Minkälaista maisemaa katselet päivät pitkät. Silloin tietenkin kun olet kotosalla ja ikkunastasi katsellen aika vietät.
Minä näen tässä tietokoneeni äärellä ollessani vain saunamme katon ja saunan vierellä rehoittavan valkoisen sireenipensaan, joka vieläkin on aivan vihreässä puvussaan.
Saunan katon yläpuolelta näkyy jo hieman kellastunut koivu ja sen takaa häämöittää naapurin metsikkö.
Vähän sivummalla on pihlajapuu, josta yhtenä yönä joku räkättiparvi vei mennessään kaikki marjat. Mutta sen lehdet ovat jo alkaneet punertumaan.
Toiseen ikkunaan vilkaistessani näkyy puutarhakeinumme pensasaidan edessä ja aidan takana onkin naapurin navettarakennus, jota ei enää tosin sitä tarkoitusta varten käytetä.
Keittiön ikkunasta taas näkyy pelkkää mustaa peltoa ja koko pitäjän aukeama.
Vihjaukseski muuten: Kun joskus "fiiuli"nikki on tuolla chatissa niin sieltä näkyy meidän lähimaismamme melkohyvin, myös naapurin rakennuksetkin.
Tänä kesänä otettu äitienpäivän aikoihin.
Ettekö kertoisi omista maisemistanne.
Minä näen tässä tietokoneeni äärellä ollessani vain saunamme katon ja saunan vierellä rehoittavan valkoisen sireenipensaan, joka vieläkin on aivan vihreässä puvussaan.
Saunan katon yläpuolelta näkyy jo hieman kellastunut koivu ja sen takaa häämöittää naapurin metsikkö.
Vähän sivummalla on pihlajapuu, josta yhtenä yönä joku räkättiparvi vei mennessään kaikki marjat. Mutta sen lehdet ovat jo alkaneet punertumaan.
Toiseen ikkunaan vilkaistessani näkyy puutarhakeinumme pensasaidan edessä ja aidan takana onkin naapurin navettarakennus, jota ei enää tosin sitä tarkoitusta varten käytetä.
Keittiön ikkunasta taas näkyy pelkkää mustaa peltoa ja koko pitäjän aukeama.
Vihjaukseski muuten: Kun joskus "fiiuli"nikki on tuolla chatissa niin sieltä näkyy meidän lähimaismamme melkohyvin, myös naapurin rakennuksetkin.
Tänä kesänä otettu äitienpäivän aikoihin.
Ettekö kertoisi omista maisemistanne.
Vastaukset 6
Vanhimmat
Jos aloitan vaikka keittiön lkkunasta,
siitä näkyy toinen smanlainen talo kuin
tämäkin, ja iltaisin tietenkin tähtitaivas
jos on sees ja ylös päin katsottaessa.
Olohuoneesta näkee kaupunginvalot iltaisin,
nekin on niinkuin suurkaupungissa, kun näin
kaukaa katselee ja korkealta.
Keittiön makuuhuoneen ikkunasta näkyy,
syksyn värikylläiset lehtipuut ja Bensa-asema
vähän kauempana, sekä koulu toisella puolen.
Asun sen verran korkealla, että on hyvä
näkyvyys kauas kun katselee, tämä on
melkein kuin maalaismaisemaa katselisi
makuuhuoneenikkunasta.
Ja auringon lasku kesäiltaisin se on aivan
mahtavaa, on niin ihanan väriset auringon
kultaamat pilvet.Auringonlaskua
katselen aina mielelläni ja joskus kuvaankin
minulla on monia erilaisia kuvia siitä.
minulla on paljon kuvia, omalta pihalta otettuja.
Sitä auringon laskua en ole päässyt katselemaan ja kuvaamaan omalta pihaltani, mutta kunhan tuon metsän kaatavat, työt kun ovat meneillään, saan olohuoneen ikkunasta sitäkin ihailla.
Penertuva aamutaivas, sitä ihailen ja muutamasta kuvastani on tehty eräälle yritykselle joulukortit, joita he asiakkailleen lähettävät.
Tähtinen taivas ja kuutamo yö... ah onnea muuten mutta se valssi... missä ja milloin?
muutui keväällä merkittävästi suuren maisemaa muokkaavan rakentamisen vuoksi.
Olohuoneeni ikkunasta avautuu vihreä pihanurmikko, ruusupenkki ja juhannusruusupuska, tammi, luumupuu, sireeni ja marjapensaita, joiden takana aiemmin viljelemäni kaurapelto, nyt heinällä. Pellon takana oli ennen sakea kuusikko, joukossa koivuja ja pihlajia, mutta ne hävisivät keväällä koneen kitaan, muutama koivu jäi ja koko valkovuokkoja kasvava rinne on muokattu saven ja täytemaan avulla lohduttoman näköiseksi mäeksi.
Siinä menivät korvasienet ja tatit, haperot ja suppilovahverot, vadelmista ja mustikoista puhumattakaan.
Olohuoneen toisen ikkunan takana on pyöröhirsinen grillikatos, jonka maalasin mökinpunaiseksi.
Sielläkin on ruusuja ja muita pensaita joiden lehdet ovat värjäytyneet syys asuun. Sama näkymä keittiön ikkunasta, aurinkoiseen etelään.
Siellä on kuusi jonka lähellä lintulautani, mänty ja koivuja joista talven aikan pitää muutama laho kaataa polttopuiksi.
Makuuhuoneen toinen ikkuna avautuu tuonne muuttuneeseen maisemaan, toisesta näkyy monta omenapuuta,luumupuita, kaksi piharakennusta, ja ohikulkeva tie jonka takana kasvavaa haapaa voin ihailla myöskin tästä koneeni äärestä.
Tien vierellä pitkä pensasaita, punaisin ja vihrein lehdin, vaahtera komeassa syyspuvussaan , lisää omenapuita ja marjapensaita. Tien takan kuusimetsäinen mäki, koivuja ja tuo haapa jonka elämää seuraan, kaatuuko talven tullen kuten kumppaninsa viime talvena.
Siellä tien takan ovat sieni ja marja maastoni, lähellä nekin, vaikka kyllä minä samoan metsiä kauempanakin.
Toisesta ikkunasta koneella istuen näen naapurin kesantopellon, mustalla mullalla, sen takana naapurin iso kuivurirakennus, piharakennus ja muita varastorakennuksia. Ikkunan lähellä mänty, jonka alla peurat saivat pari vuotta joka yö kauroja, (siitä vasastahan kaikki alkoi)ja lintulauta on senkin oksalla. Pensasaita jatkuu ja pihalla on koivuja... ja lisää marja- ja muita pensaita. Nurmikkoakin riittää.
Jokaisesta ikkunasta voin katsella erilaisia maisemia, illalla lähimmän naapurin pihalta kuultaa kattojen yli vähän valoa, mutta kauempana olevan naapurin valot näkyvät paremmin, koska se on tuolla mäellä.
Koneet jylläävät aamusta iltaan, autot ajavat täytemaata tuonne mäkeen ja odottelen millaiseksi maisemani muuttu kun tulee uusi kesä.
Ps. Lisään tuonne kammariin pari valokuvaa kunhan leipomiset on ohi tältä päivältä.
Luonnon keskellä minäkin asun. Tästä ikkunasta näkyy patio tai teranssi josssa on paljon puutarhakalusteita ,kukkapenkkejä,puutarha keinu,
grillit, pari vaahteraa,jotka ovat nyt keltaiset ja taustalla kuusiaita jonka takana metsikkö,kaupungin puistoalue.Kolmelta sivulta tontti rajoittuu kaupungin puistoalueeseen ,oikeammin metsään. Yhdellä sivulla pensasaidan takana on naapuri.
Mies ruokkii jo täyttäpäätä lintuja ,minä olen asiasta eri mieltä ,että vielä löytäisivät luonnosta ruokaa,Mutta käyvät tuossa "sosiaaliluukulla" laiskurit .
Metsäpolku on katuosite joten siitä voitte päätellä mitä näkymyksiä on ympärillä.
Kovin kauniita luonnonmaisemia on teidän näköpiirissänne! Mutta eivät ole hassumpia nämä Helsingin lähiömaisematkaan näin koristeellisen syksyn aikana.
Puolet ikkunoistani on kävelytielle päin, tien kaupunki on muuttanut boulevardimaiseksi istutuksineen, keskiosassa siis pensaita ja koristepuita. Näistä ikkunoista näen myös puistoalueelle. Luonnollisesti taustalla näkyy sitten myös muita kerrostaloja, matalia ja korkeita.
Toisen puolen ikkunoista vuorostaan näen piha-alueemme komeat tummanvihreät männyt seassaan kirkkaankeltaisia, huiskeita koivuja ja yhden haavan. Parvekkeelta näen sitten myös pienempiä puita ja pihan runsaat kukkaistutukset, joista mm. pensasruusut, samettiruusut ja pelargoniat vielä kukkivat. Keittiön ikkunasta näen osittain toiseen kerrostaloon ja puistoon.
Tässä tietokoneen äärellä ollessani näen seinällä pienen taulun, akvarellin, johon on ikuistettu mieheni Barbadoksella meren rannalla, palmun alla tuolissaan istumassa.
Olimme rannan ainoat turistit, hän tuolissaan, minä veden äärellä makoilemassa, kun ilmestyi mies välineittensä kanssa. Kysyi, josko ostaisimme häneltä maisemataulun, jotta hän saisi senpäiväisen lounasrahan. Hetken mietittyäni ehdotin, että kyllä, mikäli mieheni on taulussa mukana. Ja niin tapahtui. Mieheni kuoli pari vuotta tämän jälkeen, joten varsin mukava muisto.
Olohuoneen pääty ikkunasta näen naapuritalon tuuletusparvekkeen ja rivin ikkunoita, yhdessä asunnossa on verhot aseteltu kauniisti ja ikkunasta näkyy myös hyvin hoidettuja kukkia, joissakin ikkunoissa on verhot alhaalla koko päivän.
Pihan puoleisesta ikkunasta näen suuria mäntyjä, pihlajia ja koivuja, jos oikein tarkentaa katseen voi puiden välistä pilkahtaa sinistä vettä, siellä muutaman askeleen päässä on meri.
Voin kävellä rantapolkua kaupungin keskustaan saakka.
Keittiön ja vierashuoneen ikkunasta näen parkkipaikan ja autotalleja, kauempana on vanhoja kaksikerroksisia rivitaloja, joiden seiniä punaiset villiviinit peittää ja talojen takana kohoaa syksyn väreissä loistava metsä, kirkkaan keltaiset vaahterat, punaiset pihlajat, tumman kellanvihreät koivut, taustalla vaalearunkoiset männyt ja tummaoksistoiset kuuset.
Olen asunut vasta vuoden kaupungissa, nyt näen enemmän ikkunasta luontoa kuin maaseudulla asuessani.