35 äitiä saa tänään Tasavallan Presidentiltä Valkoisen Ruusun Ritarikunnan 1. luokan mitalin kultaristein tunnustuksena merkittävästä työstä kasvattajana.
Yle kertoo, millainen on mitalistiäiti:
http://yle.fi/uutiset/tallainen_aiti_saa_mitalin_rintaan/7230855
Oudot on kriteerit.
Tavallinen nykyajan yhden/kahden lapsen äiti ei ikinä voita mitaleita. Harvat meistä mummoikäisistäkään.
Mä melkein yllän lapsiluvussa, yhtä vain uupuu - mutta muita vaatimuksia en täytä ainuttakaan, heh.
Aloitus voi olla jonkun mielestä provosoiva.
"Ei pidä provosoitua, kun provosoidaan.", sanoi Mauno Koivisto.
Asiasta voi keskustella ajatuksella ja kiihkottomastikin.
Yle kertoo, millainen on mitalistiäiti:
http://yle.fi/uutiset/tallainen_aiti_saa_mitalin_rintaan/7230855
Oudot on kriteerit.
Tavallinen nykyajan yhden/kahden lapsen äiti ei ikinä voita mitaleita. Harvat meistä mummoikäisistäkään.
Mä melkein yllän lapsiluvussa, yhtä vain uupuu - mutta muita vaatimuksia en täytä ainuttakaan, heh.
Aloitus voi olla jonkun mielestä provosoiva.
"Ei pidä provosoitua, kun provosoidaan.", sanoi Mauno Koivisto.
Asiasta voi keskustella ajatuksella ja kiihkottomastikin.
Vastaukset 51
Vanhimmat
ö=ä otsikossa
Ihan hyviä ja tekeviä naisia, ovat mitalinsa ansainneet. En kadehdi.
Heevetti näitä provokatiivisia toistoja.
Tääkin aloitus on ainakin Kekkosen aikainen.
Miksi ei koskaan uudistuta?
Annetaan mitaleja lapsi-äideille.
Ja yhtä vanhalle isälle kossu-pullo.
Niinku hyvästä työstä aina on annettu.
Tekis Suomelle ihan hyvää, kun syntys enemmän vaalea-hiuksisia(kin).
Olis ihan Porkkana-juttu.
Vaikka sit olis käytetty vähän piiskaakin.
H.
Laitapa hunksi listaa aiheista joista ei ole koskaan puhuttu tai tehty aloitusta.
Päästään kaikki helpommalla kun tiedetään sallitut aiheet.
Sinunkaan ei tarvitsisi jatkuvasti ojentaa meitä tyhmempiä.
Huomautatko ystävä/kaveriporukassakin aina jos joku aikaa puhua aiheesta josta puhuttiin jo viime kerralla?
"expimot"
Minä provosoin tähän:
"Aloitus voi olla jonkun mielestä provosoiva"
Tuo lausehan oli anova, kuin loitsu ja rukous.
En tiedä voiko tyhmyyden suosta nousta, mutta toivotan sinulle onnea.
H.
Huomaan että muutama napakka on tullut perille. : )
Virkistävää.
No johan oli rautakautiset perustelut.
Me ollaan sankareita kaikki. Jos joku kutsutaan ja haluaa mennä palkittavaksi, niin menköön. Itse en halua olla mikään juhlakalu missään suhteessa.
"19 19"
Minä haluan, varsinkin kun ansaitsen paljon mitaleita.
Mitä tahansa väriä, kunhan pääsen usein telkkariin.
Isällä oli monta, sitä kohtaan kun ammuttiinkin niin paljon.
Äitilläkin oli joku veteraani-juttu, se kun hitsasi lento-koneita kasaan.
Kaiken-laista reikää niissä.
Mut ei sillä mitään rinatamaa-sillee.
Hoikka nainen nuorena oli.
Minun, siskoni ja veljeni jälkeen ei enää ihan.
Mutta olet oikeassa, kukaan ei ole elämässä tarpeeton.
H.
Jaa-a
Ei niitä mitalleita ja merkkejä miten tahansa jaeta. Kyllä kaikille on ritarikuntien säänöissä kriteerinsä, en arvostelisi niitä saaneita, ansaittuja ne on.
Toi tietenkin äkikseltään kuulostaa vanhahtavalta, siis toi perustelu. Mutta sillä perinteensä. Peruja sota-ajoiltakin, äidit hoiti kodit, karjat ja kakarat, kun ukot oli rintamalla. Eikä kotiäitejä kovin nosteta nykyisinkään framille. Kun niitä kakaroita tekeepi enenpi, ei siinä työuraa kerkiä oikein tekemään. Miehethän usein saa prenikkansa työuriensa jne johdosta.
Noin tasa-arvon kannalta, En muista kuulleeni, että jollekin mielelle olisi myönnetty prenikka, perusteluna, että on ollut ahkera pirttiviljelijä. Kun nykyaikana alkaa olemaan paljonkin perheitä, joissa nimenomaan naiset tekevät uraa ja mihet hoitelevat muita juttuja enenpi sitten puolestaan.
Ja mainiten, ei se lapsilukukaan ole yksin peruste, kuten linkin jutussakin mainittiin. Hikiällä valtavat määrät lestaatiolaisia suurperheitä. Puhutaan lapsien kohdalla kai parhaimmillaan 16 lapsesta. Ei siinä niitä tehnyt äiti kyllä muuta ole muutamiin kymmeniin vuosiin kerinnyt tekemäänkää. Eikä niille mun mielestä prenikoita ole automaattisesti jaeskeltu, lisäksi just muita asioita.
Prenikat muuten hupaisia. Niille äärettömän vähän käyttöä. Normi-ihminen ehkä voi käyttää sitä kerran eläissään, jos jollain perusteella kutsutaan pressan linnaan itsenäisyyspäivänä. Onhan niitä jotain muitakin tilaisuuksia, missä mainitaan merkit, mutta kyllä ne harvinaisia on. Tunnen jonkin verran ihmisiä, joilla nyt on prenikoita. Kyllä ne piironginlaatikoissa on. Sitä en tiedä, minne perikunnat ne sitten tunkevat, niillä erittäin harvoin edes rahallista arvoa, Mitalleita saa muutamilla euroilla huutokaupoista.
Mutta sitä kateutta prenikat kyllä tuntuvat aiheuttavan.
=DW=
"..."
Pitäisköhän, siellä teillä-päin, herättäjien kehittää mitali parhaalle
saarnaajalle?
Jos mitali sattuisi sinulle, ottaisit siitä kuvan, rekisteröityisit ja laittaisit
kuvan profiiliin.
Ei tarvis omaa pottu-nenää laittaa :)
Jos alat harkita vakavasti ehdokkuutta, lupaan luoda sinulle tuki-ryhmän.
Laitan kaikki sukuni mitalit rintaani.
Tota...takkiin.
Niitä on paljon, minullakin kolme omaa.
yst.
H.
YÖK! Ihanaiseksi itseään kutsuva, väittää yksinkertaiseksi naista, joka vastaanottaa arvokkaan, presidentin myöntämän mitalin.
Kuka on yksinkertainen?
Ei prenikoita ole mikään pakko ottaa vastaan. Jos myönnetään, eikä halua, se sitten luovutetaan perikunnalle kuoleman jälkeen. En ala erittelemään, mutta muutamia työpaikkoja, missä etukäteen kysytään, haluaako ottaa prenikan. Kaikki eivät halua, sitten on vaikkapa armeija, jossa niinkuin asiaan kuuluu, että niitä prenikoita pitää kertyä uran aikana.
Olemassa sellainen sanonta "ei näitä hommia prenikoitten takia tehdä" ja osa tosiaan tekee hommiaan, ilman että ottaa prenikoita vastaan, vaikka ehdotellaankin.
=DW=
@Yksinkertaisia ja 1
Oletko sinä se sama henkilö, joka aina sanoo "YÖK!", kun seksistä puhutaan?
Kirjoittajan logiikka ja järjenjuoksua! YÖK! YÖK!
Seksi YES.
Enpä kadehdi heidän mitaleitaan, jos saavat niin sit saavat. Yks mikä alotuksessasi pisti silmään oli toi et "voittaa" sana. Onks se joku kilpailu sun mielestä?
"Nittaminax"
Voi ei, kohta herää bessiekin.
H.
Sinä ainakin olet jo herännyt ja aikasin.
"Nittaminax"
03.56
Mutta otin torkut välillä 05.00-06.30
Annan sinulle armoa.
Mitali ei koskaan ole voitettu.
Työ-voitto on kauheeta edes ajatella.
Seuraatko sinäkin rallia?
H.
Kiitti keskustelijoille!
Äitiys on herkkää ja hyvin henkilökohtaista.
Kahden virallisen tahon ehdottamat/puoltamat prenikat esimerkillisille kasvattajille pitäisi jakaa jonain muuna päivänä kuin äitienpäivänä. Kun ei ole äitiyden kanssa paljonkaan tekemistä näillä.
Esimerkillinen kasvattaja voi olla mieskin.
Kriteerit oudot, järjestöissä puuhanaisena toiminen - eikä työelämässä. Ja järjestöjen ehdotukset vain pääsevät mukaan.
Missähän viipyvät tasa-arvoisuuden nimissä isänpäivämitalit miehille!
Niin, ja lapsetonkin nainen voi olla esimerkillinen kasvattaja ja järjestöjyrä.
Et sää aloittaja oo.
H.
Emmä tiedä yksinkertainen, varsinkin jos kysymys on meitä edellisestä sukupolvesta. (Siis meidän äideistämme) Niillä oli vaihtoehdot vähissä, Hoitaa niin monta lasta kuin sattui tulemaan. Nyrkin ja hellan välissä. Karjaa oli hoidettava, töitä tehtävä. Ei ne meidän äidit ja mummot joutaneet tietokonetta naputtelemaan päivät pitkät eikä kyttäämään facebookissa kuka on laikannut mun valokuvia. Jos vielä innostui menemään mukaan marttoihin tai seurakunnan rientoihin niin se oli se sen ajan sosiaalimedia. Ei kateeksi käy. Ovat he mitallinsa ansainneet..
Taitaa noissa mitalinsaajissa olla jo meidänkin ikäluokan naisia, nuorempiakin on ollut.
Äitienpäivänä prenikoita myönnetään aika vähän, 35 kappaletta. Kyllä siinä nuoretkin ehtii lisääntymään ja tekemään kaikenlaista, että ei kovin moninkertainen mummeli tarvi olla välttämättä.
Tossa nyt muutamakin mainitsi, vanhemmat polvet teki kakaroitakin eritavalla, nuorempana ja vähän niinkuin periaatteella, että tulee sen verran, kuin tulee. Nykyaikana naisella saataa olla jotain nelikymppisenä parin vuoden sauma duuneista ja muista syistä johtuen, että nyt yleensä ehtii lisääntymään, ennen räystäksien pudotusta.
Monissa hommissa tapana anoa jokin prenikka ihmiselle, ennen eläkkeelle jäämistä. Tai oli. Nyt kaikki hommat niin epävarmoja, että erittäin harva tekee samassa duunissa hommia koko ikänsä. Elikkäs ikä menettänyt mun käsittääkseni paljon merkitystä näissäkin asioissa.
En tiedä, millaset kiintiöt prenikoissa on, varmaankin jonkinlaiset. Mutta niinkuin sivusta mainiten, muistui mieleen yks hupaisa juttu. Hikiällä siis on paljon yrittäjiä, pitääpi muistaa, aikanaan kaikki, joilla maatila, net oli käytännössä yrittäjiä. Noh, hommat muuttuneet. ei vljelijöitä ennen arvostettu yrittäjästatuksen takia paljoakaan, talonpoikiahan net. Mutta nyt asiat erilailla.
Jokatapauksessa, kaikenlaisia tunnustuksia on kaveriporukoilla ollut tapana jaella toinen toisilleen. Jos pankinjohtaja dementoituu ja joutuu eläkkeelle, kundit pankista ostaa sille jonkin talousneuvoksen tittelin ja kunta tökkää standaarin läksijäislahjaksi.
Yrittäjät jakelee toisilleen vuosittain yrittäjän tiploomeita. Yks tutt ajoi kuorma-autoa ikänsä. Sairatui syöpään ja myi autonsa. Hah, jo oli yrittäjät tunkemassa tiploomia. Kaveri meinasi, että työntäkööt tiploominsa minne haluavat, oisivat antaneet miuluiten enenpi ajoja, silloin, kun vielä oli työkykyinen, ei sairaseläkeläinen mitään millään hition tiploomilla tee. Ei suostunut ottamaan vastaan. Vähän sama asia, kuin prenikoissa, ei niitä väkisellä kellekkään voi antaa.
Tollaisista asioista ois paljonkin kirjoitettavaa. Se nyt vaan menee jotenkin niin, jollain on kirjahyllyllinen standaaria ja ties mitä diploomia. Toisella, samoissa asioissa ikänsä pyörineellä ei ole kuin lasten valokuvat.
Mutta missään tapauksessa en ole mollaamassa kenenkään ansioita, tiploomeja, prenikoita. Ne vaan tosiaan jotenkin jakaantuu tavallaan sattumanvaraisen oloisesti ihmisille. Että jos joku, jotain kautta alkaa tyrkyttämään prenikkaa, siitä asiasta pitää kyllä olla ylpeä, vaikka ei mitään itse haluakkaan, eikä ole tehnyt itssestään numeroa. Ja äitienpäiväprenikat mun mielestä on just niitä, joita tuskin monikaan äiti on ollut itselleen kerjäämässä. VS. dementoituneet pankinjohtajat.
=DW=
Meidän ikäluokkaamme ovat merkittävästä työstä kasvattajana palkitut äidit
http://www.mll.fi/@Bin/20599797/Äitien pienoiselämänkerrat 2014 web.pdf
Mitä kadehtimista tai aliarvioimista asiassa on?
Tosin joskus miettinyt, onko lapsilauman suuruus ainoa asiaan vaikuttava.
Nykyisin perusteissa on ollut jo muutakin faktaa.
Tuskinpa ihmiselämän pienet aallonharjat ovat muilta pois.
"Mies tekee talon, nainen tekee kodin"
"On kyllö vähän yksinkertainen nainen" Tuota en tajua, en ollenkaan, sen verran yksinkertainen olen.
Kommenteista kiitän.
Vanhahtavaa ja aikansa elänyttä tällaiset naisten prenikoimiset mielestäni. Ei enää istu nykyaikaan. Eikä äitienpäivään ollenkaan eikä milloinkaan. Kun nuo perusteetkin on, mitä on.
Täällä lisää kriteereistä:
https://mll-fi.directo.fi/?x20737=20599785
Juhlan järjestää Mannerheimin Lastensuojeluliitto yhteistyössä Sosiaali- ja terveysministeriön kanssa.
Tulisikohan Mannerheimin Lastensuojeluliiton linkki vihreällä näin:
http://www.mll.fi/?x20737=20599785
En lukenut palstan linkkejä eikä ole tietoa kun yhdestä "mitaloidusta" äidistä, josta oli pieni juttu paikallislehdessä. Itse ei varmasti halunnut julkisuutta, edes tätä lehtijuttua, mutta pakkohan on melkein suostua kun porukat on hänelle kyseistä kunnianosoitusta anoneet. Eivätkä suotta!
Kunnioitan kovasti, varsinkin juuri tällaisia äitejä jotka omien lasten lisäksi ovat tarjonneet kodin, lämpimän sylin, rajoja ja rakkautta myös muille kuin omille lapsille. Eivät he ole sitä tehneet prenikoiden toivossa vaan rakkaudesta lapsiin ja elämään yleensä. Meistä kaikista ei vastaavaan ole - ei minusta olisi ainakaan ollut.
Ihania, laajasydämisiä hyväntekijä-äitejä ja isoäitejä on onneksi paljon. Toivottavasti he eivät ole häviävä luonnonvara. Voisimme liittyä joukkoon, omalta pieneltä osaltamme? Siinähän tarvitaan vain silmiä, korvia, ymmärrystä ja sydäntä ;-)
Uutisissa näytettiin 10 lapsen rovastinna-äitiä, joka ei kuulostanut ollenkaan tyhmältä. - Toisin kuin tuo ihanaiseksi ITSENSÄ nimittänyt palstalle loruilija.
Eikö lapsia ollut 11, 10 poikaa ja tyttö? Vai kuulinko väärin?
@Kaikennaisia.. Öö:
No siinäpäs olikin malliäiti nuoremmille :))))))
Ruustinna, jolla 11 lasta.
Ps. en ole itse nimittänyt itseäni Ihanaiseksi vaan mies niin sanoo ja sanoo myös joskus heikkona hetkenään minulle matalalla hellyydestä särähtävällä äänellä: oot ihuna ♡♡
En kyllä näe mitään järkeä aloituksessa, vaikka lukisin sen millä silmällä tahansa.
jälkeläisten äiti, ( ei koskan mitallia, en kehtais edes hakea
mutte arvostan suuretsi niitä jotka ylpeänä pystyvät sen noutamaan ilman kyyneltä silmäkulmassa )
hyvää äiteienpäivää teille kaikille ihanille äideille,
Kuinka niin yksinkertanen nainen
jos ottaa hänelle myönnetyn mitallin HÖH ?????
tietnki meitä loistavia äitejä on paljon muitaki, mutta en kadehdi olleenkaa näitä eduskuntaan kutsuttuja naisia,
kyllä he ovat lujaa työtä tehneet lastensa eteen, ja varmasti myös paljon käsineet , sillä ei elämä helppoa ole, eikä lasten kasvatus varsinkaa,
Olen kasvattanut ja kouluttanut mieheni kanssa kaksi omaa lasta ja kaksi huostaanotettua.
Ei se aina helppoa ollut, mutta nuorena jaksoi, enää en jaksaisi, kävin töissä koko ajan.
Mitalia en siitä havittele, kahdessa lapsista oli ylivilkkaus ja tarkkaavaisuus häiriö joten vipinää riitti.
Hyvin lämpimät välit on kaikkiin lapsiin ja heidän lapsiinsa.
En välitä äitienpäivistä, muistaa voi ihan milloin vain. Tuli kortteja ja kukkia, ulkomaan matkankin sain lahjaksi.
Minä otin ja lukasin (hieman valikoivasti) noin puolet linkissä olleita elämänkertoja ja meriittejä. Ei ole pois minun lautaseltani mitään jos näiden naisten suuri rakkaus perhettä, yhteiskuntaa, elämää kohtaan tunnustetaan julkisesti ja palkitaan kunniamerkillä. Mukana oli monta koulutettuakin naista ja ei kaiksi olleet korven kasvatteja, mutta mikä heitä kaikkia yhdistää on se että he ovat tehneet pitkän työsaran sekä kotona että kodin ulkopuolella, yhdistäen monesti sairaan perheenjäsenen hoivaamisen yhteiskunnalle hyödylliseen palveluihin kodin ulkopuolella, järjestöissä jotka tukevat naisen ja lapsen asemaa.
Että tällaisia kunniamerkkejä jaetaan noilla perusteilla nykyaikana tuntuu hieman anakrooniselta,koska perusteena ovat hyvin perinteiset ja "vanhanaikaiset" perhearvot (joissa olisi varmaan päivittämisen varaa) mutta ei se vie mitään pois näiden naisten ansiolistalta eikä tee heistä yksinkertaisia jos ottavat tunnustuksen vastaan työstään.
Kiitos taas mielipiteistänne!
Edelleen olen sitä mieltä, että äitienpäivä on äidin ja lasten lämminhenkinen juhlapäivä.
Yhteisöt, Mannerheimin lastensuojeluliitto ja Sosiaali- ja terveysministeriö jakakoot mitalinsa jonain toisena pävänä.
Miinuksista erityisesti nautin - kiva olla erilainen vanha ◔◡◔
Vieläkään et ole saanut ängistettyä, miten miellät mitalin vastaanottajan yksinkertaiseksi?
Erilaisia ollaan, kaikki, onneksi.
Maalaisuusko ne emännät tekee yksinkertaiseksi aloittajan mielestä.
Taitaa saajista harva enää olla suurperheen äiti, joka aamuaikuisella, ennen kukon laulua, herää lypsämään.
Saajat ja kriteerit suuresti muuttuneet aikojen kuluessa.
Voi miettiä, esittää ja perustella millaisilla kriteereillä äidit pitäisi palkita?
Aika vaikeaa kun alkaa miettimään.
Muistan, että työtoverini äiti palkittiin aikoinaan ja hän sanoi, että marttojen esityksestä. Eli täytyy olla jonkun tahon suositus ja esitys, että palkitaan. Ja joku päättää ketkä palkitaan, koska esityksiä täytyy olla paljon enemmän kuin vajaat 40?
http://yle.fi/uutiset/milla_perusteilla_aiteja_tulisi_palkita/7233459
@kriteerit?
Kiitos linkistä, joka johdatti hyvään keskusteluun.
Lainaus yhdestä kommentista:
"Palkinnon ansaitsevia äitejä on niin paljon, että koko perinne joutaisi romuttaa. Äidit saavat parhaat palkintonsa läheisiltään. Ei ole tarpeen nostaa muutamaa äitiä valtakunnan korokkeelle"
Juu, tarvitaan kahden yhteisön suositus nykyään, että ottavat mitalistiksi valintaan mukaan. Ei riitä, että on ollut yhdelle tai useammalle lapselleen hyvä äiti.
No ompa omituinen otsikko tässä aloituksessa. Tulee pyytämättä mieleen että tekstissä häivähtää ripaus pahansuopaisuutta. Onko tarkoitus jotenkin vähätellä mitelinsaajia? Minä ainakin suon hyvillämielin mitalit kaikille heille, enkä ajattele oman kasvatustyöni olleen arvotonta, saan olla iloinen kun lapset ovat pärjänneet ihan kohtuullisesti :)
Minusta tuo mitalien jako on kaunis ele.
"nakrattaa..."
Älä nyt enää vaihda nimmaria.
Aihe on jo kaluttu loppuun.
H.
Sinäkö se palstakuuluisuus ja Vara- Jehveli olet ?
"nakrattaa..."
Älä minulta kysy.
H.
Mitalli ei lankea äideille kuin manulle illallinen stiä on haettava. Usein hakijat ovat palkitun äidin lapsia.
"äiti ilman mitallia"
Eihän?
Mistä tämä ihan "uusi" ajatus?
H.
Tarkoitan että esi-isille se on aika mahdotonta.
H.
@äiti ilman mitallia
Vielä useammin otetaan mukaan yhteisöjen hakemuksia.
Vanhahtavaa - aikansa elänyttä. En jaksa uskoa, että nuoret äidit tällaiseen lähtevät mukaan.
http://www.stm.fi/stm/kunniamerkit/aitienpaivakunniamerkit
"Hakuperiaatteet
Suomen Valkoisen Ruusun ja Suomen Leijonan ritarikunnat ovat pyytäneet sosiaali- ja terveysministeriötä huolehtimaan, että seuraavia periaatteita noudatetaan äitienpäivämitalien hakumenettelyssä:
Vähintään puolet ritarikunnille tulevista esityksistä tulee kunnilta, järjestöiltä tai vastaavilta yhteisöiltä.
Enintään puolet hakemuksista on palkittaviksi esitettyjen äitien omien lasten jättämiä. Jokaisen tällaisen hakemuksen tukena tulee olla vähintään kaksi luotettavaa, toisistaan riippumatonta puoltavaa lausuntoa sellaisilta järjestöiltä tai muilta yhteisöiltä, jotka tuntevat hyvin perheen.
Hakemusta, jossa on vain yksi puoltolausunto tai sellainen puuttuu kokonaan, ei oteta vastaan, ennen kuin se on täydennetty riittävillä puolloilla.
Muiden omaisten, tuttavien, naapurien jne. laatimia hakemuksia ei hyväksytä, ellei joku viranomainen, järjestö tai muu yhteisö ole ottanut asiaa ajaakseen."