Joo tiiän et on aika säälittävää tulla tänne kirjottelee jotaki omasta elämästä mut en ite pysty puhumaa kellekkää näist asioista ja toivoisin et joku täältä vois auttaa... Eli oon 15v tyttö ja viiltelen. En tiiä et miks ees alotin, oli vaa nii tyhjä olo et luulin et se auttais. Ekaks viilsin käsivartee aika syvän viillon et se oikee mäti. No sain sen jälkee viilsin taas muutamii viiltoi kätee tai sit jollaki lasinsirulla ja yks kerta ote jotenki lipes ja viilsin sentin päähä valtimosta ja siit vuos ihan hirveesti verta. Emt oon jotenki ilonen ku nään verta ja joskus vaa hymyilen (kuulostaa iha sairaalta) ja sitte ku viillän itteeni johonki ja sit siit haavast ei vuodakkaa verta, nii sitte viillän nii kaua kunnes sitä verta tulee ja sillo tulee ainaki viis vessapaperii iha vereen. Sit aloin viiltelee reisii ja emt tulehtukse ne haavat sit ain ku ne tuli iha sinisiks siit ympärilt ja mulle on jäänny kaikista ikuset arvet ja joskus saattaa olla jopa viikkoja taukoo etten viiltele ja joskus taas viiltelen päivittäin...
Sitte mulla tulee melkee joka päivä ihan sairaan outo ja huono olo ja sit tuntuu et laattaan mut sit en.
Ja ainoo asia minkä avulla kestän tätä on musiikki ja en tiiä mitä tekisin ilman sitä..
Sitte mulla tulee melkee joka päivä ihan sairaan outo ja huono olo ja sit tuntuu et laattaan mut sit en.
Ja ainoo asia minkä avulla kestän tätä on musiikki ja en tiiä mitä tekisin ilman sitä..
Vastaukset 6
Vanhimmat
Hyvä että avauduit asiasta :)!
Mitä musiikkia kuuntelet?
Kauanko olet viillellyt?
Keksitkö tekosyitä viiltelyysi/haavoihisi?
Oletko puhunut kenellekkään asiasta?
Häpeätkö viiltelyäsi?
Toivottavasti paranet! :))
Mieti mikä on syy viiltelyn aloittamiseen ja lähde rakentamaan itseäsi uudelleen. Puhu asiasta jonkun kanssa, älä pelkää pyytää tukea.
Jaksamista :)
Tarvitset selvästi ihmisen, jonka kanssa puhua. Jos sinulla ei ole hyvät ja turvalliset suhteet vanhempiisi ja koet vahvasti, että he eivät todella pysty auttaamaan sinua, niin käänny koulupsykologin puoleen ja kerro kaikki mahdollinen negatiivinen, mikä saa sinut viltämään itseäsi. Kun kaikki pahaa oloa aiheuttavat asiat on käsitelty, et voi saada niiden yhdessä aiheuttaamaa reaktiota viiltelyä, on myös oleellisen tärkeää, että sinulla on kova halu parantua.
Ei todellakaan ole säälittäväämtullamtänne. Rohkeaa sanon minä. Et ole yksin. Itellä oli jossain vaiheessa vähän sama. Viilsin vaikken tiennyt sytä. Rakastin tunnetta kun veri pursuaa. Et ole yksin.... ja suosittelen että heität/piilotat itseltäsi kaiken terävän pois. Niinminä tein ja ajattelin seurUksia aina kun teki mieli. Nyt olen suunnilleen kuivilla. Siihen jää koukkuun. Vieläkin joskus huvittas mutta ei.... tsemppiä
Olen itse 16v satutin itseäni monilla eri tavoilla mut yhtenä päivänä lopetin oli pakko... elämäni on syvältä mut jaksan jatkaa siten et mietin et löydän viel jotain joka palauttaa onnen joten usko itseesi ja pää pystyyn:(
Voimia teille KAIKILLE!!!!! ♡♡♡♡