Kameroita!

1. Kertokaa mulle mikä on pokkarikamera ja mitä eroa sillä on digikameroihin ja järjestelmäkameroihin?
– pokkarilla tarkoitetaan pienikokoista (taskuun mahtuvaa) kameraa. Se voi olla digikamera tai filmikamera (nykyisin yleensä digi). Minusta digipokkari on sopivin valinta ensimmäiseksi kameraksi.
– digikameralla tarkoitetaan sellaisia kameroita jossa kuva tallentuu digitaalisessa muodossa (ei filmille)
– järjestelmäkamera erotuu muista siten, että objektiivi on vaihdettavissa (vaihdettavia osia voi olla muitakin)

Kaikki digitaaliset kamarat ei ole pokkareita tai järjestelmäkameroita. Myös mm kompakti (superzoom, bridrge), palkki, video, liikenne, röntgen ja sateliittikamerat voivat olla digitaalisia.

2. Kertokaa hyvä ja halpa järjestelmäkamera. Tulisi ihan kotikäyttöön kuvien ottamiseen.
– hyvä järjestelmäkamera on aina kallis (erityisesti hyvien objektiivien takia)
Objektiiveja pitää olla useampia jotta järjestelmä-ominaisuudesta olisi jotain hyötyä.
– jos nyt olisin ostamassa ensimmäistä järjestelmäkameraa niin valintani olisi ehkä Samsung NX Mini.

Kaikki nykykamerat ovat digikameroita, joten digikamera on sama kuin kamera. Pokkariksi usein nimitetään mitä tahansa kiinteäobjektiivista kameraa. Oikeampi nimitys on kompakti. Pokkari on pienikokoinen kompakti, joka menee mukavasti taskuun pullistelematta sieltä.

Kompaktin ja järjestelmän ero on määritelmällisesti siinä, että järjestelmään voi vaihtaa objektiivin. Kompaktin objektiivi on kiinteästi kiinni kamerassa, eikä sitä voi vaihtaa kuin huollossa (toiseen samanlaiseen). Tyypillisesti myös järjestelmässä on suurempi kenno kuin kompakteissa, joskin on muutamia kompakteja yli 500 euron hintaluokassa, jossa on suunnilleen yhä suuri kenno kuin järjestelmissä tyypillisesti. Suuri kenno parantaa kuvanlaatua erityisesti hämärässä. Kompakteissa yleisin kennokoko on lävistäjältään 7,7 mm. Järjestelmissä taas yleisin on n. 27-28 mm.

Järjestelmiä on kahdenlaisia. Peilijärjestelmissä etsinkuva muodostetaan peilillä. Kuvatessa peili nostetaan (automaatisesti) ylös, jolloin valo pääsee kennolle. Peilittömät toimivat kompaktikameroiden tapaan: etsinkuva muodostetaan kennolta sähköisesti tai sitten kamerassa ei ole erillistä etsintä vaan käytetään takanäyttöä. Nykyaikaisissa peilijärjestelmissä voi myös halutessaan kuvata takanäytöltä. Videolla näin pitää tehdä.

Peilijärjestelmien ja peilittömien välinen kiista on kuin uskonsota. Lyhyesti pielikameran etuna on nopea tarkennus. Lisäksi kyseessä on konstruktio, joka on osoittanut toimivuutensa yli puolen vuosisadan ajan. Peilittömän etuna on kompakti koko ja ohuudesta johtuvat eräät optiset edut laajakulmaisilla objektiiveilla. Lisäksi peilijärjestelmän poisjättäminen säästää hintaa. Kompakti koko tosin voi haitata ergonomiaa.

Hyvä järjestelmä on esimerkiksi Canon EOS 1D X. Canon EOS 1100D taas on halpa. Vakavammin joku Canon DOS 700D voisi olla hyvä tai tietysti vaikka Nikonin vastaava halvimmasta seuraava malli (D5200?). Jos peilitön riittää, niin Canon EOS M:ää saa alle 300 euron. Se on kuin 700D ilman etsintä. Riippuu hieman mitä haluat: vain kuvata vai rakentaa järjestelmää pohjaksi harrastukselle. Jos haluat tehdä harrastuksen ja laajentaa järjestelmää, niin osta peilijärkkäri. Jos taas haluat vain hyviä kuvia normaalitilanteissa, niin pielitön, kuten EOS M on hinta-laatusuhteeltaan kova luu.

On hyvä varmistaa, että kamerassa on kuvanvakain. Monesti se on objektiivissa (esim. Canon ja Nikon) eikä rungossa ja samoja kameroita myydään sekä vakaimella että ilman, joten kannattaa olla tarkkana. Canonilla vakaimen tuntee kirjaimista IS, Nikonilla se on VR.

Muista, että runnon osto sitoo merkkiin. Kun sitten ostat siihen objektiiveja, ei ne toimi muiden merkkisissä, joten olet sidottu uusissakin rungoissa ko. merkkiin (esim. Canon tai Nikon).