ja tutustumisen arvoinen? Valehteletko usein ja miksi? Yritätkö näin tehdä itsestäsi ns. paremman vaikutelman? Millaisia valeita puhut? Jos joku uusi kumppani kysyy että onko sulla joku tarttuva tauti niin kerrotko vai valehteletko? Tubikin on tartuva eli ei pelkät sukupuolitaudit tartu. niin myös erilaiset sienet, syyhyt, satiaiset ja silsat tarttuu.
Hammasmätäkin tarttuu.
Hammasmätäkin tarttuu.
Vastaukset 21
Vanhimmat
"Jos mä olisin mä, niin kyllä mä olisin mun kanssa"
Aina kun kättelen uutta tuttavaa, niin heti sanon, että mulla on syylä niskassa, vahaa korvissa ja korttelin suurimmat peräpukamat.
Se antaa ammattimaisen vaikutelman.
Kerron mielelläni, että minulla on kuppa. Sillä saa karistettua tunkeilijat irti ihostani.
Nuorempana sitä vielä jaksoi yrittää, nyt ei enää jksa vaan mukavuudenhalu on ottanut vallan. Minun tarttuvat tautini ei kenellekään ulkopuolisille kuulu koksa kukaan ei niin lähietäisyydelle pääse jotta niistä vaaraa olisi.
Olen ihan oma itseni, enkä ole koskaan sairastanut mitään tarttuvaa tautia.
Valehdellut en ole koskaan keneenkään tutustuessani.
Ulkopuolisen olemukseni perusteella jokainen saa päättää itse millainen olen.
Hengityksen haju ei paljasta hammasmätää, huonosti pestyt hampaat ehkä, sillä useimmiten jää ahtaisiin hammasrakoihin plakkia, koska pelkästään hammasharjalla ei niitä saa puhtaiksi.
Ikenien vetäytyminenkin voi olla syynä. Sehän kertoo etteä hampaita on ainakin pesty liian kovilla hammasharjoilla.
Hammaslääkärin tarkastama.
Oletko laskenut montako hammasta sinulla on.
En ole laskenut mutta ainoastaan yksi hammas poistettu siinä olevan reiän takia ja yksi nasta joka mukamas oli ylimääräinen. Kaikki muut ovat ehjiä.
Ensimmäisen poistetun hampaan varmaan olisi voinut paikata, mutta silloin oli hammaslääkärillä sellainen asenne että kaikki reikäiset hampaat roskikseen. On harmittanut jälkeenpäin.
Niinhän ennen tehtiin ja mulle on aikuisena hammaslääkärissä käydessäni ihmetelty millä tavalla kuuskytluvulla on hampaita paikattu. Tehty sellaisia puolijuurihoitojakin.
Mulla on yks nastahammas.
Toki olen, mutten ole niin puutteessa, että olisin tyrkky.
Kokonaisuudessaan ainakin hieman, hmmm. naurettava aloitus.
Naurattaisi edes, koska niistä palstalla on todellinen puute.
Varmaankin juuri tutustumani ihminen kysyisi, onko minulla jokin tarttuva tauti, kuin vaikka hyppykuppa lai lentävä keuhkis.
Olen mielettömän miellyttävä enkä koskaan valehtele.
Ja nyt taas sen tein.
Tästä aloituksesta tuli mieleen, että onko tällä palstalla paljon ns. sinkkuja, jotka hakevat suhdetta? Johtuisiko kärhämät siitä, että on mustasukkaisuutta.
Kenestä täällä voisi olla mustasukkainen??
LIrkunlärkyt ei kinosta, kaikkien ystävät ovat herttaisia kaikille, yhteisesti ja yhtälailla.
Jaa, tuli vaan mielee... kun en mä muutakaan syytä keksinyt.
Kuka miettii joskus, olenko miellyttävä ja tutustumisen arvoinen?
Miksi?
Mielestäni kaikki ihmiset ovat mielenkiintoisia ja tutustumisen arvoisia. Jonkun kanssa viihtyy hetken, jonkun haluaisi pysyvän elämässään mukana mahdollisimman pitkään.
ihana ihminen -
niin kuin sinäki olet-
Olen aina rehellinen ku en osaa keksiä juttuja
sanoa töksäytän aina asian niiku se on,
olen varmasti ihmisenä ihana symppis
mutta ei sitä kukaan huomaa koska olen hiljanen ja jörön näkönen,
ne pelkää mua,
enkä viitti tehdä itteäni kenekää tykö, todistellakseni olevani ihana ihminen,
joten yksin kuljen elämä kaitaa, kuoppaista ja mutkaista polkuain,
Kaikkea sinä kystkin.
Jos tässä iässä ei ole sinut itsensä kanssa, ei sitten koskaan.
En ainakaan tietoisesti valehtele paitsi jos joku kertoo olevansa tyytyväinen kampaukseensa tai johonkin vaatteeseen jotka mielestäni ovat kamalia, voin sanoa että ihan hyvä.
Ei kai kukaan tämän ikäinen ole niin pöhkö että tartuttaisi tarttuvan taudin tai loisen toiseen ihmiseen ujouttaan. Syyhyt ja satiaiset voi hoitaa nopeasti tietääkseni jos sellaisia onnettomuudekseen saa.
Tubia voi kantaa tietämättään.
Koska kysyjä kysyy palstalla, on minun pakko sanoa että olen minä.
Ikinä ei täällä minun ole ollut pakko keksiä aloituksen kaltaista paisetta.
Johtunee ehkä siitä, että en tee kirjoitus-virheitä.
H.
Ja miksikähän tautiset ihmisinä
olis sen kurjempia ihmisinä kuin terveinä ittiään pitävät?
Sen toki myönnän että vaikeita rasitteita sairaudet ovat sairastuneile,
osa sairauksista näkyy myös ihmismielen toiminnoissa ja käyttäytymisessä,
hoidettavia asioita ovat sairaudet
ja perusihmistä eivät tee sen kummemmaksi kuin mikä olisi terveenäkin.
Hymyillä ja jutelle voisi kuin tuskaisuus, uupumus ja kipu hellittäisi parantumisen
tai paremman jakson myötä.
Mulla oli kerran syyhypunkki mutta apteekista köytyi hyvät lääkkeet
eikä mitään superinfektiota tai taudin leviämistä ympäristön ihmisiin havaittu.
Kuka pelkää mitäkin, pieneiliöiyä ja valheitakin, pah..
Nauratti kysymyskin, tautinen on maailma ja terveys arvokasta, jokaisella ihmisellä pitäisi olla ihmisarvo silti.
Olenko mielestäni miellyttävä ? Kuka nyt itsestään voi todistaa ja muidenkin todistuksia sopii joskus epäillä..))
Paitsi lasten. Pari päivää sitten tapasin hiekkalaatikolla 12-13-vuotiaan somalitytön -tekemässä hiekkakakkuja. Juttelin hänen kanssaan ja kysyin, tykkääkö hän käydä koulua. "Jos sinä olisit siellä, voisin tykätäkin" hän sanoi ujosti.
Ymmärsin tämän niin, että hän tunsi tulleensa hyväksytyksi kun en puuttunut ison tytön hiekkalaatikkoleikkeihin vaan menin leikkiin mukaan. Kun näinkin vanha voi, miksei hän.?
Enkä minä valehdellut, heittäytyin vain...Nousin lapsen tasolle.
Kivasti kirjoitit :) Minäkin leikin eilen polttopalloa ja tänään majaleikkiä, noo tosin päiväkodissa. Parasta mitä voi tehdä on heittäytyä lapsen tasolle tilanteen ollessa tarjolla.
Niin tuota, osaan olla miellyttävä ja epämiellyttävä, kokemusta on.
Päiväkodissa kai minäkin opin leikkimään taas, t.l. ja toivon, että en kadota tuota taitoa. Onneksi omat ja vieraat pienet tarjoavat tilaisuuksia harjoitteluun...
Ennen käyttöönottoa vaadi täydellinen lääkärintodistus uudelta kumppalilta.