Perin vuonna 2000 puolisoni rajoitetulla omistusoikeustestamentilla. Omaisuutemme on miljoona euroa. Menen uudelleen naimisiin vuonna 2001 luovutan vuonna 2001 nollalla eurolla kiinteän omaisuuteni ( 700000€ ) vaimolleni pidättäen käyttöoikeuden elinikäni ajan. lopun annan muuta reittiä. Sitten otan vaimoni omaisuuteen pantaten 20000 € lainaa.
Joten nyt kuollessani pesäni säästö on hautajaiskulut mukaan luettuna 25000 € miinuksella.
Mitä toissijaissaaja voi tässä tehdä? pesänselvitys kulut voi langeta hänelle? voiko hän vaatia uudeelta leskeltä vastiketta 700000€ lahjoituksesta ja miten hän sen tekee?
Uuden vaimoni omaisuus on siis miljoona euroa nytten ja hän käyttää oikeuttaan olla luovuttamatta tasinkoa ensiksi kuolleen perillisille.
Joten nyt kuollessani pesäni säästö on hautajaiskulut mukaan luettuna 25000 € miinuksella.
Mitä toissijaissaaja voi tässä tehdä? pesänselvitys kulut voi langeta hänelle? voiko hän vaatia uudeelta leskeltä vastiketta 700000€ lahjoituksesta ja miten hän sen tekee?
Uuden vaimoni omaisuus on siis miljoona euroa nytten ja hän käyttää oikeuttaan olla luovuttamatta tasinkoa ensiksi kuolleen perillisille.
Vastaukset 11
Vanhimmat
Höpöähän tuo on.
Ensinnäkin tuosta lahjasta vaimolle tulisi lahjavero, ja toisekseen mikä oli testamentin ehto joka rajoitti täyttä omistusoikeutta.
Saitko edes lahjoitta omaisuuttasi rajoituksen takia.
Toinen oli tuo velka jonka panttina oli vaimosi omaisuus, kenes luulet velan maksavan jos velallinen ei kykene?
No vastaan sulle, takaajahan se maksaa eli uusi vaimosi.
Todennäköisesti lahjoituksesi katsotaan pätemättömiksi
Omistusoikeus koko omaisuuteen joka minun kuoltuani siirtyy täydellä omistus oikeudella toissijaissaajalle. Joten voinhan tehdä mitä haluan ja vaikka maksaa lahjaverotkin. Mutta uskaltaako toissijaissaaja lähteä velkaiseen pesään. Siinä on kuluriski.
Johan tuollaista vastaavaa on spekuloitu tälläkin palstalla aiemminkin.
Muistaakseni selliaseen johtopäätökseen on tultu että tuollaisen toissijaismääräyksen kieräminen lahjoittamalla omaisuutta pois ei olsi sallittua.
Joten toissijais saaja olisi aika vahvoilla oikeudessa.
Niin ja tuo velka ei tulisi siitä huolimatta riitauttajan piikkiin, vaan edelleenkin takaajan piikkiin.
Mutta Nix-Nax voi kommentoida tarkemmin jos haluaa.
Taitaa olla "pesänselvitys" -ketjun aloittaja 76 89 uudelleen asialla, mutta nyt toisesta näkökulmasta kirjoitetulla tarinalla. Eivätkö em. ketjuun annetut vastaukset tyydyttäneet?
Olet oikeassa, olen sama. mutta koitan pistää asian selkeämmäksi tekstinä. Koitan hakea juuri vastausta siihen, että mistä se vastike haetaan ja onko siihen aikarajaa? leskellä on varaa antaa vastiketta, mutta voiko sitä hakea jos on aikaa kulunut yli 10 vuotta.
Hän kieltäytyi antamasta tasinkoa.
Nix_Nax on varmaan törmännyt uransa aikana vastike pyyntöihin. Miten ne perustellaan?
En ole nix nax, mutta tiedänpä minäkin näistä asioista jotain.
PK 3:3.3:n 10 vuoden määräaika on ehdoton, joten kannetta vuonna 2001 tehdyn lahjoituksen tai sen arvon palauttamiseksi PK 3-luvun pesänjaossa ei voi enää saada vireille. Kyseessä on aineellisoikeudellinen määräaika joten sitä ei voitane palauttaa enää ylimääräisessä muutoksenhaussakaan, vaikka uusi leski olisi ollut kuinka vilpillisessä mielessä tahansa lahjan saadessaan.
Puhut rajoitetusta omistusoikeustestamentista. Ainoa mahdollisuus tehdä jotain olisi saada lahjoitus kumottua saannossa olevan virheen myötä eli testamentissa mainitus toissijaisen saajan nostaa kanne sillä perusteella ettei jälkeenjäänyt puoliso voinut inter vivoskaan lahjoittaa omaisuutta pätevällä oikeustoimella (kuten häni voi normaalisti tehdä PK 3 tapauksessa ellei testamentti rajoita), lisäksi olettaen ettei jälkeenjääneen puolison kuolemasta ole yli 10 vuotta (jolloin perintöoikeus olisi vanhentunut)
10 vuoden määräika kyllä löytyy muta siltä osin että perintöön on ryhdyttävä ennen tuota määräaikaa.
Toissijais määräyksellä saavalle saanto konkretisoituu toisen kuoltua, ei ensinmäisen.
Mielestäni kaukaa haettu että toissijainen pitäisi valvoakoko ajan saataviaan jo paljon ennen saantoa.
Eiköhän se mene niin että jos jokin oikeustoimi tehdään johon ei ole veltuuksia niin silloi se on pätemätön.
Pätemättömässä oikeustoimessa (lahjassa) kohde on palautettava ennalleen.
Rikoksessa on määräaika mutta mites asiassa jossa kärsijä ei ole tietänyt eikä hänen olisi kuulunutkaan tietää (kiva lause, kuulin sen asianajajalta).
"jälkeenjääneen puolison kuolemasta ole yli 10 vuotta"
"Toissijais määräyksellä saavalle saanto konkretisoituu toisen kuoltua, ei ensinmäisen."
Noinhan tuossa sanottiin. "jälkeenjäänyt puoliso" = "toiseksi kuollut". Toissijaisia perijöitä koskeva 10 vuoden perintösaannot vanhentumisaika lasketaan tosiaankin puolisonsa perineen lesken kuolemasta, tässä tapauksessa vaan sanan "leski" käyttäminen on hankalaa, koska uusikin puoliso jäi leskeksi.
Kyse onkin juuri siitä että lahjoitusta ei voida purkaa oikeusteitse. Mutta voiko vastiketta vaatia uudelta leskeltä, koska hänellä on se sama omaisuus jäljellä mikä on lahjoitettu hänelle.
Onko siis vastikkeessa mitään määräaikaa?
Nix_nax on suositellut unohtamaan (= salaamaan) tarvaittaessa testamentit, jos siitä on hyöytyä. Perintö pitää pystyä jakamaan ihan miten vain sovitaan.
Jos onnistut tekemään tuon verkkopankkitunnuksilla Maanmittauslaitoksen sähköisen kiinteistökaupan verkkopalvelussa ja et kerro uudelle vaimollesi mitään noista rajoituksista, niin valtio korvaa "luottaneelle osapuolelle" (uudelle vaimollesi) mahdollisen vahingon - kävi miten kävi tilanteessa.