http://www.tecmint.com/10-linux-distributions-and-their-targeted-users/
Kerrankin sanovat mihin käyttöön niitä on tarkoitettu. Mainittakoon, että Red Hat Enterprise/CentOS sekä Debian sopivat oikein hyvin myös työpöytäkäyttöön ammattilaisille. Gentoo taas on sellainen ropelihattukäyttis että sen olisi voinut jättää listalta pois ja korvata vaikka Susella.
Kerrankin sanovat mihin käyttöön niitä on tarkoitettu. Mainittakoon, että Red Hat Enterprise/CentOS sekä Debian sopivat oikein hyvin myös työpöytäkäyttöön ammattilaisille. Gentoo taas on sellainen ropelihattukäyttis että sen olisi voinut jättää listalta pois ja korvata vaikka Susella.
Vastaukset 39
Vanhimmat
... mutta silti yhden ihmisen näkemys asiasta. Vertailuun olisi tietenkin voinut lisätä esimerkiksi myös Baltix GNU/Linuxin
http://distrowatch.com/table.php?distribution=baltix
Vaikeaa jos pitää jokaista käyttötarkoitusta varten asentaa oma Linux-käyttis. Itsellä on koneissa yks käyttis per kone ja niillä hoituu hommat, yhtäkän Linuxia ei ole että oliskohan se siitä sitten kiinni?
"Vaikeaa jos pitää jokaista käyttötarkoitusta varten asentaa oma Linux-käyttis."
Ei tietenkään tarvitse. Käyttöjärjestelmä valitaan kuitenkin aina, ihan joka kerta käyttötarkoitusten mukaan koska sellaista käyttöjärjestelmää ei ole ikinä tehty millä voisi tehdä kaiken.
>> Käyttöjärjestelmä valitaan kuitenkin aina, ihan joka kerta käyttötarkoitusten mukaan koska sellaista käyttöjärjestelmää ei ole ikinä tehty millä voisi tehdä kaiken.
"Linux-käyttöjärjestelmällä voidaan tehdä kaikki se järkevä toiminta, mitä tietokoneella tehdään."
Sellaista käyttöjärjestelmää ei ole olemassa kuin Linux. Linux on kerneli, ja sillä ei voi tehdä kaikkea. Linuxin koodia ei esim. ole kehitetty sellaisella prosessilla, että sitä voisi käyttää kohteissa joissa vikatilanne vaarantaa ihmishenkiä.
"Voisimme varmasti kukin kirjoitella blogeja, joissa perustelemme jakelujen paremmuusjärjestyksen pisteytettynä tai ilman."
Tuon artikkelin hienous on se, että se ei laita käyttöjärjestelmiä mihinkään paremmuusjärjestykseen. Se kertoo enemmän siitä mihin tarkoitukseen se käyttöjärjestelmä on suunnattu.
Linux ei sovellu esim. ydinvoimaloiden valvontajärjestelmiin, eikä mihinkään sellaisiin järjestelmiin joilta edellytetään vakautta ja toimivuutta. Linux vaarantaa ihmishenkiä, jos sitä asennetaan lentokoneisiin, sairaaloiden laitteisiin jne.
Väärin! Tuo pätee vain Windowsiin, sitä ei voida asentaa mihinkään kriittiseen koska SE EI OLE VAKAA JA TOIMIVA! Eli jauhat windows-hihhuli silkkaa p*skaa!
Kukahan täällä on väittänyt windowsin soveltuvan yhtään mihinkään? Kun edes Linux ei sovellu, niin miten Windows senkään vertaa soveltuisi missään käytettäväksi.
Kyllä vain Linuxia käytetään tärkeissä kohteissa. Windows ei toimi edes tabletissa.
97%? Linux. Tuossa hieman esimakua, kuinka windows ei toimi.
http://www.top500.org/
"Linux ei sovellu esim. ydinvoimaloiden valvontajärjestelmiin"
Linux sopii perus Scada järjestelmään, mutta ydinvoimalassa kaiketi halutaan parempaa. Eli jos Scadat ei käy, niin tuskin käy Linux.
"eikä mihinkään sellaisiin järjestelmiin joilta edellytetään vakautta ja toimivuutta."
Kyllä soveltuu. Linuxia käytetään valtavasti järjestelmissä joilta edellytetään vakautta ja toimivuutta.
"Linux vaarantaa ihmishenkiä, jos sitä asennetaan lentokoneisiin, sairaaloiden laitteisiin jne."
Linux soveltuu erittäin hyvin lentokoneiden viihdejärjestelmiin, ja sitä käytetään siellä paljon. Avioniikkajärjestelmiin se ei sovellu, sitä ei ole tehty vaadittavilla kehitysprosesseilla.
Sairaaloiden laitteisiin Linux soveltuu kyllä ja sitä käytetään niissä. MD Class II b tason laitteisiin sopii vielä, mutta MD Class III ei.
Jatkahan tietotekniikan opiskelua. "Peruslinux" distro ei ole riittävän reaaliaikainen käyttöjärjestelmä siksi se ei sovellu sellaisenaan kriittisiin sovelluksiin.
Kriittisiin sovelluksiin soveltuu paremmin ne käyttöjärjestelmät jotka on varta vasten rakennettu reaaliaikaisina järjestelminä. Oletko edes koskaan kuulutkaan termiä "RTOS"?
Tietoheittoja ei kannata tehdä ellei ne asiat ole hallussa. En nyt viitsi mennä tässä reaaliaikaisuus asiassa yksityiskohtiin.
PS. yleiskäytössä minulla on Slackware. Kyllä se toimii vallan hyvin vaikka ei ole helpoin asennettava ja hoidettava distro. Kymmenessä vuodessa ihminen voi oppia sitäkin käyttämään.
"Jatkahan tietotekniikan opiskelua. "Peruslinux" distro ei ole riittävän reaaliaikainen käyttöjärjestelmä siksi se ei sovellu sellaisenaan kriittisiin sovelluksiin."
Suse ja Debian soveltuu reaaliaikakäyttöön, mutta niihin kriittisimpiin kohteisiin tarvitaan myös varmuutta virheettömästä toiminnasta.
Toivottavasti tässä ei nyt olla sekoitettu käyttöjärjestelmää ja sille toteutettuja sovelluksia?
Pelkkä käyttöjärjestelmä voi olla varsin rajoitettu, mutta kun sille koodataan jokin sovellusohjelma johonkin tehtävään niin sitten työ onnistuu.
Pelkällä käyttöjärjestelmällä ei voi tehdä cad-suunnittelua, mutta sopivalla cad-sovellusohjelmalla kyllä voidaan.
Näinhän se on.
Älä sie poika höpötä
ISS se avaruus asema toimii linuxil ;)
kaikki iso järjetelmät toimii myös linuxilla.
Jos leskat toimis widowsil...he empä lentäis ;)
OTA SELVÄÄ ÄLÄKÄ höpöttele..mutuja
Tämä eri jakeluiden vertailu on täysin tekemällä tehtyä "palstan täytettä".
Itse asiassa mielipiteenä voidaan keskustella pakkausten deb/rpm - eroista tai työpöytäteemoista, jotka on mahdollisia joko/tai asentaa kaikkiin jakeluihin.
Jos eri jakeluita ruvetaan vertailemaan niiden oletus-ulkonäön tai oletuksena olevien ohjelmapakettien pohjalta, ollaan syvällä suossa.
Käytännöllisesti kaikkiin jakeluihin saadaan lähes identtinen ulkonäkö ja ohjelmakokoelma, joten erot on ainoastaan siinä paljonko muutoksia on tehtävä oletus-asennukseen toivotun lopputuloksen eteen.
Slackwaren puute pisti vähän pahasti silmään. Ei voi olla kovin kattava esittely jos se puuttuu. Gentoon kohdassa on myös virhe. Tuo “If you learn a Linux distro you learn that distro, if you learn Gentoo you learn Linux”. on käytössä nimenomaan Slackwaresta pääasiassa.
Aijai, puhkesiko silmä?
Kuinka monta Slackwaren käyttäjää on Suomessa? Siihen järjestelmään ei oikein löydy ohjeistusta, ainakaan suomen kielellä. Jopa lataussivut on vaikeasti löydettävissä.
On minulla Slackware asennettuna ollut vuosia, mutta vähän sitä tulee käytettyä. Gentoo on myös kiintolevyllä, enkä sitäkään enään juuri käytä. Siihen on kuitenkin ohjeita saatavissa.
M-Kar viisastelee linuxilla. Jos minä puhun linuxista, tarkoitan sillä linux-pohjaista käyttöjärjestelmää, kuten ehkä valtaosa niistä, jotka linuxista puhuvat ja siitä jotakin ymmärtävät.
Kyllähän noita on. Varmaan ainakin yhtä paljon kuin Gentoon käyttäjiä tai DVL:n käyttäjiä Enkä tiedä miten suomalaiset käyttäjät edes vaikuttavat asiaan. Eihän tuo vertailukaan ole edes suomeksi.
Hassua mielestäni jättää yksi pääjakelu pois ja vanhin yhä kehitettävä jakel, jolla on aktiivinen yhteisö. Kaikki muut melkeinpä ovat: Debian, RedHat, Arch, Gentoo.. Ei vertailu silloin mielestäni kovin vakuuttavalta kuulosta, jos siinä ei mainitakaan osaa tärkeistä jakeluista.
Tärkeät, Linuxia käyttävät pääjakelut on seuraavat:
Android
Debian (unstable/testing haaroissa kehitys)
MontaVista
Red Hat Enterprise/CentOS/OracleLinux (Fedora tämän kehitysalusta)
Suse (openSuse tämän kehitysalusta)
Ubuntu LTS (kehitys niissä väliversioissa)
..
Näillä on selkeät käyttökohteet, suunnattuna tietyille markkinasegmenteille vaikka jonkin verran on päällekkäisyyttä/vastaavuutta mihin soveltuvat.
Loput on sitten niitä yhdentekeviä ropelipää harrastelijoiden virityksiä, rolling releaseja, tiettyyn erikoiskäyttöön tehtyjä käyttiksiä kuten Damn Vulnerable Linux yms. joilla ei ole käytännössä yhtään mitään merkitystä.
Jep. Vanhin yhä kehityksessä oleva Linux-jakelu, joka soveltuu hyvin servereihin ja työpöydälle pitkällä tuella ja jolla on oma pakettienhallintansa ja johon lukuisat muut distrot perustuvat ei ole merkittävä distro.. Näinhän se on :)
>>Kuinka monta Slackwaren käyttäjää on Suomessa? Siihen järjestelmään ei oikein löydy ohjeistusta, ainakaan suomen kielellä.
Tämän kyselytutkimuksen mukaan Slackwarella on kaikkein eniten käyttäjiä. Kaikki vanhat linuxin käyttäjät joita on paljon, käyttävät slackwarea. Toisena tulee Ubuntu (joka on uusien linux-teinikäyttäjien suosikki) ja kolmantena Debian, joka ei ole naavapartojen keskuudessa läheskään yhtä suosittu kuin Slackware.
http://www.pcworld.com/article/2027227/which-linux-distro-is-best-survey-says-slackware.html
Eihän paketin lainaajat tajua edes ketkä noita ohjelmia oikeasti tekevät, ilman ainuttakaan " ropelipää harrastajia" ei olisi edes koko Linuxia tai muita käyttöjärjestelmiä!
Paljon on vielä "M-Kar" opiskeltava ja sisäistettävää tuon Linux hokeman lisäksi.
Vain harrastusviritykset perustuvat Slackwareen, ja Slackwarella ei näytä olevan virallisia tukikäytäntöjä. Näkyy kuitenkin olevan n. 5v tukea nykyään, mitä ei kuitenkaan luvata.
Slackwarea jonkin verran käytetään suurten yritysten tietokantapalvelimissa. Ei kaikissa firmoissa luoteta pelkkään markkinamiesten sanaan, vaan luotetaan Slackwareen kun tarve on äärimmäisen toimivalle systeemille.
Ubuntu saattaa pudota tuosta jonkin verran koska Mint näkyy monella sivustolla Ubuntuna jostakin kumman syystä...
Heheh, varsin elitistinen muuten tuo suomenkielisten ohjeiden puuttuminen, mutta onhan se tosiasia, että englanti on de facto tietotekniikkakieli eli jos käyttäjältä puuttuu tarvittava kielitaito, niin voisi jopa olettaa, ettei tämä pystyisi erityisemmin antamaan omia panoksia kyseisen "scenen" kehittämiseen vaikka IT-taitoja löytyisikin. Tämä siis jos oletetaan, että käyttäjä nyt muutenkaan pystyisi mihinkään satsautsiin käyttäjäkunnan yhteiseksi hyväksi. Suurin osa ei osaa ohjelmoida eli korkeintaan nuo panostukset olisivat valtaosalla käyttäjäkunnasta bugitrakkereihin kirjoittelua.
Which Linux distro is best?
Eikö tuo meinaa, että mikä jakelu on paras, ei eniten käytetty.
Ja vastaajia oli 981.
Kyllä Ubuntua käyttää kaikki, ei vain teinit. Olen katsos itsekin aikuinen ja olen myös asentanut Ubuntun usealle vanhukselle.
Huono vertailu kun esimerkiksi Mageia puuttui.
CentOS, RHEL tai Debian Archista puhumattakaan eivät sovi kuin todelliselle linux-nörtille.
Oli järkevä tai ei, niin totuus on se, että 99% ihmisistä ei tarvitse ajatella muuta kuin omaa henk.koht. kotikäyttöä.
Mitään tällaisia arvosteluja ei taideta lukea ns. tärkeissä kohteissa. Jos on koneita, jolla operoidaan valssaamon laitteistoa, niin siinä on ihan eri systeemit käytössä.
Ei mitään lähinnä viihdekäyttöön suunnattuja Ubuntuja ja Minttejä ja Debianeja edes harkittaisi jos niistä ei olisi stripped-down -versioita, joista siis kaikki ylimääräinen on poistettu. Kotikäyttö ja jopa esim. oppilaitosten ATK-huoneet ovat sitten ihan eri asia.
Eihän sitä kotikäyttöön muita Linuxia käyttäviä oikein ole kuin Android ja Ubuntu. Muissa ns. oikeissa käyttöjärjestelmissä jotka käyttää Linuxia, ei kuluttajien viihde yms. tarpeita oikein ajatella.
Lähdetään nyt ihan vaikka sellaisesta ominaisuudesta kuin vaikka sovelluskauppa mistä saa suljettuja sovelluksia kuten kaikki DVD-levyt soittavia DVD-soitin, pelejä yms. viihdettä.
subscribe ilposaxelin @youtube!
Tukholmassa pääkonttoriaan pitävä Enea tekee unixin tyyppistä kevyttä käyttistä nimeltään OSE.
Se on erittäin yleinen reaali-aikaisissa ja tärkeissä systeemeissä. Esimerkiksi Ericssonin ja Nokian tukiasemat.
Muistuttaa aika paljon linuxia mutta on varmistuttu siitä että esim muistia ei varata dynaamisesti. Sehän voisi loppua kesken. Ja prosessit saa prossuaikaa prioriteettien mukaan. Ethernet ei yleensä lopu kesken, mutta kaistan riittävyys on myös järjestetty, olisko prosessilta periytyvä prioriteetti tai jotain. Siinäpä kai ne kolme tärkeintä. Bugeja ei tietenkään saa olla.
Heidän esite white paper sanoo:
"In fact, half of the world’s 3G and 4G/LTE base stations
rely on Enea operating systems solutions."
> Linux-käyttöjärjestelmällä voidaan tehdä kaikki se
> järkevä toiminta, mitä tietokoneella tehdään.
Siis JOLLAIN MONISTA Linuxeista vihdon osoittautuu jokin mahdolliseksi.
Viime viikolla halusin window$-vapaan toimivuuden OpenLP-asennukseen pienehköllä prosessoriteholla. Projektori piti saada toimimaan "työpöytälaajennuksena". Parin päivän asennuskokeilujen jälkeen sain toimimaan eräässä. En kerro missä, etsikööt muutkin neulaa heinäsuovasta.
Pienenä apuna kerron että LXDE ei hanskaa työpöytälaajennusta.
Mutta en kerro mitkä pahasti rajoittavat kakkosnäytön pikselimääriä
"Pienenä apuna kerron että LXDE ei hanskaa työpöytälaajennusta."
Eihän sen kuulukkaan "niitä hanskata"?
Xorg:in voi sitten säätää muille näytöille halutulla "resolla"
M-Karin "testaukset" eivät edes tunne ZevenOS nimistä linuxdistroa. Itse olen kokeillut sitä ja todennut sen varsin käyttökelpoiseksi.
Käyttöliittymänä on BEOS:ia muistuttava viritelmä. Sekin näyttää toimivan mukavasti.
SalixOS on myös testauslistalta puuttuva linuxdistro. Se on Slackwaren pohjalle kehitetty jakelu.
Eipä M-Kar edes tunne MINIX:iäkään riittävästi. Ja OpenSolaris pohjaisista ei kannata edes nyt puhua mitään. (mm. NexentaOS)
Eipä ole kummoiset testaajan taidot. Minä olen kokeillut noita kaikkia.
PS. BEOS tapettiin liian varhain sillä olisi ollut paljon kehitysmahdollisuuksia.
Koko palstakunta kumartaa syvään!j
Tuossa jokunen ettei tarvihe itkee
http://en.wikipedia.org/wiki/List_of_Linux_distributions
kai siitäkin puuttuu jotain "perskeleentärkeätä".