliin, peittää tähtisumuihin tai muistojen metsiin ja aina joku kaivaa sen sieltä esiin ja rakentaa perustuksen houkutuksena kivijalkaan. Vain kuolema ei tunne tai ymmärrä mitä se tarkoittaa tai mitä se mahdollistaa, eikä löydä viereltään.

kirjoitti:

Anonyymi

Kirjoita kommentti

5000

Lähetä