Onko eri jakelujen kevytversiot toiminnallisesti rajoitettuja vai tuleeko se "keveys" vain siitä, että siellä ei ole niin paljon sälää eli ohjelmia mukana? Etsiskelen itselleni sopivaa distroa (ensimmäistä) ja, yllätys yllätys, kärsin vaihtoehtojen runsaudesta. Oma koneenkäyttöni koostuu 98 % nettiselailusta ja videoiden katselusta. Officea olen käyttänyt kotikoneellani viimeksi pari vuotta sitten. Sosiaalista mediaa, skypeä, videoeditointia, piirtämistä, tietokonepelejä jne. en käytä ollenkaan.
Periaatteessa minulle siis riittäisi mahdollisimman virtaviivainen käyttöjärjestelmä/GUI, Firefox ja VLC kunhan lisäohjelmien asentaminen olisi mahdollista jos sellaista tulevaisuudessa tarvitsen. Tältä pohjalta kuvittelisin jonkun light-version olevan minulle sopivan, mutta epäilyttää että saanko esim. kaikki videot toimimaan vai puuttuuko niistä kevytversioista sitten kuitenkin jotain?
Windowsissa on aina ärsyttänyt se, että tiedän koneella olevan kymmeniä ohjelmia, joita en koskaan käytä ja taustalla pyörivän kymmeniä prosesseja kuten serverinhallintaa, joita en ikinä tarvitse. Olisi hienoa päästä vihdoin oman koneensa herraksi, mutta niin ettei siihen vaadita insinöörin papereita, joita minulla ei ole. Ajatuksia?
Periaatteessa minulle siis riittäisi mahdollisimman virtaviivainen käyttöjärjestelmä/GUI, Firefox ja VLC kunhan lisäohjelmien asentaminen olisi mahdollista jos sellaista tulevaisuudessa tarvitsen. Tältä pohjalta kuvittelisin jonkun light-version olevan minulle sopivan, mutta epäilyttää että saanko esim. kaikki videot toimimaan vai puuttuuko niistä kevytversioista sitten kuitenkin jotain?
Windowsissa on aina ärsyttänyt se, että tiedän koneella olevan kymmeniä ohjelmia, joita en koskaan käytä ja taustalla pyörivän kymmeniä prosesseja kuten serverinhallintaa, joita en ikinä tarvitse. Olisi hienoa päästä vihdoin oman koneensa herraksi, mutta niin ettei siihen vaadita insinöörin papereita, joita minulla ei ole. Ajatuksia?
Vastaukset 23
Vanhimmat
Lähes mikä tahansa jakelu kelpaa tuohon. Ota nyt kuitenkin aluksi Xubuntu, siihen voit asentaa kaiken mitä Ubuntuunkin, mutta ei ole niin raskas eli hidas.
Ei Ubuntu ole hidas, jos tietokoneessa on tarpeeksi potkua.
Mutta jos ei ole tarvis, niin miksi ottaa yhtään ekstraa vain sen takia, että tehoja löytyy? Tuohan on juuri se windowsin lähestymistapa eli asennetaan koneelle varmuuden vuoksi (huonolaatuinen) videoeditori koska ikinä ei tiedä, vaikka se mummo joskus innostuisi alkaa youtube-bloggariksi.
?? Siis meinaatko että Ubuntussa on ylimääräisiä ohjelmia? Minä olen asentanut ohjelmia lisää, eli oli liian vähän. Yleensä kaikissa jakeluissa on valmiiksi liian vähän ohjelmia. Helppo noita on lisäillä ja poistella, ihan oman maun mukaan.
No jos tarvitsee kahta ohjelmaa, firefoxia ja vlc:tä, niin kolmessa ohjelmassa on jo 50 % liikaa. Mutta saahan niitä tietysti pois halutessaan. Ja saa niitä kyllä lisääkin tarvitessaan eli ei tarttis kaikkia laittaa valmiiksi pakettiin.
Kultainen keskitie on varmin tie edetä.
Aina löytyy joku marisija olkoot jakelu millainen tahansa. Marsijat voisivat itse kasata oman Linuxin, niin saisivat siitä juuri sellaisen kuin itse haluavat, eikä tarvitsi toisia syytellä.
Pitää myös huomioida se, että jos haluat asennusmedialta käyttää jakelua, niin on ohjelmia parempi olla liikaa kuin liian vähän.
Kultainen keskitie lie olisi se, että asennusmedialta saisi itse valita mitkä ohjelmat haluaisi tai ihan ummikkokäyttäjille optio valita minkä tyylisen systeemin haluaa (full install vs. vain perusohjelmat esim.). Mutta niinhän se on, että aina löytyy marisija ja sen takia eri jakeluitakin on niin naurettavan suuri määrä, että sen oikean löytäminen on vähän arpapeliä.
Ohjelmien määrä ei vaikuta suorituskykyyn. Lähinnä käynnissä olevat ohjelmat vievät muistia ja ehkä jonkin verran prosessoriaikaa, ja sitten jos muisti alkaa olla täynnä niin tietokone menee hitaaksi,
Ubuntulle riittää Pentium 4 2.4GHz/Atom 1.6GHz/Pentium M 1.6GHz tai Athlon 2400 tason prosessori ja 2Gt muistia. Näytönohjaimeksi sitten joku Intel X4500 tai GeForce 6xxx tasoinen vähintään.
Linuxin raskaus tulee lähinnä työpöytäympäristön raskaudesta. Itse moottori konepellin alla on sama.
Täysimittaisen jakelun kuten Debianin voi asentaa kevyempänä tai raskaampana. Normiasennus vaatii suhteellisen nykyaikaisen koneen mutta halutessaan voi valita kevyemmän työpöydän tai pelkän ikkunamanagerin. Tai asentaa useamman ja valita sisäänkirjautumisessa mitä työpöytää käyttää.
Yleensä kevytversioihin on valittu ohjelmat kevyemmästä päästä niin ettei käyttäjän tarvitse valikoida. Haittapuolena usein taas on melko rajattu ohjelmavalikoima.
Yleissääntönä voi sanoa että mitä kevyempi käyttöjärjestelmä sitä vähemmän automatiikkaa ja kun mennään äärimmäisyyksiin niin tarvitaan paljon Linux-osaamista.
Asennetut mutta käyttämättömät ohjelmat vievät vain levytilaa eivätkä kuluta koneen tehoja. Ohjelmia voi vapaasti poistaa ja lisätä omien halujen mukaan.
Näitä prosesseja ei kannata säikkyä. Katsoin että omassa koneessa pyörii 127 prosessia 360 säikeenä ja kone käy aivan "pintakaasulla".
Keveys tulee ohjelmien/työpöytäympäristön keveydestä, eli meinaa vähemmän näyttävyyttä ja toimintoja. Sinulle sopisi Lubuntu joka on kevyt, mutta erinomainen nettikäyttöön. Flashit ja muut toimivat ja ohjelmia voit poistaa/asentaa sovellusvalikoimasta.
http://lubuntu.net/
En usko, että Firefox on se kevein nettiselain. Taitaa ainakin lynx, opera, midori ja qupzilla olla kevyempiä.
Ei taida kaikista mainitsemistasi selaimista olla jatkuvaan nettikäyttöön. Kyllä se Firefox Lubuntuun sopii kuin nyrkki silmään. 512MB jos on muistia niin riittää hyvin, jos vähemmän niin kantsii katsella toinen jakelu DSL tai joku vastaava.
DSL on melkoisen surkea ja ankea, on kokemusta mutta voin suositella esim. Puppy Linuxia joka on myös kevyt mutta pelaa loistavasti.
Jokainen käyttäkööt sitä selainta, mitä haluaa. Annoin vaihtoehtoja, jos joku palstan lukioista on kiinnostunut erilaisesta selaimista.
Juuri näin. Monelle Windowsista siirtyvälle Firefox on ollut jo pitkään se käyttöselain eikä sitä haluta vaihtaa, mutta ei se sitä tarkoita etteikö vaihtoehtoja ole hyvä mainita olevan.
Mainitsemistani käyttöjärjestelmistä CentOS/Red Hat Enterprise ja Ubuntu LTS käyttävät Firefoxia selaimenaan. Päivityspolitiikassa sellainen ero, että CentOS/Red Hat Enterprise päivittää selainta 1-2x vuodessa uudempaan, kun taas Ubuntu LTS:ssä on aina uusin Firefox ja he huolehtivat siitä, että se pelaa siinä Ubuntu 12.04 LTS:ssä yhteen selainlisäosien kanssa.
Ubuntu 14.04 LTS:ssä nyt sitten kannattaakin unohtaa kaikki Flash- ja Java pluginit, ja pitää alusta puhtaana legacystä.
"Onko eri jakelujen kevytversiot toiminnallisesti rajoitettuja vai tuleeko se "keveys" vain siitä, että siellä ei ole niin paljon sälää eli ohjelmia mukana?"
Vähän vaikea hahmoittaa mitä tarkoitat.
"Etsiskelen itselleni sopivaa distroa (ensimmäistä) ja, yllätys yllätys, kärsin vaihtoehtojen runsaudesta. Oma koneenkäyttöni koostuu 98 % nettiselailusta ja videoiden katselusta."
Missä muodossa katsot videoita? Flash, DVD, mpeg-4, .webm, ? Sellainen juttu vaan, että puhtaasti yhteisöllisesti kehitetyissä järjestelmissä ei hirveästi kiinnosta tukea patenttirajoitteisia/suljettuja tekniikoita, ja puhtaasti ammattikäyttöön tarkoitetuissa käyttöjärjestelmissä taas ei hirveästi tueta kuluttajapuolen tekniikkaa.
DVD-elokuville sopivia käyttöjärjestelmiä on Mac OS ja Ubuntu LTS. En tiedä nykyisen Windowsin soveltuvuutta DVD-elokuville, mutta voisi kuvitella että siihenkin saa sovelluksen Microsoftin kaupasta.
Flash videoilla tilanne on se, että kyseistä tekniikkaa ajetaan hyvää vauhtia alas. Soveltuvia käyttöjärjestelmiä on Mac OS, CentOS, Red Hat Enterprise, Ubuntu 12.04 LTS ja Windows. En ole varma onko uudessa Mac OS:ssä Flash valmiina vai pitääkö se erikseen ladata. CentOS:n ja Red Hat Enterpriseen Flash Player ladataan erikseen. Ubuntu 12.04 LTS:ssä se on valmiina (paketti ubuntu-restricted-extras).
Mpeg-4, WebM ja Theora videoille soveltunee kaikki käyttöjärjestelmät, viimeistään VLC Playerillä.
"Windowsissa on aina ärsyttänyt se, että tiedän koneella olevan kymmeniä ohjelmia, joita en koskaan käytä ja taustalla pyörivän kymmeniä prosesseja kuten serverinhallintaa, joita en ikinä tarvitse."
Samaa vaivaa useimmissa käyttöjärjestelmissä oletuksena.
""Onko eri jakelujen kevytversiot toiminnallisesti rajoitettuja vai tuleeko se "keveys" vain siitä, että siellä ei ole niin paljon sälää eli ohjelmia mukana?"
Vähän vaikea hahmoittaa mitä tarkoitat."
Hain takaa sitä, että olisiko kevytversioiden varsinainen ydin eli se käyttöjärjestelmä jotenkin vajavainen. Esimerkiksi nyt koodekit ovat hyvä esimerkki. Tällaisia tarvitsen, mutta piirrosohjelmalla en tee mitään. Ja vaikka tekisinkin, niin ohjelman metsästäminen ja asentaminen on huomattavasti helpompaa kuin jonkun ajurin tai puuttuvan dll-tiedoston (puhun nyt tietysti windows-maailmasta, josta on kokemusta. Linuxissa asia voi olla toisin.).
"Missä muodossa katsot videoita?"
Ihan kaikissa muodoissa, mitä netistä löytyy. Esim. nyt on katselussa Snookerin MM-finaali jaettuna osiin kolmelle eri tiedostomuodolle.
Päädyin valitsemaan Linux Mintin asennettavaksi uuteen koneeseeni Windows 8.1:n tilalle. Distro on jo ladattu koneelle, mutta vielä en ole uskaltanut asentaa sitä koska katselen lätkän mm-kisoja tietokoneelta (katsomo eli silverlight). Vanhalle koneelle asennan Linux Liten. Jos Linux Lite toimii hyvin netin ja videoiden osalta niin luultavasti asennan sen uudellekin koneelle. Se vaikuttaa minulle sopivalta, mutta alkuun kokeilen Mintiä koska sen mainitaan olevan paremmin sopiva multimediaan "out of the box" ja siinä pitäisi löytyä tukea myös kaupallisille formaateille. Lubuntua harkitsin, mutta Lite vei tarkemmin määrittelemättömistä syistä voiton.
"Hain takaa sitä, että olisiko kevytversioiden varsinainen ydin eli se käyttöjärjestelmä jotenkin vajavainen. Esimerkiksi nyt koodekit ovat hyvä esimerkki."
Ytimillä on eroa, riippuen siitä onko se Linux, NetBSD, WinNT vai mikä. Koodekit eivät kuulu ytimeen vaan ovat erillisiä kirjastoja.
"Ihan kaikissa muodoissa, mitä netistä löytyy."
Varminta olisi laittaa Ubuntu 12.04 LTS, klikata ubuntu-restrictred-extras paketti kun siinä tulee sitten jokseenkin kaikki patenttirajoitteiset kodekit. Käyttöjärjestelmää ei kannata uusia niin kauan kuin tarvitsee Flash Playeriä missään palvelussa.
Aika raskashan se on mutta siitä voi karsia taustapalveluita.
"Varminta olisi laittaa Ubuntu 12.04 LTS, klikata ubuntu-restrictred-extras paketti kun siinä tulee sitten jokseenkin kaikki patenttirajoitteiset kodekit. Käyttöjärjestelmää ei kannata uusia niin kauan kuin tarvitsee Flash Playeriä missään palvelussa.
Aika raskashan se on mutta siitä voi karsia taustapalveluita. "
Toimisiko sama restricted extras Lubuntussa, joka ilmeisesti on muuten kevyempi ja omaan makuun kauniimpi (=yksinkertaisempi).
Eiköhän se toimi mutta Lubuntu 12.04:n tuki loppuu alle vuoden päästä (perus Ubuntu 12.04 LTS:n tuki kestää vielä kolme vuotta) ja Lubuntussa on todennäköisesti enemmän bugeja.
Tiedoksi sullekin, että Lubuntu 12.04:n tuki loppui jo aikoja sitten. Sen tuki oli 18kk.