Chrystal auttaisitko

Hei. Erosin talvella ristiverisestä miehestä omasta aloitteestani. Olen itsekin ristiverinen. Jäin asian vangiksi ja pyörin ja pohdin srn ympärillä, vaikka en halua sitä ihmistä takaisin. En ehkä halua kumppania tai toisinaan haluan ja toisinaan en (!). Tulevaisuus on harmaata harmaampi, ankea. En pääse eteenpäin. Työstäni on tullut pakkopullaa eikä herääminen aamulla kiinnosta. Koko elämä on rikkinäistä. Näkisitkö mitään valoa? Tasapaino kaiken suhteen olisi ihanaa. Kiitos, ehdit katsoa.
2<50
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 2

Vanhimmat

Hei Chrystal, jos ehdit auttaa, olen ylen onnellinen. Näkyisikö harmaan oravan arjessa muita värejä?

Äänestä

Hei harmaa orava, kuten oravan värisävyt turkissa vaihtelevat, sinunkin maailmaasi tulee vaihtuvuus, uskohan pois! Ei tuo elämäsi tuollaisena jatku loputtomiin.
Ja mitäs siinä sitten näkyy; väsymystä, uupumusta, epävarmaa oloa, raskaat energiat pyörivät elämäsi ympärillä NYT. Näen sinut polun alussa, se on uusi tiesi. Tie on uusi ja sinulla on siksi epävarma olo. Onko tämä sitten oikea tie, uskallanko ottaa askelta ja tähänkö suuntaan. Pitäisikö kääntyä takaisin? No ei missään nimessä, se on huono juttu, mutta kun ei tiedä, mitä edessä sitten on, jos ottaa askelen..Olenko aina yksin? Tätäkö tämä sitten on? Surullista! Mutta kun olet ottanut tuon askelen, et voi enää kääntyäkään, siis on mentävä eteenpäin ja otettava vain askelia uudella tiellä. Kun olet edennyt eka taipaleen, onkin askeleesi jo varmempi ja vakaampi ja vähitellen tiedät, että olet juuri oikealla tiellä. Jalkasi vahvistuvat askel askeleelta ja näet edessäsi mustan ja harmaan sävyjen lisäksi pilkahtavan valoa. Ensin pienenä pilkkuna ja sitten koko ajan suurentuen valoisammaksi aukoksi.
Tälläinen näkymä "tiestäsi" nyt aukeni. Kuin olisit tuollaisen uuden polkusi päässä ja olosi olisi hyvin epävarma ja sekava. Nyt on vain aikasi kohdata tuo erosi selvittelytyö, joka on mielessäsi hieman kaaoksena. Se "surutyö" on vain tehtävä ja näyttäisit olevan henkilö, joka miettii näitä asioita paljonkin ja perusteellisesti. Vaikka se nyt raskaalta tuntuu, on se loppujen lopuksi vain hyvä. Ihminen,joka tekee tuon välillä tuntuvan "likaisen työn", on sitten aikanaan huomattavasti valmiimpi henkisesti uusiin juttuihin ja aloittamaan uutta.
Nyt tuntuu, että ajatukset ovat sekasortoisia ja poukkoilevat edestakaisin, mutta usko pois, sielusi ja aivosi hoitavat vain pakkaa kuin automaatti sinne "elämäsi arkistoon" , jossa asiat sitten jossain vaiheessa ovatkin, yllätys yllätys, erittäin hyvässä järjestyksessä ja sieltä otettavissa tarpeen mukaan. Myöhemmin voit poimia tuosta arkistosta kokemuksia, jotka auttavat sinua uudessa elämässäsi ja uudessa suhteessa. Tiedät taas elämästä enemmän, miten toimia, miten suhtautua, olet vahvempi sitten taas.
Näkymä on tuota eronjälkeistä mylläkkää ja se tulee tasoittumaan ja muuttumaan aivan erilaiseksi, se on varmaa. Edelläkuvasin sinulle, mitä näin. Kun työstövaiheesi on edennyt hieman pitemmälle, tulee valoa elämääsi ja kirkkautta. Positiivista elämäniloa! Sitten olet jo tuossa varmemman astunnan vaiheessa. On selvää, että tässä kaikki elämän nykyiset palikat tuntuvat raskailta, myös työ. Olet vain uupunut, on hyvä tunnustaa, että SAA olla väsynyt välillä elämään ja työstää sitä. Antaa itselleen lupa olla armollinen itseään kohtaan. "Olen nyt tälläinen ja minulla on paskamainen elämänvaihe", juuri niin. KUnhan teroittaa mieleensä sitä, että aurinko alkaa pilkahtelemaan ja valonsäteet pääsevät rikkakasaankin.
Ei loputtomiin kannata jäädä piehtaroimaan tietenkään tuohon tilaan... Mene ulos, kuuntele lintujen laulua, katso kukkaa, sinistä taivasta, sieltä löydät niitä pikku ilonpilkkuja. Älä liikaa nyt vaadikaan itselstäsi, keskity vain pieniin asioihin! Kun vain muistutat itsellesi, että valopilkut kasvavat elämässäsi!!!!!!
Tasapaino löytyy aivan varmasti ja aurinko paistaa elämääsi vielä, siitä panen pääni pantiksi.
Löydät vielä uuden suhteenkin, mutta sitä ei nyt kannata tuohon ajatteluryppääseen enää istuttaa, VIELÄ, koska se vain lisäisi toivetta päästä nopeasti pois tuosta harmaudesta. Kaikella on aikansa ja tarkoituksensa, tälläkin vaiheella! Ja se on vain yksi vaihe elämässä.
Valoa elämääsi pyydän Chrystal

Äänestä

Kommentoi aloitusta


harmaa orava kirjoitti:

Hei. Erosin talvella ristiverisestä miehestä omasta aloitteestani. Olen itsekin ristiverinen. Jäin asian vangiksi ja pyörin ja pohdin srn ympärillä, vaikka en halua sitä ihmistä takaisin. En ehkä halua kumppania tai toisinaan haluan ja toisinaan en (!). Tulevaisuus on harmaata harmaampi, ankea. En pääse eteenpäin. Työstäni on tullut pakkopullaa eikä herääminen aamulla kiinnosta. Koko elämä on rikkinäistä. Näkisitkö mitään valoa? Tasapaino kaiken suhteen olisi ihanaa. Kiitos, ehdit katsoa.

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu