Heti alkuun kerron ilmaisen vinkin, viekää ihmeessä pesä konkurssiin, jos vähänkin on velkoja!
Epätietoisena kysyisin, onko sillä perillisistä, joka maksaa kaiken, mitään sananvaltaa esim. omaisuuden laittamisessa myyntiin velkojen kattamiseksi?
Omistan 1/6 isäni kuolinpesästä ja äitini lopetettua pesänhoidon täydellisesti (sekä ylläpidon että maksut), olen siirtynyt ainoana maksukykysenä hoitamaan asioita. Maksut nyt sattuvat olemaan ylettömän suuria, kahden normaalin työpaikan palkat riittävät juuri ja juuri kulujen kattamiseen. Äitini ei ole kovin suostuvainen mihinkään muutokseen (hänellä on omistuksessa pesästä suurin osa). Toiseskeen muut osapuolet asuvat pesälle kuuluvassa rakennuksessa, niinkuin minäkin, mutta osallistumatta kuluihin.
Kertokaahan viisaammat, miten saan pesän osapuolet aisoihin tekemästä enää lisää ylimääräisiä kuluja?
Pesän sotkuja meilläkin!
19
1755
Vastaukset
- Suosittelen
Ota ihmeessä yhteyttä asianajajaan! Apua kannattaa kysyä myös oikeusaputoimistosta. Meillä oli velkainen kuolinpesä ja tarvitsimme asianajajan apua, että saatiin velkojat kuriin.
- Nixuliina
Mielstäni ongelmanne ei ole perintöoikeudellinen vaan siviilioikeudellinen. Maksatte sellaisia menoja, jotka eivät kuulu teidän maksettavaksenne. Ottakaa itseänne niskasta kiinni, vaikka se edelyttääkin läheistenne kovistelua.
Kiinteistössä asumisesta jokaisen on maksettava oma osuutensa. Asia voidaan järjestää sopimuksin.
Jos olette maksaneet pesän laskuja, niin lopettakaa niiden maksaminen kunnes muut pesän osakkaat suostuvat siihen, että te lainaatte rahat pesälle. Laaditte velkakirjan, jossa otetaan huomioon kaikki myös tähän menessä maksamanne ylimääräiset. Laitatte velkakirjaan, että laina pitää maksaa takaisin 3 kk sisällä. Sitten haette kuolinpesän konkurssiin maksamattomasta velasta ja kiintesitö pistetään myyntiin ja äitinne lentää pihalle.- Prinsessa ja puoli valtakuntaa
Sanokaapas muuta... Nuo kaikki asiat on käyneet mielessä, mutta...helpommin sanottu kuin tehty!
Jättäisin mielihyvin maksamatta! Jostakin julkaisusta luin, että mikäli pesää ei ole haettu pesänselvityksessä konkurssiin, kaikilta osakkailta voidaan laittaa velat perintään. Itse en henkilökohtaisesti halua joutua moiseen. Toisena seikkana ovat olleet velan takaajat, joille en halua moista tilannetta.
Ja äidin häätöön, jos laitan hänet maantielle, mitä siitä koituu? Meidän kesken ei ole koskaan ollut ns. äiti/tytär-suhdetta ja epäilen vahvasti, ettei ole näkyvissäkään. Eli häneltä voi odottaa ihan mitä vaan. Olen jo ilmoittanut siivelläeläjille, että toista osoitetta saa alkaa etsimään mikäli kuluihin ja töihin ei osallistuta. Tämä taasen johti siihen, että pakoilevat eivätkä vastaa puhelimeen.
Siitä oikeusavusta, rahalla maksettavaa lakimiestä ei ole varaa ottaa, kassa on jostakin syystä tyhjä. Miten edetä sellaisen, kellä ei ole pennin killinkiä? - Maanmittari
Prinsessa ja puoli valtakuntaa kirjoitti:
Sanokaapas muuta... Nuo kaikki asiat on käyneet mielessä, mutta...helpommin sanottu kuin tehty!
Jättäisin mielihyvin maksamatta! Jostakin julkaisusta luin, että mikäli pesää ei ole haettu pesänselvityksessä konkurssiin, kaikilta osakkailta voidaan laittaa velat perintään. Itse en henkilökohtaisesti halua joutua moiseen. Toisena seikkana ovat olleet velan takaajat, joille en halua moista tilannetta.
Ja äidin häätöön, jos laitan hänet maantielle, mitä siitä koituu? Meidän kesken ei ole koskaan ollut ns. äiti/tytär-suhdetta ja epäilen vahvasti, ettei ole näkyvissäkään. Eli häneltä voi odottaa ihan mitä vaan. Olen jo ilmoittanut siivelläeläjille, että toista osoitetta saa alkaa etsimään mikäli kuluihin ja töihin ei osallistuta. Tämä taasen johti siihen, että pakoilevat eivätkä vastaa puhelimeen.
Siitä oikeusavusta, rahalla maksettavaa lakimiestä ei ole varaa ottaa, kassa on jostakin syystä tyhjä. Miten edetä sellaisen, kellä ei ole pennin killinkiä?Sinänsä pesän velka on maksettava ensijaisesti pesän varoista ja vasta jos pesässä ei ole omaisuutta maksaa velkaa niin oskaiden velkavastuu voi tulla kysymykseen jos siis pesässä ei ole varoja maksaa velkaa/maksuja. Sinun ei todellakaan tarvitse omasta pussistasi niitä maksaa ainakaan jos et saa tehtyä velkakirjaa pesän kanssa.
Ja yleisestikin ei muitten maksumieheksi kannata ryhtyä. Homma näyttäisi olevan teillä niin sotkussa ihmissuhteittenkin tasolla että oma neuvoni on että hankiudut pesästä eroon joko vaatimalla jakoa tai jos pesä ei oikeasti ole kovin arvokas sinulle niin luopumalla perinnöstä.
Jos muut (kuten luulen, hehän ovat saaneet sinusta ilmaisen maksumiehen) eivät suostu jakoon niin hae käräjäoikeudelta pesänjakja joka pakkojakaa pesän (ja ensin maksaa velat pois pesän omaisuudella niinkuin kuuluukin) ja kulut menevät pesän varoista. Kun pesään kuuluu näköjään rakennus niin todenäköisesti pesässä on varaa myös maksaa pesänjakajan palkkio. Jollakin tavalla sinun siis täytyy irtautua pesästä. - Maanmittari
Prinsessa ja puoli valtakuntaa kirjoitti:
Sanokaapas muuta... Nuo kaikki asiat on käyneet mielessä, mutta...helpommin sanottu kuin tehty!
Jättäisin mielihyvin maksamatta! Jostakin julkaisusta luin, että mikäli pesää ei ole haettu pesänselvityksessä konkurssiin, kaikilta osakkailta voidaan laittaa velat perintään. Itse en henkilökohtaisesti halua joutua moiseen. Toisena seikkana ovat olleet velan takaajat, joille en halua moista tilannetta.
Ja äidin häätöön, jos laitan hänet maantielle, mitä siitä koituu? Meidän kesken ei ole koskaan ollut ns. äiti/tytär-suhdetta ja epäilen vahvasti, ettei ole näkyvissäkään. Eli häneltä voi odottaa ihan mitä vaan. Olen jo ilmoittanut siivelläeläjille, että toista osoitetta saa alkaa etsimään mikäli kuluihin ja töihin ei osallistuta. Tämä taasen johti siihen, että pakoilevat eivätkä vastaa puhelimeen.
Siitä oikeusavusta, rahalla maksettavaa lakimiestä ei ole varaa ottaa, kassa on jostakin syystä tyhjä. Miten edetä sellaisen, kellä ei ole pennin killinkiä?Sinänsä pesän velka on maksettava ensijaisesti pesän varoista ja vasta jos pesässä ei ole omaisuutta maksaa velkaa niin oskaiden velkavastuu voi tulla kysymykseen jos siis pesässä ei ole varoja maksaa velkaa/maksuja. Sinun ei todellakaan tarvitse omasta pussistasi niitä maksaa ainakaan jos et saa tehtyä velkakirjaa pesän kanssa.
Ja yleisestikin ei muitten maksumieheksi kannata ryhtyä. Homma näyttäisi olevan teillä niin sotkussa ihmissuhteittenkin tasolla että oma neuvoni on että hankiudut pesästä eroon joko vaatimalla jakoa tai jos pesä ei oikeasti ole kovin arvokas sinulle niin luopumalla perinnöstä.
Jos muut (kuten luulen, hehän ovat saaneet sinusta ilmaisen maksumiehen) eivät suostu jakoon niin hae käräjäoikeudelta pesänjakja joka pakkojakaa pesän (ja ensin maksaa velat pois pesän omaisuudella niinkuin kuuluukin) ja kulut menevät pesän varoista. Kun pesään kuuluu näköjään rakennus niin todenäköisesti pesässä on varaa myös maksaa pesänjakajan palkkio. Jollakin tavalla sinun siis täytyy irtautua pesästä. - sama rinsessa
Maanmittari kirjoitti:
Sinänsä pesän velka on maksettava ensijaisesti pesän varoista ja vasta jos pesässä ei ole omaisuutta maksaa velkaa niin oskaiden velkavastuu voi tulla kysymykseen jos siis pesässä ei ole varoja maksaa velkaa/maksuja. Sinun ei todellakaan tarvitse omasta pussistasi niitä maksaa ainakaan jos et saa tehtyä velkakirjaa pesän kanssa.
Ja yleisestikin ei muitten maksumieheksi kannata ryhtyä. Homma näyttäisi olevan teillä niin sotkussa ihmissuhteittenkin tasolla että oma neuvoni on että hankiudut pesästä eroon joko vaatimalla jakoa tai jos pesä ei oikeasti ole kovin arvokas sinulle niin luopumalla perinnöstä.
Jos muut (kuten luulen, hehän ovat saaneet sinusta ilmaisen maksumiehen) eivät suostu jakoon niin hae käräjäoikeudelta pesänjakja joka pakkojakaa pesän (ja ensin maksaa velat pois pesän omaisuudella niinkuin kuuluukin) ja kulut menevät pesän varoista. Kun pesään kuuluu näköjään rakennus niin todenäköisesti pesässä on varaa myös maksaa pesänjakajan palkkio. Jollakin tavalla sinun siis täytyy irtautua pesästä.Mistä saan tietoon kaikkien noiden asiamiesten hinnat, koska minähän olen se, joka ne maksaa. Puhelinta en juurikaan käytä muuhun kuin vastaamiseen eli en soittele virastoihin. Toisinsanoen soitteluun ei ole varaa. Netistä olen yrittänyt hakea hintoja, jotta tietäisi mihin varautua. Eivät kovin hanakasti niistä ilmottele, miksiköhän?
Velkoja on pankki, joka kerää maksamani kuitit liitettäväksi velkakirjaan. Ja kiinteistö on kiinnitetty viimeistä hirttä myöten. Joten pesällä on varoja juuri sen verran, mitä minä tienaan.
Tähän kyselytulvaan ainut syy on pelko siitä, mitä kaikki tulee maksamaan, jos pyydän apua asianajajilta sun muilta viisaammilta. - Lexis
sama rinsessa kirjoitti:
Mistä saan tietoon kaikkien noiden asiamiesten hinnat, koska minähän olen se, joka ne maksaa. Puhelinta en juurikaan käytä muuhun kuin vastaamiseen eli en soittele virastoihin. Toisinsanoen soitteluun ei ole varaa. Netistä olen yrittänyt hakea hintoja, jotta tietäisi mihin varautua. Eivät kovin hanakasti niistä ilmottele, miksiköhän?
Velkoja on pankki, joka kerää maksamani kuitit liitettäväksi velkakirjaan. Ja kiinteistö on kiinnitetty viimeistä hirttä myöten. Joten pesällä on varoja juuri sen verran, mitä minä tienaan.
Tähän kyselytulvaan ainut syy on pelko siitä, mitä kaikki tulee maksamaan, jos pyydän apua asianajajilta sun muilta viisaammilta.Pesällä ei ole varoja juuri sen verran, mitä sinä tienaat, koska sinun rahasi ovat sinun rahojasi, eivät pesän.
Oliko perunkirjan mukaan kuolinpesällä enemmän velkaa kuin varoja?
Onko kiinteistö kiinnitetty pankin velkojen vakuudeksi?
Asianajajat maksavat. Jos kysyt vain neuvoa, eikä mitään asiakirjoja laadita, niin kulut voivat olla esim. noin 160 euroa tunti. Asiasi läpikäymiseen voi mennä parikin tuntia. Halvemmaksi tulee, jos pystyt käymään asian läpi huolellisesti itse ja käännyt epäselvissä asioissa yksinkertaisten kysymysten kanssa puhelinlakimihen puoleen.
Ajattele asiaa näin: sukulaisesi käyttävät nyt sinua hyväkseen. Se on moraalittomampaa kuin se, että otat asian puheeksi. Mieti, onko tosiaan niin, että muilla ei ole mitään tuloja, joilla osallistua lainan hoitoon? Mieti, mikä olisi teidän tapauksessanne oikeudenmukainen ratkaisu? - Maanmittari
sama rinsessa kirjoitti:
Mistä saan tietoon kaikkien noiden asiamiesten hinnat, koska minähän olen se, joka ne maksaa. Puhelinta en juurikaan käytä muuhun kuin vastaamiseen eli en soittele virastoihin. Toisinsanoen soitteluun ei ole varaa. Netistä olen yrittänyt hakea hintoja, jotta tietäisi mihin varautua. Eivät kovin hanakasti niistä ilmottele, miksiköhän?
Velkoja on pankki, joka kerää maksamani kuitit liitettäväksi velkakirjaan. Ja kiinteistö on kiinnitetty viimeistä hirttä myöten. Joten pesällä on varoja juuri sen verran, mitä minä tienaan.
Tähän kyselytulvaan ainut syy on pelko siitä, mitä kaikki tulee maksamaan, jos pyydän apua asianajajilta sun muilta viisaammilta.Ilmeisesti kyseessä on tilanne jossa velkaa on suurinpiirtein yhtä paljonkuin pesässä omaisuutta, mutta pesä ei ole ylivelkainen vaikak lähellä sitä onkin.
Kuten sanottua sinua käytetään hyväksi. Jos et halua lähteä asiasta tappelemaan niin suosittelisin että luovut kirjallisesti perinnöstä, jääkööt muut tappelemaan pesästä ja sen kuluista ja veloista. Luopumisen jälkeen nämä asiat eivät sinulle enää kuluu.
Asiamiehistä kannattaa olla yhteydessä oikeusaputoimistoon jos olet tarpeeksi vähävarainen siis. - Rinsessa
Maanmittari kirjoitti:
Ilmeisesti kyseessä on tilanne jossa velkaa on suurinpiirtein yhtä paljonkuin pesässä omaisuutta, mutta pesä ei ole ylivelkainen vaikak lähellä sitä onkin.
Kuten sanottua sinua käytetään hyväksi. Jos et halua lähteä asiasta tappelemaan niin suosittelisin että luovut kirjallisesti perinnöstä, jääkööt muut tappelemaan pesästä ja sen kuluista ja veloista. Luopumisen jälkeen nämä asiat eivät sinulle enää kuluu.
Asiamiehistä kannattaa olla yhteydessä oikeusaputoimistoon jos olet tarpeeksi vähävarainen siis.Oikeassa olet, velkaa on enemmän kuin maa-alueista ja kiinteistöstä saisi.
Muut osapuolet (äiti ja veli) ovat tosiaan varattomia, eivät käy työssä. He vaan sattuvat olemaan kovia omistamaan, muttei maksamaan. Velankin vielä kestän, mutta millä saan nämä kaksi Ainstainia kahleisiin tekemästä lisää laskua?
Luin aikanaan, että perinnöstä ei voi enää luopua, jos siitä on saanut hyötyä(näin ainakin käsitin asian). Eikö hyötyminen ole sitä, kun olen asunut kiinteistössä? Velasta en nyt sanoisi olevan kovinkaan iloa.
Asia on ristiriitainen minun omalletunnolle. Haluaisin luopua koko pesästä, muttä en halua pahaa niille, jotka ovat takaneet aikanaan lainan.
Omasta varallisuudesta, käyn kahdessa työssä, työtuntimäärä 80-90h viikossa. Kaikki ne rahat vaan menevät pesän velkoihin ja kiinteistön maksuihin. Epäilen vahvasti, etten ilmaista apua saa. - Rinsessa
Lexis kirjoitti:
Pesällä ei ole varoja juuri sen verran, mitä sinä tienaat, koska sinun rahasi ovat sinun rahojasi, eivät pesän.
Oliko perunkirjan mukaan kuolinpesällä enemmän velkaa kuin varoja?
Onko kiinteistö kiinnitetty pankin velkojen vakuudeksi?
Asianajajat maksavat. Jos kysyt vain neuvoa, eikä mitään asiakirjoja laadita, niin kulut voivat olla esim. noin 160 euroa tunti. Asiasi läpikäymiseen voi mennä parikin tuntia. Halvemmaksi tulee, jos pystyt käymään asian läpi huolellisesti itse ja käännyt epäselvissä asioissa yksinkertaisten kysymysten kanssa puhelinlakimihen puoleen.
Ajattele asiaa näin: sukulaisesi käyttävät nyt sinua hyväkseen. Se on moraalittomampaa kuin se, että otat asian puheeksi. Mieti, onko tosiaan niin, että muilla ei ole mitään tuloja, joilla osallistua lainan hoitoon? Mieti, mikä olisi teidän tapauksessanne oikeudenmukainen ratkaisu?Minulla on tunne, että omat rahani ovat pesän. Pankki soittaa aina, kun tilille tulee rahaa, saako ottaa sen ja sen pois. Siinä tulee väkisinkin omistussuhteista eri käsitys.
Velkaa on todellakin enemmän kuin varoja(omaisuutta). Kiinnityksiin kuuluu myös äitini ottamaa lainaa, joka vuoden sisällä on lisääntynyt 6000€. Millä saan kiellettyä, ettei lisää enää saa?
Ja millä ihmeellä saan äitini nimen paperiin, jolla voisi kiinteistön myydä ilman, että takaajat joutuvat vaikeuksiin? Kun ei piru edes myy minulle, vaikka olen luvannut asumisoikeuden ja kuun taivaalta. En omistamisen ilosta halua ostaa vaan siksi, että saan velat näkymään verottajalle menevissä papereissa ja samalla pidätysprosenttia pienemmäksi. Ja siksi, että asiat hoituisi ilman, että muita ihmisiä enää suututetaan. - lohtua
Rinsessa kirjoitti:
Oikeassa olet, velkaa on enemmän kuin maa-alueista ja kiinteistöstä saisi.
Muut osapuolet (äiti ja veli) ovat tosiaan varattomia, eivät käy työssä. He vaan sattuvat olemaan kovia omistamaan, muttei maksamaan. Velankin vielä kestän, mutta millä saan nämä kaksi Ainstainia kahleisiin tekemästä lisää laskua?
Luin aikanaan, että perinnöstä ei voi enää luopua, jos siitä on saanut hyötyä(näin ainakin käsitin asian). Eikö hyötyminen ole sitä, kun olen asunut kiinteistössä? Velasta en nyt sanoisi olevan kovinkaan iloa.
Asia on ristiriitainen minun omalletunnolle. Haluaisin luopua koko pesästä, muttä en halua pahaa niille, jotka ovat takaneet aikanaan lainan.
Omasta varallisuudesta, käyn kahdessa työssä, työtuntimäärä 80-90h viikossa. Kaikki ne rahat vaan menevät pesän velkoihin ja kiinteistön maksuihin. Epäilen vahvasti, etten ilmaista apua saa.Meitä on paljon, jotka taistelemme samanlaisten tai vielä vaikeampien ongelmien kanssa.
Oma helvettini on kestänyt yli kuusi vuotta. Veljeni eivät suostu mihinkään pesänselvityksen, puhumattakaan pesänjaon suhteen.
Perättömät puheet vain lisääntyvät päivä päivältä. Siinä sitä sitten voi yrittää pitää asioita aisoissa ja itseään koossa. Eräs ystäväni totesi "Olisin tullut hulluksi, jos olisin joutunut tilanteeseen, jossa olet".
Ei ole ihme, jos pinna pettää ja häkki heilahtaa. - Lexis
Rinsessa kirjoitti:
Oikeassa olet, velkaa on enemmän kuin maa-alueista ja kiinteistöstä saisi.
Muut osapuolet (äiti ja veli) ovat tosiaan varattomia, eivät käy työssä. He vaan sattuvat olemaan kovia omistamaan, muttei maksamaan. Velankin vielä kestän, mutta millä saan nämä kaksi Ainstainia kahleisiin tekemästä lisää laskua?
Luin aikanaan, että perinnöstä ei voi enää luopua, jos siitä on saanut hyötyä(näin ainakin käsitin asian). Eikö hyötyminen ole sitä, kun olen asunut kiinteistössä? Velasta en nyt sanoisi olevan kovinkaan iloa.
Asia on ristiriitainen minun omalletunnolle. Haluaisin luopua koko pesästä, muttä en halua pahaa niille, jotka ovat takaneet aikanaan lainan.
Omasta varallisuudesta, käyn kahdessa työssä, työtuntimäärä 80-90h viikossa. Kaikki ne rahat vaan menevät pesän velkoihin ja kiinteistön maksuihin. Epäilen vahvasti, etten ilmaista apua saa.Joka tapauksessa teidän kannataa toimia ja hoitaa asia kuntoon tavalla tai toisella.
Joskus yhtälö on niin mahdoton, ettei kaikkia toiveita voi saavuttaa.
Takaajien murheet voitte siirtää taka-alalle, sillä takaajien kanssa varmasti pääsette sopimukseen siitä, että korvaatte jotenkin takaajille aiheutetun vahingon myöhemmin sovittavalla tavalla.
Jos äitinne ja veljenne saavat rahaa siitä pankista, joka aina soittelee teille, ilmoittakaa ensi kerralla sinne, että eivät myönnä lainaa äidillenne tai veljellennem tai lopetatte kuolinpesän velan lyhentämisen.
Jos tavoite on se, että äitinne ja veljenne edelleen saavat asua kiinteistössä, niin silloin teidän on maksettava heidänkin asumisesta. Mutta maksuanne vastaan teidän omistusosuutenne on lisäännyttävä. Äitinne kannalta tämä tarkoittaa sitä, että jos hän meinaa asua teidän siivellänne, niin silloin hänen on vähintään luovuttava omistuksestaan siinä suhteessa kuin te taloa maksatte.
Teidän kannattaa miettiä jokin sellainen pakettiratkaisu, johon itse voitte suostua. Esitätte ratkaisun äidillenne ja veljellenne sanoen, että haette kuolinpesälle pesänselvittäjän elleivät suostu. (Pesänselvittäjä myy kiinteistön). - Rinsessa
lohtua kirjoitti:
Meitä on paljon, jotka taistelemme samanlaisten tai vielä vaikeampien ongelmien kanssa.
Oma helvettini on kestänyt yli kuusi vuotta. Veljeni eivät suostu mihinkään pesänselvityksen, puhumattakaan pesänjaon suhteen.
Perättömät puheet vain lisääntyvät päivä päivältä. Siinä sitä sitten voi yrittää pitää asioita aisoissa ja itseään koossa. Eräs ystäväni totesi "Olisin tullut hulluksi, jos olisin joutunut tilanteeseen, jossa olet".
Ei ole ihme, jos pinna pettää ja häkki heilahtaa.Olipas tutun oloista tekstiä!
Minulla on onneksi mies ja suku ympärillä, jotka auttaa ja tukee minkä vaan pystyy. Siitäkin huolimatta usein tuntuu, että pää hajoaa. Usein olenkin miettinyt, että mitä pahaa olen tehnyt, että tälläisen olen ansainnut. Sanontakin kuuluu, että jokaiselle annetaan sen verran, minkä se pystyy käsittelemään. Ehkäpä olemme sitä sitkeempää laatua... Voimia myös sinnekkin! - Lexis
lohtua kirjoitti:
Meitä on paljon, jotka taistelemme samanlaisten tai vielä vaikeampien ongelmien kanssa.
Oma helvettini on kestänyt yli kuusi vuotta. Veljeni eivät suostu mihinkään pesänselvityksen, puhumattakaan pesänjaon suhteen.
Perättömät puheet vain lisääntyvät päivä päivältä. Siinä sitä sitten voi yrittää pitää asioita aisoissa ja itseään koossa. Eräs ystäväni totesi "Olisin tullut hulluksi, jos olisin joutunut tilanteeseen, jossa olet".
Ei ole ihme, jos pinna pettää ja häkki heilahtaa.Pesänselvittäjän hakeminen käräjäoikeudelta on sellainen ratkaisu, jonka voi tehdä ilman, että ihmissuhteet kärventyvät.
- Rinsessa
Lexis kirjoitti:
Joka tapauksessa teidän kannataa toimia ja hoitaa asia kuntoon tavalla tai toisella.
Joskus yhtälö on niin mahdoton, ettei kaikkia toiveita voi saavuttaa.
Takaajien murheet voitte siirtää taka-alalle, sillä takaajien kanssa varmasti pääsette sopimukseen siitä, että korvaatte jotenkin takaajille aiheutetun vahingon myöhemmin sovittavalla tavalla.
Jos äitinne ja veljenne saavat rahaa siitä pankista, joka aina soittelee teille, ilmoittakaa ensi kerralla sinne, että eivät myönnä lainaa äidillenne tai veljellennem tai lopetatte kuolinpesän velan lyhentämisen.
Jos tavoite on se, että äitinne ja veljenne edelleen saavat asua kiinteistössä, niin silloin teidän on maksettava heidänkin asumisesta. Mutta maksuanne vastaan teidän omistusosuutenne on lisäännyttävä. Äitinne kannalta tämä tarkoittaa sitä, että jos hän meinaa asua teidän siivellänne, niin silloin hänen on vähintään luovuttava omistuksestaan siinä suhteessa kuin te taloa maksatte.
Teidän kannattaa miettiä jokin sellainen pakettiratkaisu, johon itse voitte suostua. Esitätte ratkaisun äidillenne ja veljellenne sanoen, että haette kuolinpesälle pesänselvittäjän elleivät suostu. (Pesänselvittäjä myy kiinteistön).Arvaappas vain, olenko tuota ehdottanut kerran jos toisenkin! Olen puhunut nätisti, vähemmän nätisti ja kovistellut, tuloksetta.
Tavoitteeni on vain saada asiat niin, ettei mitään yllätyksiä enää tule. Ja ettei kumpikaan pääse sotkemaan mihinkään soppaan itseään, mikä keventää minun rahapussia. Talon pitäisin, tarviihan niillä raukoilla olla paikka mihin tulla, kun asiat menevät tarpeeksi sekaisin maailmalla.
Voiko äitini asettaa minut syytteeseen, jos evään lainan saannin taloa vastaan? Onhan hänellä suurin omistussuhde.
Nimen kun vain saisi paperiin... Mielessä on käynyt voimakeinot, mutta vastapuolelta voi odottaa ihan mitä vaan. Holhoukseen asettaminenkin on käynyt mielessä, on vaan aika raaka askel. Onko jotain kevyempää keinoa, millä moinen saadaan asettumaan ja tajuamaan todellisuus? En vaan jaksa uskoa muuttumiseen; jollei ihminen 50 vuodessa ole oppinut elämään normaalin ihmisen tapaan, tuskin vastaisuudessakaan. - Lexis
Rinsessa kirjoitti:
Arvaappas vain, olenko tuota ehdottanut kerran jos toisenkin! Olen puhunut nätisti, vähemmän nätisti ja kovistellut, tuloksetta.
Tavoitteeni on vain saada asiat niin, ettei mitään yllätyksiä enää tule. Ja ettei kumpikaan pääse sotkemaan mihinkään soppaan itseään, mikä keventää minun rahapussia. Talon pitäisin, tarviihan niillä raukoilla olla paikka mihin tulla, kun asiat menevät tarpeeksi sekaisin maailmalla.
Voiko äitini asettaa minut syytteeseen, jos evään lainan saannin taloa vastaan? Onhan hänellä suurin omistussuhde.
Nimen kun vain saisi paperiin... Mielessä on käynyt voimakeinot, mutta vastapuolelta voi odottaa ihan mitä vaan. Holhoukseen asettaminenkin on käynyt mielessä, on vaan aika raaka askel. Onko jotain kevyempää keinoa, millä moinen saadaan asettumaan ja tajuamaan todellisuus? En vaan jaksa uskoa muuttumiseen; jollei ihminen 50 vuodessa ole oppinut elämään normaalin ihmisen tapaan, tuskin vastaisuudessakaan.Jos kerran olet yrittänyt neuvotella, niin nyt on aika siirtyä sitten kovimpiin otteisiin.
Jos pelkäät, että äitisi nostaisi syytteen sinua vastaan niin eipä teidän välinne hyvällä pohjalla ole.
Sinä et epää lainaa, vaan ehdotat, että pankki tekisi niin. Pankki suostuu, jos sen saatavat ovat uhattuna. Äitisi ei välttämättä tarvitse edes tietää, miksi pankki ei enää myönnä lainaa.
Onko niin että talo on muiden lainojen vakuutena?
Isäsi lainan on takaajat taannut ja sinä makselet sitä?
Asiasi on ehkä sen verran monimutkainen, ettei sitä näillä nettineuvoilla ratkota.
Holhoukseen et äitiäsi saa.
Lähde purkamaan ongelmaa niin että kuolinpesän velat eivät ole sinun velkojasi, eikä niiden maksu kuulu sinulle. - Rinsessa
Lexis kirjoitti:
Jos kerran olet yrittänyt neuvotella, niin nyt on aika siirtyä sitten kovimpiin otteisiin.
Jos pelkäät, että äitisi nostaisi syytteen sinua vastaan niin eipä teidän välinne hyvällä pohjalla ole.
Sinä et epää lainaa, vaan ehdotat, että pankki tekisi niin. Pankki suostuu, jos sen saatavat ovat uhattuna. Äitisi ei välttämättä tarvitse edes tietää, miksi pankki ei enää myönnä lainaa.
Onko niin että talo on muiden lainojen vakuutena?
Isäsi lainan on takaajat taannut ja sinä makselet sitä?
Asiasi on ehkä sen verran monimutkainen, ettei sitä näillä nettineuvoilla ratkota.
Holhoukseen et äitiäsi saa.
Lähde purkamaan ongelmaa niin että kuolinpesän velat eivät ole sinun velkojasi, eikä niiden maksu kuulu sinulle.Jälleen kerran olit oikeassa, välit eivät ole olleet koskaan hyvät. En ole sulattanut hänen elämäntyyliä ja huolettomuutta asioidon hoidon suhteen.
Asia on todellakin monimutkainen, tässä on vasta pieni viipale koko kakkusta. Ainut mikä hirvittää, on kovista otteista koituvat maksut, koska edellisiäkin on sievä pino odottamassa ja lisää tulossa. Toiseksi se, kestääkö hermopaine, koska siitä on odotettavassa kolmas maailmansota tässä kylässä. Tähän mennessä olen tämän tapauksen kanssa jo sohaissut monasti ampiaispesää yrittämällä jouduttaa asioiden kulkua.
Talo on vakuutena ja isä on taannut toisille ja toiset isälle, kyseessä on kuolleen ja kuopatun Ky:n vanha velka. Eli jos pesä kaatuu, kaatuu kaksi muuta perhettä myös. Kivaa eikö totta!
Äitini "hoiti" pesää jonkin aikaa hautajaisten jälkeen. Maksamattomien laskujen johdosta astuin noin vuosi sitten ehkäpä liian suuriin saappaisiin. Tällä viikolla olen vasta saanut viimeiset rästit maksettua. Omat laskut vaan meinaa jäädä huonolle hoidolle, koska raha ei yksinkertaisesti riitä kaikkeen.
Lähipiiri kuin myös sinäkin patistaa toimiin, mutta pelko on liian suuri, koska en tiedä tarkalleen mitä on odotettavissa. - Lexis
Rinsessa kirjoitti:
Jälleen kerran olit oikeassa, välit eivät ole olleet koskaan hyvät. En ole sulattanut hänen elämäntyyliä ja huolettomuutta asioidon hoidon suhteen.
Asia on todellakin monimutkainen, tässä on vasta pieni viipale koko kakkusta. Ainut mikä hirvittää, on kovista otteista koituvat maksut, koska edellisiäkin on sievä pino odottamassa ja lisää tulossa. Toiseksi se, kestääkö hermopaine, koska siitä on odotettavassa kolmas maailmansota tässä kylässä. Tähän mennessä olen tämän tapauksen kanssa jo sohaissut monasti ampiaispesää yrittämällä jouduttaa asioiden kulkua.
Talo on vakuutena ja isä on taannut toisille ja toiset isälle, kyseessä on kuolleen ja kuopatun Ky:n vanha velka. Eli jos pesä kaatuu, kaatuu kaksi muuta perhettä myös. Kivaa eikö totta!
Äitini "hoiti" pesää jonkin aikaa hautajaisten jälkeen. Maksamattomien laskujen johdosta astuin noin vuosi sitten ehkäpä liian suuriin saappaisiin. Tällä viikolla olen vasta saanut viimeiset rästit maksettua. Omat laskut vaan meinaa jäädä huonolle hoidolle, koska raha ei yksinkertaisesti riitä kaikkeen.
Lähipiiri kuin myös sinäkin patistaa toimiin, mutta pelko on liian suuri, koska en tiedä tarkalleen mitä on odotettavissa.Tarvitsette ulkopuolista apua. Velkataakan lisäksi myös henkinen taakkanne kasvaa liian isoksi.
- Voisitteko kääntyä kunnallisen velkaneuvojan puoleen?
- Kunnallisesta oikeusaputoimistosta saa myös neuvoja. Ne voivat olla maksullisia, mutta uskon, että maksaminen kannattaa
- Voitte myös sopia neuvonpidosta pankinjohtajan ja takaajien kanssa pankissa.
Muille lukijoille: velkainen kuolinpesä pitää hakea konkurssiin, jotta perijä pääsee oikeudenmukaiseen asemaan velkojiin, pankkiin, takaajiin, muihin perijöihin ja äitiin nähden. Nyt tässä tapauksessa isän KY:n vanhat velat ovat perytyneet tyttärelle, vaikka suurempi vastuu asioista kuuluisi takaajille ja holtittomasti lainaa myöntävälle pankille.
- Erottakaa oma taloutenne tiukasti pesän taloudesta. Ky:n velka pitää maksaa niin, että pesä ottaa lainaa teiltä ja sitten pesä maksaa velan. Jos joskus aika jättää äidistänne tai talo muuten pistetään myyntiin, niin te saatte helposti talon itsellenne eikä sisaruksenne (ja äitinne) pääse hyötymään enää tilanteesta.
- Teillä on niskassanne ei pelkästään isänne velat, vaan myös kuolinpesän takaukset, jotka voivat myös realisoitua.
- viesteihin
On viimeinen keino se pesänselvittäjän hakeminen ja siihen ei pidä lähteä yksin pesän osakkana. Nimittäin silloin voi menettää ei vaan perintöosansa, vaan myös oman ja aviopuolisonsa omaisuuden.
Pesänselvittäjä näit saattaa mennä niiden toisten osakkaiden kanssa kimppaan ja silloin olet heikoilla. Jos löydät luotettavan asianajajan eli olet varma, että hän hoitaisi pesän asiat oikeudenmukaisesti kuntoon, niin se maksaa, mutta säästät sekä psyykkisiä että fyysisiä voimiasi.
Selviytymistä toivoinen sinulle "kaima".
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
- 1201777
Noniin rakas
Annetaanko pikkuhiljaa jo olla, niin ehkä säilyy vienot hymyt kohdatessa. En edelleenkään halua sulle tai kenellekään mi991588Lasten hyväksikäyttö netissä - Joka 3. nuori on saanut seksuaalisen yhteydenoton pedofiililtä
Järkyttävää! Lapsiin kohdistuva seksuaalinen hyväksikäyttö verkossa on yhä pahempi ongelma. Ulkolinja: Lasten hyväksikäy481109Kumpi vetoaa enemmän sinuun
Kaivatun ulkonäkö vai persoonallisuus? Ulkonäössä kasvot vai vartalo? Mikä luonteessa viehättää eniten? Mikä ulkonäössä?441000Multa sulle
Pyörit 24/7 mielessä, kuljet mun mukana, mielessä kyselen sun mielipiteitä, vitsailen sulle, olen sydän auki, aitona. M29929Nainen, olen tutkinut sinua paljon
Salaisuutesi ei ole minulle salaisuus. Ehkä teimme jonkinlaista vaihtokauppaa kun tutkisimme toisiamme. Meillä oli kumm50856Mies, eihän sulla ole vaimoa tai naisystävää?
Minusta tuntuu jotenkin, että olisit eronnut joskus, vaikka en edes tiedä onko se totta. Jos oletkin oikeasti edelleen s44822Olet myös vähän ärsyttävä
Tuntuu, että olet tahallaan nuin vaikeasti tavoiteltava. En tiedä kauanko jaksan tätä näin.37790Okei nyt mä ymmärrän
Olet siis noin rakastunut, se selittää. Onneksesi tunne on molemminpuolinen 😘56778Onko sulla empatiakykyä?
Etkö tajua yhtään miltä tämä tuntuu minusta? Minä ainakin yritän ymmärtää miltä sinusta voisi tuntua. En usko, että olet37760