MIKSI POLIISIN VÄKIVALTAYKSIKÖN TOIMINTAA EI VOIDA LUOTTAA JA MIKSI HEIDÄN LAUSUNTOSA OVAT SUUREKSI OSAKSI YHTÄ TYHJÄN KANSSA
Suomi – Paljon keskustelua viimeaikoina herättänyt poliisin väkivaltayksikkö ei anna paljoa aihetta kerskaamiseen. Yleisen heitä lehdistölle tullut lause kuuluu ”Epäillyn oletetaan olevan vaarallinen ja aseistettu”. Mistä moinen väkivallan pelko, sillä onhan se pitkälti poliisin toiminnan seurausta?
Poliisi voi syyttää vain omaa itseään silloin, kun ei rikosilmoitusten kirjaaminen ja rikosten selvittely kiinnosta. Kun nämä ns. ”erillisoikeuksiin” perustuva rikostutkinnan ohittaminen tulee sitten kentällä vastaan oman omaisuuden turvaamisena voimatoimin, niin ollaan heti huutamassa suureen ääneen syylliseksi häntä, joka vain on pitänyt tai ollut palauttamalla sitä, mikä lailla ja asetuksella hänelle kuuluu.
Surkuhupaisinta tapauksissa on se, että ihmiset ovat menneet taloudellisesti nurin poliisin ja oikeusjärjestelmän toiminnan - siis toimimattomuuden – seurauksena. Kun sitten haetaan lain mukaan oikeuden eteen niitä viranomaisia, joihin ei järjestysviranomaisten, syyttäjä tai oikeuslaitoksen edustajien haluttomuuden takia päästä käsiksi voimatoimin, niin johan on huuto suuri.
Valitettavasti suomen laissa olevan oikeudenkäymiskaaren 1. luku § 12 selvästi määrittää oikeuden myös käyttää (tappavaa) voimatointa lain ja järjestyksen palauttamiseksi niskuroivaa viranomaista vastaan.
Älkää siis turhaan pelätkö tarttua voimatoimiin järjestysviranomaista tai lakimiestä vastaan – he ovat jääneet rikoksistaan kiinni ja ovat yrittäneet asettua opistotasoiseen tutkintoon verrattavalla tietotaidolla lain yläpuolelle.
Väkivaltayksikön toiminta voidaan siis kyseenalaistaa sillä perusteella, etteivät viranomaiset ole puuttuneet lain mukaan rikolliseen toimintaa, jolloin järjestys- ja oikeusviranomaiset ovat osallisia syntyneeseen rikokseen.
Sitä saa mitä tilaa ellei osaa hoitaa työtänsä jo alun perin kuten pitäisi. Samasta syystä pyydän ihmisiä miettimään kuka on rikollinen ja kuka ei – viranomaisten kanssa voimatoimin yhteen ottava taho ei välttämättä ole rikollinen, vaan hän voi olla myös palauttamassa lain mukaista järjestystä ja kuria.
Koska oikeusjärjestelmä ei toimi lain mukaan oikeudenmukaisesti, niin silloin ei ole syytä auttaa opistotasoista järjestysviranomaista saati toimistoissaan piilottelevia lakimiehiä.
Suomi – Paljon keskustelua viimeaikoina herättänyt poliisin väkivaltayksikkö ei anna paljoa aihetta kerskaamiseen. Yleisen heitä lehdistölle tullut lause kuuluu ”Epäillyn oletetaan olevan vaarallinen ja aseistettu”. Mistä moinen väkivallan pelko, sillä onhan se pitkälti poliisin toiminnan seurausta?
Poliisi voi syyttää vain omaa itseään silloin, kun ei rikosilmoitusten kirjaaminen ja rikosten selvittely kiinnosta. Kun nämä ns. ”erillisoikeuksiin” perustuva rikostutkinnan ohittaminen tulee sitten kentällä vastaan oman omaisuuden turvaamisena voimatoimin, niin ollaan heti huutamassa suureen ääneen syylliseksi häntä, joka vain on pitänyt tai ollut palauttamalla sitä, mikä lailla ja asetuksella hänelle kuuluu.
Surkuhupaisinta tapauksissa on se, että ihmiset ovat menneet taloudellisesti nurin poliisin ja oikeusjärjestelmän toiminnan - siis toimimattomuuden – seurauksena. Kun sitten haetaan lain mukaan oikeuden eteen niitä viranomaisia, joihin ei järjestysviranomaisten, syyttäjä tai oikeuslaitoksen edustajien haluttomuuden takia päästä käsiksi voimatoimin, niin johan on huuto suuri.
Valitettavasti suomen laissa olevan oikeudenkäymiskaaren 1. luku § 12 selvästi määrittää oikeuden myös käyttää (tappavaa) voimatointa lain ja järjestyksen palauttamiseksi niskuroivaa viranomaista vastaan.
Älkää siis turhaan pelätkö tarttua voimatoimiin järjestysviranomaista tai lakimiestä vastaan – he ovat jääneet rikoksistaan kiinni ja ovat yrittäneet asettua opistotasoiseen tutkintoon verrattavalla tietotaidolla lain yläpuolelle.
Väkivaltayksikön toiminta voidaan siis kyseenalaistaa sillä perusteella, etteivät viranomaiset ole puuttuneet lain mukaan rikolliseen toimintaa, jolloin järjestys- ja oikeusviranomaiset ovat osallisia syntyneeseen rikokseen.
Sitä saa mitä tilaa ellei osaa hoitaa työtänsä jo alun perin kuten pitäisi. Samasta syystä pyydän ihmisiä miettimään kuka on rikollinen ja kuka ei – viranomaisten kanssa voimatoimin yhteen ottava taho ei välttämättä ole rikollinen, vaan hän voi olla myös palauttamassa lain mukaista järjestystä ja kuria.
Koska oikeusjärjestelmä ei toimi lain mukaan oikeudenmukaisesti, niin silloin ei ole syytä auttaa opistotasoista järjestysviranomaista saati toimistoissaan piilottelevia lakimiehiä.
Vastaukset 7
Vanhimmat
Vai että "Jorna_1-1/2" tällä kertaa...
Etkö Åke ole vielä hoksannut, että nuo sinun harhasi ovat niin selkeästi sinun omiasi, että sinut tunnistaa aina käyttämästäsi nimimerkistä huolimatta.
Onko sinulta mennyt pupu pöksyyn, kun ei enää oman nimen käyttö maistu? Pelkäätkö noutajien olevan liian lähellä? Pelkosi on aiheellinen.
Ihan alkuun kun tiedät niin paljon poliisin toiminnasta: mikä on poliisin väkivaltayksikkö???
Väkivaltayksikkö on oikeastaan väkivaltarikosyksikkö. Tutkivat väkivaltarikoksia. Se vanhan ajan murharyhmä.
Ei väkivaltarikosyksikköä ole poliisilla. Väkivaltarikoksia tutkitaan rikospoliisin puolella ja tapa vaihtelee kihlakunnittain.
Minä tarkoitinkin poliisia organisaationa yleensä. En lajitellut sitä järjestys- tai rikospoliisiksi. Niin kuin ei tehnyt tämän ketjun aloittajakaan. Hän vain puhui poliisista yleensä.
Eli siis Helsingin kihlakunnan poliisilaitoksella on todellakin väkivaltarikosyksikkö, joka tutkii törkeämpiä väkivaltarikoksia (tosin tutkii myös muita asiota, ei pelkästään rikoksia, esim kuolemansyyntutkinta). Eli siis tarkkuutta näihin asioihin, jos haluaa tietämyksellään loistaa...
Alkaa tuossa allaolevassa lainauksessa lähestyä RL 17:1§ julkisen kehottamisen rikokseen - tunnusmerkistö.
varovaisuutta....
Valitettavasti suomen laissa olevan oikeudenkäymiskaaren 1. luku § 12 selvästi määrittää oikeuden myös käyttää (tappavaa) voimatointa lain ja järjestyksen palauttamiseksi niskuroivaa viranomaista vastaan.
Älkää siis turhaan pelätkö tarttua voimatoimiin järjestysviranomaista tai lakimiestä vastaan – he ovat jääneet rikoksistaan kiinni ja ovat yrittäneet asettua opistotasoiseen tutkintoon verrattavalla tietotaidolla lain yläpuolelle.