Valmistun nyt kesänä lukiosta ja pakko avautua, koska välillä ottaa päähän kun lukiolaisia lytätään, kun ei ole ammattia. Olen samaa mieltä siitä, että ylioppilaita hehkutetaan välillä liikaa ja amiksen käyneet jäävät taka-alalle vaikka hekin ovat tehneet paljon töitä. Yksi parhaista kavereistani on amiksessa ja kyllä lukioon verrattuna amiksessa pääsee helpomalla. Lopputyö on helpompi yokokeisiin verrattuna, tai ainakin itse olisin mielummin lopputyön tehnyt kuin kaikki ne kokeet.. Muutenkin ote siellä on löysempi. Ärsyttää kuitenkin se, että monesti puhutaan ja ylpeillään sillä että on kuitenkin ammatti ja vain lukiolaiset on mäkin ja siwan kassalla töissä. Omasta kokemuksesta olen huomannut kuitenkin sen, että melkeinpä yhtä paljon on amislaisia ja lukiolaisia esim. kaupassa töissä. Moni tuttu myös sanoo, ettei vain ole tarjolla oman ammatin töitä.. 3vuotta on lyhyt aika opiskella minkäänlaista ammattia, joten mielestäni on tyhmää ylpeillä olevansa kunnon ammattilainen.. Mielestäni siis 3 vuoden opiskelun jälkeen kaikki ovat samalla tasolla, koska usein hyvään ammattiin tarvitaan enemmän opiskelua,oon siis turhaa ylpeillä valmistuvansa ammattiin kun töitä kuitenkaan ei välttämättä ole tarjolla. Myös on turhaa ylpeillä olevansa ylioppilas, koska pakosti opiskelut jatkuvat.
Olisi kiva kuulla muittenkin mielipiteitä tästä.
Olisi kiva kuulla muittenkin mielipiteitä tästä.
Vastaukset 12
Vanhimmat
Siis... totta kai amiksilla on etulyöntiasema työelämän suhteen verrattuna juuri kirjoittaneeseen ylioppilaaseen. Esimerkkinä nyt vaikka juuri valmistunut sähkömies vs. juuri kirjoittanut ylioppilas.
Mutta mikä on tilanne kuuden vuoden päästä? Sähkömies 6v työkokemusta vs. juuri valmistunut lääkäri.
Entäs 20:n vuoden päästä? Sähkömies 20v työkokemusta vs. erikoislääkäri 14v työkokemusta.
Toki tämä nyt on vähän kallistettu lukiolaisen menestyksen puolelle, mutta idea tulee selvemmäksi kärjistetyllä esimerkillä. Akateeminen työttömyys on lisääntynyt, kyllä... mutta alat, joissa sitä on paljon ovat hyvin tiedossa... on täysin selvää, että filosofiaa pääaineenaan lukevalle voi työllistyminen olla haastavaa. Nämä sudenkuopat on helppo väistää, jos haluaa työllistyä tulevaisuudessa. Toisaalta edelleen akateeminen työttömyys on paljon pienempää kuin keskiarvo on... eli kyllä koulutus edelleen antaa etulyöntiaseman työllistymisessä, aina.
Lukio on käytännössä vain 3 vuoden valmennuskurssi.
Mistä johtuen lukion käymisellä ei ole oikein mitään arvoa vaan sillä mihin pääset lukion jälkeen.
"Olen samaa mieltä siitä, että ylioppilaita hehkutetaan välillä liikaa ja amiksen käyneet jäävät taka-alalle vaikka hekin ovat tehneet paljon töitä"
Kaikkien ylioppilaiden nimet saadaan joka vuosi YTL:n kautta. YTL myös julkaisee varsin tarkkoja tilastoja, joista sitten saadaan helposti keskustelua aikaan. Jos amiksen käyneistäkin haluttaisiin julkaista listoja, niin jonkin tahon pitäisi ensin tehdä ne. Lisäksi amiksessa ei ole yo-kokeita vastaavia päättökokeita, joiden tulosten perusteella sitten voitaisiin yksittäisiä ihmisiä nostaa esiin.
"Lopputyö on helpompi yokokeisiin verrattuna"
Yo-kirjoitustenkin hankaluus riippuu paljon kirjoitettavista aineista ja niiden määrästä. En tiedä kovin paljon amiksen lopputöistä, mutta en silti pidä näiden kahden vertailua kovin mielekkäänä.
Minuakin kieltämättä ärsyttää, että ylioppilaita mollataan, koska heillä ei ole vielä ammattia lukion päättyessä. Sitä paitsi kaupan kassoilla työskentelevät tekevät arvokasta työtä siinä missä muutkin.
itse kävin molemmat ja aikuis iällä eli 40-wee! mitä valitat siis?olisit käynyt ammattilukion:oisit saanut sekä amm.tutkinnon että yo-tutkinnon ja lukion paperit 4 vuodessa.
älä siis valita.et ikävä kyllä oo mikään pelkällä lukiolla...
En valittanut, vaan kerroin oman mielipiteeni. Olen iloinen ja ylpeä siitä, että pääsin lukiosta vielä hyvillä arvosanoilla.
Asenteestasi ei kyllä huomaisi,että olet aikuinen.. keski-iän kriisi ja siksi lyttääminen?
Siis pitäisikö päästä kylmiltään sähkömieheksi jos on lukenut historiaa, käynyt ranskan kurssin ja laskenut aina niin hyödyllisä derivaattoja?
Ei suurinta osaa niistä amiksesta valmistuneista sähkömiehistä kyllä voi ammatilaiseksi sanoa. Tumpeloita ne ovat.
Jättävät aina hommat kesken tai tekevät miten sattuu, joutuu joku asian oikeasti osaava korjaaman niiden jäljet.
Olen seurannut näiden tumpeloiden "työtä" jo useamman vuoden ajan perheyrityksessämme.
Ammattikoulu on aivan kuin lastentarha, ainakin meno siellä on saman tasoista. Eivät ne siellä ole ammattiin oppimassa vaan pelleilemässä. Monta kaveriani ylä-asteelta meni sähkölle ja olen kyseisessä paikassa käynyt vierailemassa useampaan kertaan. Yhtä tyhmiä ovat kuin 3 vuotta sitten, ehkä nyt korkeintaan ovat oppineet johtojen värikoodit.
Itse valmistuin (3 vuoden opiskelujen jälkeen) amiksesta sekä lukiosta, joten kirjoitin myös ylioppilaaksi. Lisäksi en suorittanut vain sitä perinteisintä ns. kaksoistutkintoa vaan suoritin amitsun lisäksi kaikki lukion pakolliset kurssit ja kirjoitinkin 7 ainetta.
En halunnut aikoinaan saada pelkkiä lukion papereita vaan halusin turvata myös työnsaannin ja olenkin saanut usein kehuja suorituksistani sekä työkokemuksestani. Ja aion tämän tutkinnon lisäksi kuitenkin opiskella vielä yliopistossa korkeamman ammatin. Mutta minun on suhteellisen helppo vertailla lukion ja amiksen eroja.
Amitsu ei ole sen helpompi kuin lukio, etenkin jos haluaa saada hyviä arvosanoja. Lukiossa tunneilla asiat selitetään erittäin hyvin, ja kokeisiin ei siten tarvitse pahemmin lukea. Kun taas amitsussa kokeisiin tulee aivan omat extra materiaalit joita ei tunneilla käydä, joten kotiin jää lukemista. (Läpi lukion ja amitsun kokeista pääsee helposti lukemattakin, mutta lukemalla sitten saa niitä kymppejä ja kolmosia).
Omasta kokemuksesta voin sanoa, että pidin paaaaljon enemmän yo kokeista kuin amitsun lopputöistä (huom! Niitäkin oli useampia, toki yksi suurempi, joka tuli vielä esittää auditoriossa useille sadoille muille oppilaille)..
Lukio on omasta mielestäni paljon selkeämpää, istutaan tunnilla, kuunnellaan ja tehdään tehtäviä kirjasta. Kun taas amitsussa oli koko ajan kauheasti projekteja, esitelmiä, esityksiä, töitä yms ja tietoa piti olla koko ajan itse aktiivisesti etsimässä eikä voinut vain lukea yhtä kirjaa.
Lukiossa myös omia päiviään sai suunnitella paremmin (kurssit yms.) eli se oli joustavampaa, kun taas amitsussa eteen annettiin valmis lukkari ja työssäoppimisjaksoilla (yhteensä 28? viikkoa) tunteja oli 40.
Ja vaikka suoritin molemmat kerralla, niin en kokenut sitäkään raskaaksi, joten tuskin pelkän toisen suorittaminen kauhean rankkaa voi olla. Mutta jokaisen kannattaa miettiä, että kumpi itseään kiinnostaa enemmän ja tehdä sen mukaan. Turha miettiä mollaamista, sillä sitä on puolin ja toisin, ja loppujen lopuksi arvostan kaikkia jotka opiskelevat edes jomman kumman (mieluummin tietysti molemmat ;) )
Lukio 3 vuoteen tarkoittaa n. 30h/viikko opiskeluja, niin saat minimi 75 kurssia täyteen. Samalla väität, että teit amiksen saralla 40h/viikko. Yhteensä siis 70h viikkotunteja... Kuinka tyhmänä mahdat pitää muita ihmisiä?
Mä kirjoitin pitkästä matematiikasta, fysiikasta ja kemiasta L/E-yo-todistuksen. En käynyt yhtäkään lukion kurssia näistä aineista, vaan opiskelin itselleni ammatin ammattikoulussa, jonka pohjalta kirjoitin itseni ylioppilaaksi. Kaikki muut pakolliset kurssit valinnaisia kävin lukiossa. Esimerkiksi voin sanoa, että äidinkielen ja englannin suoritin kiitettävällä keskiarvolla ja näistä kirjoitin kuitenkin vain englanti: M ja äidinkieli: C arvosanat.
Kysymys kuuluukin, et mikä täs kuviossa on mielestänne pielessä? Mielestäni ei mikään. Olen sitä mieltä, että yo-arvosanat kertovat siitä todellisesta osaamisesta. Kyllä kuka vain voi istua lukiossa tajuamatta asioista sen enempää saamalla kuitenkin kiitettäviä arvosanoja esim. hymyilemällä tarpeeksi yms.
Sätin itseäni yhä vieläkin siitä, että olen mennyt saamaan jonkun E:n jostain matemaattisesta aineesta. Omalla mittakaavallani E fysiikasta, pitkästä matematiikasta tai kemiasta tarkoittaa idioottisuoritusta. Toisaalta niitäkin ihmisiä kuulemma on olemassa, jotka tosiaan istuvat kolme vuotta lukiossa, eivätkä silti edes pääse yliopistoon. Siihen ajatellen ammatin hankkiminen ja kirjoittaminen kyseisillä arvosanoilla esittää väkisinkin oman ajatuksen: "Olenko vielä itseänikin tyhmempien ihmisten ympäröimänä?"
Terveisiä niillekin "viisaille" professoreille, jotka ovat väittäneet, että kaksoistutkinto on turha, koska silloin ei pysty kirjoittamaan kuulemma sellaisia yo-arvosanoja, että niistä jotain hyötyä tulevaisuudessa olisi. Kaksoistutkinnossa on kuitenkin pakko jopa suorittaa kirjoitettavien aineiden kursseja. Niin kuin aikaisemmin kerroin, en suorittanut matematiikan, fysiikan ja kemian kursseja. Kaikki muut aineet lukiossa kävin suorittamassa ihan vain siltä varalta, että joku alkaisi vinkumaan yleissivistykseni olevan vajavainen kun en näitä käynyt. Nyt siis oikeastaan voisi sanoa vain, että yleissivistykseni on vajavainen matemaattisten aineiden osalta. Toisaalta yo-arvosanat kertovat muuta. Mielestäni kovin ristiriitaista.
Eli kyllä, kävin amiksen ja kirjoitin itseni ylioppilaaksi sen pohjalta. Kaikista vaikeimmaksi tehtäväksi kuitenkin nousi se, mitä valitsen lähteä opiskelemaan yliopistoon matemaattis-luonnontieteelliselle tai teknillisiteiteellisellä alalle. Ei se, mitä pääsisin opiskelemaan.
Ehkä se pääpointti tässä oli se, että kyllästyttää tollainen lukiolaiset ovat parempia ja amikset pellejä asenne tai toisinpäin. Kertoo mielestäni paljon ihmisen henkisestä kehitysasteesta. Loppusanat: Suomen koulut ovat pullollaan idiootteja, oli kyse sitten ammattikoulusta tai lukiosta. Miten joku lukiolainen voi enää tämän jälkeen sanoa, että amislaiset ovat pellejä jne., jos kuitenkin esim. minä näin amislaisena olen kirjoittanut siitä parhaimmasta päästä olevat yo-arvosanat? Itseäni hävettäisi nimittäin ihan helvetisti, jos olisin käynyt koko lukion oppimäärän ja kuitenkin yo-todistuksen perusteella olisin selvästi tyhmempi kuin se amis jota juuri äsken täällä hakuin.
Pusuja ja haleja!
Huhhuh mikä essee... Vastaan nyt kuitenkin, kun itsekkin näit vaivaa vastata noinkin perusteellistesti:
a) "suoritin amitsun lisäksi kaikki lukion pakolliset kurssit" antoi ymmärtää, että olet suorittanut lukion perinteisen mallin mukaan, näin asia ei taida kumminkaan olla?
b) "Kysymys kuuluukin, et mikä täs kuviossa on mielestänne pielessä?" Juurikin tuo a) kohdan johtopäätös.
c) "Sätin itseäni yhä vieläkin siitä, että olen mennyt saamaan jonkun E:n jostain matemaattisesta aineesta. Omalla mittakaavallani E fysiikasta, pitkästä matematiikasta tai kemiasta tarkoittaa idioottisuoritusta.". Terveisiä lääkiksestä M:n papereilla.
d) "Terveisiä niillekin "viisaille" professoreille, jotka ovat väittäneet, että kaksoistutkinto on turha" Tämä väite yhdistettynä c):n ylimieliseen toteamukseen kertoo minulle siitä, että maalinasi on ollut koko ajan yliopisto, mikään "alempi" ei tyydyttäisi sinua. Miten voit siis väittää, että amiksestasi olisi ollut mitään iloa, jos aiot kumminkin teoreettiselle alalle? Kaksoistutkinto on kätevä vain jos ei oikeasti tiedä mitä haluaisi tehdä, mutta älyä ja motivaatiota voi riittää pitkällekkin.
e) "Kaikista vaikeimmaksi tehtäväksi kuitenkin nousi se, mitä valitsen lähteä opiskelemaan yliopistoon matemaattis-luonnontieteelliselle tai teknillisiteiteellisellä alalle. Ei se, mitä pääsisin opiskelemaan. " Eipä millään pahalla, mutta noille aloille ei olekkaan vaikea päästä, mutta itse opinnot voivatkin olla sitten erittäinkin vaikeita. Ei siis mikään ihme, ettei sisään pääsy tuota ongelmia.
Koko lukio vs. amis nyt on täyttä paskaa, mutta faktahan on, että jos aiot kouluttautua korkeammalle kuin 2. asteen tutkintoon, on lukio parempi paikka. Jos et aio, on amis parempi, tietysti.
Jospa koko viestin tarkoitus oli siinä, että se amis tai lukio ei pakosti tee ihmisestä yhtään viisaampaa saati älykkäämpää.
Toki, jos katsoo tarvitsevansa opetusta lukiotason aineissa, eikä niitä ilman tätä pysty sisäistämään, suosittelen näillä kursseilla käymistä.
Toisaalta voi tuntua mielestäni aika turhauttavalta lusia jossain vain sen takia, että näin määrätään opetuslaissa, jos tajuat asiat ilmankin.
Jos taas tiedät lähteväsi jatko-opiskelemaan alaa, joka on niin kaukana käytännön työstä kuin mahdollista ja vaatii paljolti suurta analyyttistä päättelykykyä jne., en näe mitään vikaa opiskella itselleen ammattia, joka kuitenkin sivuaa tulevaa korkeakoulututkintoasi sen verran, että tällöin oikeastaan olet oppinut tekemään alaistesikin työt.
No joo, tärkeintä vain oli sanoa, että meitä on moneen junaan ja arvostan hyvin paljon lukion käyneitä ja siellä lukeneita. Tiedän myös, että minun suoritukseni on erittäin poikkeuksellinen.
En arvosta tippaakaan henkilöä, joka istuu lukiossa kuluttamassa penkkejä, hölöttämässä niin oppitunneilla, että muutkin häiriintyvät siitä, kehumassa kuitenkin itsensä maasta taivaisiin täällä ja lopuksi käy kirjoittamassa jotkin appron paperit jollain terveystiedoilla sun muilla hömpillä, näin kärjistettynä.
Arvostan paljon enemmän sitä ammattikoululaista joka yrittää kuin tällaista ylimielistä lukiolaista, joka ei mistään mitään ymmärrä. Sama pätee toiseen suuntaan. En arvosta millään tavalla sellaistakaan ammattikoululaista, joka ei koulussaan tee opintojensa eteen mitään, vaan kuluttaa aikansa myös vain turhaan hölinään, ja häiritsee toisten oppimista.
Sitä taas arvostan, että valmistut ammattikoulusta täydellisin paperein ja pystyt siihen vielä päälle kirjoittamaan yo-arvosanat, joihin pieni murto-osa lukion käyneistä on pystynyt. Ja että mahdollisesti tässä vaiheessa ymmärrät jo jotain esim. lineaarialgebrasta ja topologiasta; sen verran todennäköisyyksistä, että Schrödingerin yhtälöt kertovat sinulle yhtään mitään. Tällaisia asioita itse arvostan.
Eli taas aivan lopuksi: ei lukion käymisessä eikä ammattikoulun käymisessä mitään pahaa ole. Hyvä asia kummatkin. Se vain on halveksuttavaa, että on niin monia, jotka sen sijasta, että näissä oppilaitoksissa näkisivät suurtakaan vaivaa, käyttävät kaiken aikansa oman itsensä sekä toisten alemmuuden korostamiseen. Nämä ovat omasta mielestäni sitä nk. pohjasakkaa. Eivät ne ammattikoululaiset ja lukiolaiset, jotka antavat arvonsa niille toisen linjan valinneen opiskelijoille, jotka oikeasti tekevät jotain opintojensa eteen.