Kaapeliverkko, ja boksi Topf 4100 scartilla telkkuun . Mitä merkitsevät kuvaruudun alapuolella olevat kaksi palkkia, jotka ovat vain hetken näkyvissä eli kanavavaihdon ajan.
Yläpalkki on vajaa eli noin 65 % pitkä, väri oranssi mutta alapalkki täysi.
Singnaalin voimakkuutta ilmaisevat numerot menevät niin nopeasti, että
en kerkeä niitä yhdistämään eli kumpi on kumpi.
Ajoittain on taloyhtiössä ollut valituksia "heikko singnaali", kuva palautuu nopeasti. Mitkä ovat ohjearvot kelvolliseen kuvaan.
Yläpalkki on vajaa eli noin 65 % pitkä, väri oranssi mutta alapalkki täysi.
Singnaalin voimakkuutta ilmaisevat numerot menevät niin nopeasti, että
en kerkeä niitä yhdistämään eli kumpi on kumpi.
Ajoittain on taloyhtiössä ollut valituksia "heikko singnaali", kuva palautuu nopeasti. Mitkä ovat ohjearvot kelvolliseen kuvaan.
Vastaukset 7
Vanhimmat
Paina i-painike eli info, kun katsot kanavaa ( ei tallennetta ).
Ohjekirja sivu 30
http://www.topfield.fi/epages/FinTop.sf/fi_FI/?ObjectPath=/Shops/FinTop/Products/TF4100PVRC
Muistaakseni jostain luin, että 80% pitäisi olla alempi eli signaalipalkki
Kysyin edellä ohjearvoa, jotta noita palkkeja osaa lukea. Ylempi on oranssilla eli riittääkö se, kun valituksia on tullut. Alempi palkki on vihreä.
Yhtiökokous on pian, joten otan tämän verkkoasian puheeksi, jotta kävisivät mittaamassa. Silloinhan sen tietää.
Taloyhitön an/c-verkko on rakennettu -84,
Meillä vaihtui operaattori ja siinä yhteydessä selvisi vastuurajat: Operaattori toimittaa signaalin talojakamoon ja asentaa omat jakovahvistimet. Passiiviset haaroittimet ja antenniverkko siitä eteenpäin on taloyhtiön vastuulla. Operaattorin asentaja tarkisti vain kuitulaitteen antaman tason ja muutaman lähdön tasot, joten asuntojen seinärasioista ei tasoja edes tarkistettu. Meillä on tähtiverkko, jolloin asuntoa kohti on yksi nousukaapeli ja vasta asunnossa jaetaan signaali eri huoneiden rasioille.
Mittaus on varmasti paikallaan, jos kyseessä on ketjutettu verkko, joita tuohon aikaan rakennettiin. Lisäksi silloin oletettiin, ettei asukkailla ole varaa hankkia kuin yksi televisio ja se ainokainen antennirasia laitettiin olohuoneen nurkkaan. Ketjutetut linjat saattavat tulla pitkiksi, jolloin niihin viimeisiin rasioihin ei tasoa välttämättä riitä. Muutettiinko verkon rakennetta siinä vaiheessa, kun kaapeli-tv kytkettiin taloyhtiöönne. Meillä kävi uuden operaattorin suunnittelija tarkistamassa talomme antenniverkon rakenteen ja vanhat mittauspöytäkirjat, ennen kuin he toivat uudet vahvistimet jakokaappeihin.
Jos kaapelioperaattorinne "harrastaa" vielä kaapelimodeemien kanssa, niin niillä on omat ongelmansa taajuuskaistan suhteen ja kaapeliverkon mittaus on siinäkin mielessä suositeltavaa. Hyvin toimiva antennijärjestelmä on taloyhtiön yhteinen asia.
http://www.sant.fi/doc/Asuinkiinteistojen_monipalveluverkot.pdf tietoja ei ole vielä päivitetty täysin 1.1.2014 tulleiden määräysten mukaiseksi varmaan siitä syystä, että https://www.viestintavirasto.fi/attachments/maaraykset/M_65_2013.pdf koskee lähinnä uusia ja remontoitavia järjestelmiä. On huomattava, että 65/2013 M on suurelta osin suositus eikä pakollinen määräys.
https://www.viestintavirasto.fi/attachments/Asuinkiinteiston_tietoliikenneverkon_uudistaminen_2014.pdf kannattaa myös tutustua.
Nordicin määräyksissä todetaan, että digiboksissa kuuluu olla jonkinlainen laadun mittari eikä sen toteutukseen tai toimintaan oteta kantaa. Tasomittarit ovat laitevalmistajan näkemys, kuinka katsojalle kerrotaan signaalin laadusta: Käytetäänkö numeronäyttöä (= prosenttilukuja) tai eri värisiä palkkeja, kuten Topfield tekee.
Paras hyöty taso- ja laatunäytöstä on virhetilanteessa, jolloin saadaan edes jotain infoa antennisignaalista. Jos taso on tapissa (ylempi palkki) ja laatu putoaa (alempi palkki) täydestä näytöstä, niin tasoa on liikaa. Signaali leikkautuu eikä virheenkorjaus enää pysty korjaamaan signaalivirhettä. Pieni taso tarkoittaa, että ajoittain mennään palkin punaiselle alueelle ja laatu tietenki heiluu reilusti alle maksimin.
Topfield 5100 ja Sony W805 laatunäytön vertailu kaapeliverkossa: Topfield näyttää oranssia (n. 65%) ja laatu täyttä palkkia, Sony näyttää tason ja laadun olevan 99/100 % ja palkit tietenkin ovat vihreitä. Galaxis oli aikanaan paras laatumittareiden ominaisuuksiltaan, sillä se näytti jopa kanavan käyttämän hetkellisen bittinopeuden.
Antenniverkossa näillä vaatimattomilla tasonäytöillä saadaan vertailevia näyttöjä eri kanavanippujen vastaanotosta mm. siten, että tuleeko taajuudeltaan ylemmät kanavaniput samalla tasolla kuin alin kanavanippu. Kovin syvällisesti ei signaalia kannata analysoida, sillä käyttäjälle ei siitä ole iloa ja kaikki nämä lisätoiminnot nostavat laitteen hintaa. Tyydytään vain värillisiin palkkeihin, sillä liian tarkat tiedot vain sekoittavat katsojien ajatusmaailmaa.
Singnaalin voimakkuudella ei ole väliä, jos laatu on niin korkea, että kuva näkyy. On olemassa lasketut raja-arvot kuinka hyvä signaali vaaditaan (signal noise rate snr desibeleinä), että saadaan virheetön kuva. Se riippuu lähetyksessä käytetystä modulaatiosta ja virhekorjausdatan määrästä (fec). Signaalin laadusta kertoo myös lähetyksessä olevien virheiden määrä ennen ja jälkeen virheenkorjauksen. Sonyn telkkarini osaa ne kertoa (järjestelmätiedot, joissa näkyy myös laatupalkki). Eri boksi merkkien/mallien prosenttiluvut eivät ole vertailtavissa keskenään vaan mallikohtaisia. Amerikassa myytävissä Sonyn telkkareissa (ainakin osassa) signaalin laatu näytetään desibeleinä.
Jos signaalia ketjuttaa virittimeltä toiselle (boksissa 2 ja sitten vielä telkkariin) niin signaali vaimenee jokaisen virittimen läpi kulkiessaan ja voi olla, että viimeisessä ei ole riittävän voimakasta singnaalia. Mulle kävi niin ja laitoin 1:4 splitterin ja se riitti poistamaan ongelmat eli ei tarvittu vahvistinta.
Sonyn (W805) kertoo C/N arvon (snr) ja AGC-arvon, joka kertoo ilmeisesti vastaanottimen automaattisen tasonsäädön toiminnan. Ihan tavallinen skandimalli tämä on. Suurin osa näytön arvoista liittyy verkon parametreihin.
Tuo digiboksin aiheuttama tasonpudotus ei pidä välttämättä paikkaansa, sillä jotkut boksit jopa nostavat läpimenevän signaalin tasoa. Tästä on haittaa siten, että taso saattaa jopa nousta liikaa ja vastaanotin yliohjautuu. Muutamassa Humaxin mallissa nämä signaalijaot eri virittimille on toteutettu passiivijaolla, jolloin läpi menevä taso putoaa jokaisessa digiboksin sisällä tehdyssä haaroituksessa.
Topfield 5100 PVR ei vaikuttanut tv:n tasonäytön mukaan läpimenevän signaalin tasoon. Digiboksi ohitettuna, virrat päällä ja valmiustilassa tasot olivat suunnilleen samat tv:n näytön tarkkuudella.
Tommosen telkkarin mäkin haluan. Noissa desibeleissä on järkeä prosentteihin verrattuna.
Espoon A-muxin (ylet) kanavaparametreillä laskettuna vaadittava minimi c/n on n. 29 dB. http://www.satbroadcasts.com/DVB-T_Bitrate_Calculator.html
Samasta paikasta löytyy kaikki lähettimet ja niiden parametrit sekä dvb-t tutka, joka google mapsin päällä lasken etäisyyden lähettimeen osoitteen avulla. Valitettavasti siinä ei ole laskuria dvb-t2 tai dvb-c.
Calculated bitrate 22394.1176471 kbps
Spectral efficiency ~2.799 bit/Hz
Minimal signal level ~48 dBμV
Minimal C/N ~29 dB
Symbol duration 896 μs
Guard Interval duration 224 μs
Frame size 188/204
Bandwidth 8 MHz
Standard & Modulation 64QAM
Carrier mode 8k
Forward Error Correction 3/4
Guard Interval 1/4
Average number of channels
1.5 Mb/s 14
2.5 Mb/s 8
3.5 Mb/s 6
4.5 Mb/s 4
5.5 Mb/s 4
6.5 Mb/s 3
7.5 Mb/s 2
8.5 Mb/s 2
9.5 Mb/s 2
10.5 Mb/s 2
11.5 Mb/s 1
12.5 Mb/s 1
13.5 Mb/s 1
14.5 Mb/s 1