Olen nelissäkymmensissä oleva vaalea naisihminen. Lapset jo suht isoja. Uusi rakkaus on elämään putkahtanut jo jonkin aikaa sitten. Mitenhän on sen tulevaisuuden laita. Lapsista pidän ja lisää niitä vielä haluaisin, mutta mitenhän tuon asian kanssa on.
Tuntijasi tai joku muu
lapsellinen
276
0Äänestä
Muut lukivat myös
Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastainen viesti.
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 2
Vanhimmat
Hei
no vanhat olet hoitanut hyvin mielestäsi pois ja olet avoin uudelle. taloutta olet pyörittänyt mukavasti, vaikka et aina plussalle olet päässyt. tuo tilanne kyllä pian helpottaa.
sinä olet rohkea ja määrätietoinen, pidät aina järjen käpälässä. rakkaus on hieno asia, sanotaan niin! rakkaus antaa ja ottaa, se ei pihistä eikä säästä, se on avoin.
nyt ihan oikeasti: tiedän ja tunnen, että olet vihdoinkin kohdannut kivan ihmisen rinnallesi. mutta minulle näkyy, että et saa häneltä kaikkea sitä, mitä oikeasti niin kovasti tarvitset.
en minä tätä pahalla sano, mutta ehkä ei vielä kannata ajatella naimisiinmenoa. sinä olet miestä avoimempi ja anteliaampi, kaikessa suhteessa. olisi niin hyvä nähdä sinut paremmassa tasapainossa, vaikka tämä asetelma toistaiseksi tukea toisikin. sinä et vielä rakasta täysillä, niin sen sanoisin.
sanot "lapsista pidän", mutta tarkoitat rakastavasi heitä koko sydämestä. sinä et ole vain täysillä tässä meidän viestityksessä tällä hetkellä. sinä olet hyvä äiti ja todella laitat itsesi likoon jälkipolven suhteen. jos niin on tarvis.
sinä voit saada vielä lapsia, jos niin valitset. juuri tämän miehen kanssa. mutta teet samalla muutamia kompromisseja ja se on sinulle tietoista. eikö olekin?
en tahdo vaikuttaa valintaasi, joten sanon niin, että voit saada turvaa ja perhettä hänen kanssaan, mutta sisäistä tähtisadetta ehkä vähemmän. laita vaakakuppi paikoilleen ja katso: sinä olet nuorekas ja iloinen, hän varovainen ja konservatiivinen. jos se sinulle riittää, niin anna mennä. mikä on sinulle tärkeintä? sinä olet itse tässä päättäjäroolissa.
t. Keskiyö
Hei!
Kiitos sinulle tästä.
Niinhän se elämässä on, ettei kaikkea voi saada. Sen olen oppinut karvaasti kantapään kautta tätä tietäni tallustellessa. Kompromisseja pitää tehdä jatkuvasti ja varsinkin ihmissuhteissa. Nyt olen kuitenkin mielestäni ottanut elämääni ihmisen, joka on nimenomaan turvallinen ja luotettava kaikin puolin ja olen avannut hänelle sydämeni alun arastelujen jälkeen. En kaipaa elämääni mitään suurta rakkauden vuoristorataa, sen olen jo kokenut ja siinä ei käynyt hyvin. Haluan vain ihmisen, jonka kanssa on hyvä elää yhdessä melko tasaista ja hyvää elämää rakastaen toisiamme ja jakaen elämämme. Haavekuvanani on vanha pariskunta, joka istuu pihakeinussa yhdessä hiljaa, tietäen että toinen haluaa olla juuri siinä eikä sanoja välttämättä tarvita. Tähän kuuluu osana suuri perhe ja siitä haaveilen hänen kanssaan. Ja lapsenlapsista ja kaikesta siitä hyörinästä. Olen kyllä iloinen ja ehkä nuorekaskin, mutta eivätkö vastakohdat täydennäkin toisiaan? :) Uskon hänen myös ajattelevan niin, koska elämässäni haluaa olla.
Voi olla hassujakin toiveita ja ajatuksia, mutta olen opetellut kuuntelemaan sisintäni ja toimimaan tunteen mukaan.