Jeesatkaas hiukan. Työkkärissä ovat siis saaneet päähänsä, jotta soveltuisin lähihoitajaksi. Itse en ole lainkaan niin varma. Olen 4-kymppinen ammatinvaihtaja mies. Luonteeltani olen rauhallinen (hidas), ehkä ujo ja hiljainenkin, mutta en pelkää sosiaalisia tilanteita. Vastaan kun kysytään tyyppiä. Mietityttää tuo kaikki vastuu, kun oon tosiaan omasta mielestä vähän palikka. Tärkein pointti tässä nyt on, että jos joku suuntautuminen lähihoitajana kenties mahdollisesti olisi mun juttu, niin siihen sitten. Olen jonkun verran lueskellut nettien palstoilta alasta, eikä muodostunut kuva ole aina positiivinen. Jos se työ on sitä, että johdon taholta painostetaan yms. niin sitten vaan ei ole mun juttu. Tällä ikää kaipaa jo tietynlaista työrauhaa. Saattaa olla, että asenteessanikin on vikaa, mutta siihen on syynsä ja näillä mennään. Jotain pientä kutsumusta alalle tunnen ja raha ei ole mulle se tärkein juttu. Tärkeintä kai on että kokisin pärjääväni työssä ja tuntisin itseni tarpeelliseksi...
Anteeksi sekava teksti, mutta olen sekavassa tilassa asian tiimoilta
Anteeksi sekava teksti, mutta olen sekavassa tilassa asian tiimoilta
Vastaukset 8
Vanhimmat
lähihoitajaksi kouluttautuminen ei kannata koska palkka on luokkaaa 2000e/kk ja saman verran saa ilman koulutustakin.
Jos jonkun koulun kävisi niin palkan pitäisi olla reilusti yli 2500e (peruspalkka päivävuorossa).
Kerro toki mistä tallaisia palkkoja saa ilman koulutusta?!
tiedän pari kappaletta, aivan varmasti on enemmän:
vakuutusneuvoja 2100€/kk
tekstinkäsittelijä 1934€/kk
Miten olis mielenterveys työhön suuntautuminen??
Terve selkä, pitkät hermot? Käy tutustumassa työhön ja hae oppisopimuskoulutukseen. Saat palkkaa opiskeluajalta.
Ihan jokaiselle työttömäksi jäävälle tyrkytetään lähihoitaja koulututusta, olipa entinen ala ollut mikä hyvänsä.
Tiedän että mm. rekkakuskille, kaivinkoneen kuljettajalle, sähköasentajalle, kirvesmiehelle ja lihamestarille on markkinoitu lähihoitajaksi kouluttautumista.
Koulu ei ole kovinkaan vaativa, alalle vapaaehtoisesti hakeutuvat ne, jotka eivät muista kouluista selviäisi. Kouluun on helppo päästä vaikka miten kehnoilla todistuksilla.
Entisistä siivoojista tehdään aika paljon lähihoitajia.
Koulutukseen saattaa päästä ja siihen pääseminen saattaa joistakin tuntua helpolta, mutta sanoisin että koulutuksen aikana porukasta karsiutuu pois jo ne joiden asenne opiskeluun tai hoitotyöhön ei ole oikea. Koulutusta on turha mielestäni aliarvioida myöskään. Vastuuntunnon pitää olla alalle hakeutuvilla hyvä.
Älähän puhu puppua, jos et mitään tiedä. Kyllä ainakin omalla kohdallani koulutus oli tosi tiukkaa, samaa sanovat entiset koulukaverini. Kokemusta on aika lailla työelämästä ja opiskelusta.
Voithan vilkaista vaikkapa lähihoitajan opintosuunnitelmaa, josko selviäisit siitä?
Kyllä alalta löytyy monen alan asiantuntijaa; ekonomista arkeologiin... Työ- ja elämänkokemus ei todellakaan ole haitaksi hoitotyössä. Kovimmalle joutuvat ne nuoret, jotka suoraan tulevat opiskelemaan ja työelämään peruskoulusta. Työ kun ei ole valkoisessa takissa sipsuttelua, vaan raakaa työtä.