Olen nyt lukion toisella luokalla, ja olen miettinyt mihin haen lukion jälkeen ja olen päätynyt kahteen vaihtoehtoon. A-vaihtoehto on Oulun yliopistoon pääaineena englannin filologia. Tähän liittyen pari kysymystä: Jos otan englannin filologian voinko ottaa sivuaineeksi historian (tavoitteena siis valmistua englannin lehtoriksi ja siinä sivussa historian opettajana) vai onko työpaikkoja vaikeampi saada jos ei ole opiskellut sellaisia valtakunnallisia "paketteja" (esim. englannin, ruotsin ja ranskan opettaja = 1 paketti tai fysiikan, kemian ja matematiikan opettaja= 1 paketti). Toinen kysymys, onko jotain teoksia joita kannattaa ehdottomasti lukea ennen pääsykokeita?
Jos en pääse Oulun yliopistoon minulla on B-vaihtoehtona Keuruun raamattuopiston englanti linja. Kertyykö tästä minkäänlaisia pisteitä? Lisäksi mistä saa rahat lukukausi maksuihin? Antaako valtio tukia siihen vai pitääkö kaikki maksaa itse?
Jos en pääse Oulun yliopistoon minulla on B-vaihtoehtona Keuruun raamattuopiston englanti linja. Kertyykö tästä minkäänlaisia pisteitä? Lisäksi mistä saa rahat lukukausi maksuihin? Antaako valtio tukia siihen vai pitääkö kaikki maksaa itse?
Vastaukset 3
Vanhimmat
Opeksi jos haluat niin kannattaa ottaa useampi opetettava aine, siis opiskella ainakin kahta ainetta. Sitä todennäköisemmin saat töitä. Tällä hetkellä on tietääkseni ainakin matikan opeista pulaa monilla alueilla. Mutta kyllä noita muidenkin alojen opettajia aina joskus haetaan. Riippuu missä päin Suomea olet. Luokanopettajista on myös tällä hetkellä kovasti pulaa. Muista lukea opettajan pedagogiset opinnot, kun olet vielä tutkinto-opiskelija. Itse olen yrittänyt useana vuotena tutkinnon jälkeen ne päästä suorittamaan ammattikorkean kautta. Ei vaan ole tuota työkokemusta tarpeeksi, jota sitäkään ei pitkiä pätkiä saa, kun on "epäpätevä". Ehkä sitten kymmenen vuoden päästä pääsen kouluun ja saan lopultakin viran.
Kirjavinkkejä en osaa antaa, mutta englantia varten jokin kielitieteellinen perusteos hakukirjan lisäksi.
Kansanopistojen (raamattuopisto?) kursseista ei tietääkseni kerry pisteitä, mutta ainakin avoimen yliopiston kurssit luetaan suoraan tutkintoosi, joten ehdottomasti avoimen kautta kannattaa opiskella. Se kyllä maksaa jonkun verran, mutta hyvityksen saat opiskeluaikasi lyhenemisenä.
Suomessa ei korkeakoulussa ole varsinaisia lukukausimaksuja Suomen kansalaisille. Vain ylioppilasjärjestön maksu, vai mikä sen nimi nyt oli. Taisi sekin olla vapaaehtoinen. Olikohan se niin että kun sen maksoi niin saa opiskelijakortin. En muista, aloitin omat opintoni vuonna 2001.
Valtio antaa tukea opiskeluusi nimikkeellä "opintotuki", johon sisältyy A)opintoraha ja B)asumislisä. Saat korkeakoulututkintoa varten käyttöösi tod. näk. tästä syksystä lähtien 64 opintotukikuukautta (aiemmin se oli 70), joista vuodessa normaalisti kuluu 9. Eli seitsemän vuotta. Alempaan ja ylempään tutkintoosi ei tod. näk. tule menemään kuin 5-6, jos olet todella ahkera ja jaksat opiskella kesätkin, vain 3-4 vuotta. Mutta ole tässä kohtaa tarkkana. Kaikki ne käyttämättömät opintotukikuukaudet saat ikään kuin pankkiin. Eli ne jää sinun käytettäväksi myöhempinä vuosina, jos haluat korkeakoulussa vielä opiskella. Kannattaa jättää vähän jäljelle. Tosin myöhemmin voit opiskella aikuiskoulutustuella, vai mikä se nyt oli ja omaehtoisesti opiskellen työttömyystuella. Kyllä Suomi koulutusta tukee. Älä ota lainaa, jos ei ole pakko. Sitä ei ole varmaankaan kiva maksaa juuri valmistuneena ja työtä hakevana. Lainaa on liian helppo Suomessa ottaa ja liian vaikea maksaa takaisin.
Saat myös asumistukea eli B)asumislisää. Jos asut omassa vuokrakämpässä saat enemmän tukea, koska vanhempien tulot vaikuttaa tukesi määrään jos asut kotona. Yhteensä muistaakseni tukia tulet sitten saamaan muutaman satasen kuussa, ehkä 500? Kyllä sillä pärjää, jos vuokrataso on edullinen ja et hussaa rahoja turhaan. Kelan sivulla sanotaan:
"Itsenäisesti asuva 18–19-vuotias saa 335,32 tai 301,89 euroa opintorahaa ja Asumislisäsi on 26,90–201,60 euroa kuukaudessa. "
Tosin Kelan sivujen mukaan opintotukeen tulee muutoksia tästä syksystä lähtien. Kelan sivulta saa oikeaa tietoa. Eli valtio tykkää, jos sinä haet heti lukiosta päästyäsi korkeakouluun ja vielä valmistut määräajassa, tykkäät siitä sitten myös itse myöhemmin :)
Ai niin, kannattaa katsoa vuokrakämppää vapailta markkinoilta. Sieltä voi löytyä edullisempi asunto. Olen itse asunut liian kauan, yhteensä kaksi kymmenen vuotta opiskelija-asuntosäätiön vuokrakämpässä. Nyt olen allekirjoittanut todella edullisen vuokrasopimuksen (uudempi, halvempi, homevapaampi, hiirivapaampi, meluvapaampi...) ei-kaupungissa. Saan alkaa säästämään omaa asuntoa varten. Ensi kuun alussa saan muuttaa asuntoon, jossa on esteetön näköala etelään, ihanaa!
Historian opettajia on hyllyt täynnä odottamassa työpaikkoja. Siinä ei puolipätevä kielenopettaja pärjää. Lue monta kieltä riittävän hyvin niin, että täytät minkä tahansa koulun kielivaatimukset. Se lisää työpaikkoja ja myös muita työmahdollisuuksia. Esimerkiksi EU:n työkielet ovat englanti, ranska ja saksa, ja aina tärkeitä ruotsi ja venäjä.