valehtelu ja itsetuhoisuus

Olen '99 syntynyt tyttö Pkseudulta, metallimusiikin kuuntelu kai näkyy jollain tapaa ulkomuodossa.
Minulla on paha tapa valehdella - niin pienissä kuin isommmissakin asioissa. Kaukisyelen asioita, saatan väittää tehneeni jotain, minkä vaikkapa siskoni oli tehnyt. Saatan keksiä aivan perättömiä tapahtumia ja kommelluksia elämääni - usein nämä valheet kaatuvat niskaani ja siitä juontuu masennukseni.
masennusta ei ole diagnosoitu, joten en tiedä varmasti.
Tiedostan että valehtelu on väärin enkä saisi tehä sitä, mutta valheet tulevat suustani niin vaivattomasti, etten aina jaksa oikoa itseäni.
Olen käynyt aiemmin koulukuraattorilla puhumassa mm. siitä, kun minulla on menneisyydessäni ollut lievä hyväksikäyttötapaus ja kuinka pelkään isääni. Käynnit loppuivat jo hetki sitten, enkä haluaisi mennä takaisin, kun kuraattori tosissaan uskoi siihn, että oloni parantuu.
Eilen kaksi kaveriani juttelivat ja toinen kertoi mitä olin valehdellut hänelle aikaisemmin - kun taas toiselle olin sanonut eri asian. Oma valehteluni kostautui ja masennuin - molemmat henkilöt vihaavat minua ja minä en enää halua elää. Olen miettinyt, josko suihkussa vetäisin ranteet auki ja jättäisin kaiken tämän - ihmiset jotka eivät enään pidä minusta ja omat valheeni ja typeryyteni.
377
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 3

Vanhimmat

Ihminenhän ei voi teoillaan pelastua. Vain usko Jeesuksen sovitusuhriin ja ylösnousemukseen voi pelastaa. Kun pyydän Jumalalta, niin Hän vuodattaa Pyhän hengen sydämeesi ja alat kulkea elämässä yksi suuntaista tietä. Jeesus rakastaa sinua ihan mielettömän paljon. Me ihmiset olemme liian yksinkertaisia edes kuvittelemaan kuinka paljon. Herran rakkaus on niin paljon väkevämpi kuin mikään muu voima maailmassa. Mikään ei sitä voi ylittää. Siihen tulee aina turvata ilossa ja surussa.

Äänestä
  • en ole uskovainen enkä myöskään näe itseäni uskomassa koko sydämelläni Jumalaan - haluan ymmärtää maailmaa paljon tarkemmin ja monipuolisemmin, enkä vain uskoa siihen että joku suuri ja mahtava loi maailman seitsemässä päivässä.
    tuntuu muutenkin tyhjältä luottaa Jeesukseen, jonka sanotaan rakastavan kaikkia. Tietenkin ajatus helpottaa, mutta voiko hän olla antamassa neuvoja pahan paikan tullen, voiko hän halata tai lämmittää. En usko uskontoihin.

    Äänestä

  • epärehellinen kirjoitti:

    en ole uskovainen enkä myöskään näe itseäni uskomassa koko sydämelläni Jumalaan - haluan ymmärtää maailmaa paljon tarkemmin ja monipuolisemmin, enkä vain uskoa siihen että joku suuri ja mahtava loi maailman seitsemässä päivässä.
    tuntuu muutenkin tyhjältä luottaa Jeesukseen, jonka sanotaan rakastavan kaikkia. Tietenkin ajatus helpottaa, mutta voiko hän olla antamassa neuvoja pahan paikan tullen, voiko hän halata tai lämmittää. En usko uskontoihin.

    Me uskomme, että ihminen on luotu Jumalan yhteyteen. Nykyinen sekulaarisuus ei ole välttämättä se luonnollinen tila, eihän? Emme voi väittää, että tuntisimme ihmisen ja historian niin hyvin, että voisimme tehdä sellaisen johtopäätöksen. Raamatussa monesti puhutaan siitä, että autuas se joka uskoo. Kannattaa ainakin suhtautua avarin mielin myös Jeesukseen. Olet erittäin tervetullut käymään seurakuntien nuortenilloissa. Siellä voit rauhassa ainakin tutustua siihen, millaista on elää uskossa uskovaisten kanssa.

    Äänestä

Kommentoi aloitusta


epärehellinen kirjoitti:

Olen '99 syntynyt tyttö Pkseudulta, metallimusiikin kuuntelu kai näkyy jollain tapaa ulkomuodossa.
Minulla on paha tapa valehdella - niin pienissä kuin isommmissakin asioissa. Kaukisyelen asioita, saatan väittää tehneeni jotain, minkä vaikkapa siskoni oli tehnyt. Saatan keksiä aivan perättömiä tapahtumia ja kommelluksia elämääni - usein nämä valheet kaatuvat niskaani ja siitä juontuu masennukseni.
masennusta ei ole diagnosoitu, joten en tiedä varmasti.
Tiedostan että valehtelu on väärin enkä saisi tehä sitä, mutta valheet tulevat suustani niin vaivattomasti, etten aina jaksa oikoa itseäni.
Olen käynyt aiemmin koulukuraattorilla puhumassa mm. siitä, kun minulla on menneisyydessäni ollut lievä hyväksikäyttötapaus ja kuinka pelkään isääni. Käynnit loppuivat jo hetki sitten, enkä haluaisi mennä takaisin, kun kuraattori tosissaan uskoi siihn, että oloni parantuu.
Eilen kaksi kaveriani juttelivat ja toinen kertoi mitä olin valehdellut hänelle aikaisemmin - kun taas toiselle olin sanonut eri asian. Oma valehteluni kostautui ja masennuin - molemmat henkilöt vihaavat minua ja minä en enää halua elää. Olen miettinyt, josko suihkussa vetäisin ranteet auki ja jättäisin kaiken tämän - ihmiset jotka eivät enään pidä minusta ja omat valheeni ja typeryyteni.

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu