Kiinanharjakoira/rähinä

Onhan se äidilleni ongelma...esim. kun pitää vaikkapa päästä itse lääkäriin, on aina hommattava "koiravahti".
On varmasti tärkeä seuralainen hänelle, eikä takuulla suostu pois antamaan eikä lopettamaan.
Olen lenkittänyt koiraa ja kun en päästä sitä omien halujensa mukaan toisia koiria nuuskimaan, menee kaikki hyvin. Olen itse tiukempi koiralle, johtunee siitä että minulla on itselläni isompi ja kovapäisempi koira ja sen kanssa on oltava johdonmukainen. (Kuten kaikkien koirien kanssa).
Se ei tosiaan ole mikään ongelma keitä ihmisiä koira sietää ja keitä ei, mutta kertoo jotain sen luonteesta. On tarkka ja varovainen.
Koira on narttu ja tapasi vasta pienen Russelin pennun jota ei suvainnut yhtään...hyökkäili jopa pentua kohtaan.
Äitini on kyllä minun mielestäni ollut liian "lepsu" ja antanut koiran päättää paljon asioita puolestaan.
Lisäksi tiedän että äitini tuntee jonkinlaista sääliä siitä että koira on ns. kodinvaihtaja.
Kanit tai muut eläimet tuskin tulevat kysymykseen, en usko että hän haluaa toista eläintä.
Yksi asia jota joskus ihmettelen on se että äitini vie koiraa eläinlääkäriin mitä pienimmistä syistä. Jos koira ei vaikka syö tai juo yhtenä päivänä paljoakaan, ollaan jo vastaanotolla.
Kyllä äiti ainakin osan näistä asioista kokee ongelmaksi ja haluaisi yrittää korjata niitä, mutta loukkaantuu helposti jos tuntee tulleensa arvostelluksi.
Ehkä tässä on eniten kysymys siitä että äidillä on ollut käsitys ettei pientä koiraa saa kieltää tai vaatia muutoinkaan siltä paljoa.
Koira elää kaupunkialueella, se ei pelkää autoja eikä hälinää, eikä minulla ole ollut sen kanssa ongelmia lenkillä. Hyvin jaksaa pitkääkin lenkkiä, äiti ei itse enää kauhean pitkiin lenkkeihin pysty mutta tekee useamman pienen lenkin päivässä.

Puuteri2 kirjoitti:

Onhan se äidilleni ongelma...esim. kun pitää vaikkapa päästä itse lääkäriin, on aina hommattava "koiravahti".
On varmasti tärkeä seuralainen hänelle, eikä takuulla suostu pois antamaan eikä lopettamaan.
Olen lenkittänyt koiraa ja kun en päästä sitä omien halujensa mukaan toisia koiria nuuskimaan, menee kaikki hyvin. Olen itse tiukempi koiralle, johtunee siitä että minulla on itselläni isompi ja kovapäisempi koira ja sen kanssa on oltava johdonmukainen. (Kuten kaikkien koirien kanssa).
Se ei tosiaan ole mikään ongelma keitä ihmisiä koira sietää ja keitä ei, mutta kertoo jotain sen luonteesta. On tarkka ja varovainen.
Koira on narttu ja tapasi vasta pienen Russelin pennun jota ei suvainnut yhtään...hyökkäili jopa pentua kohtaan.
Äitini on kyllä minun mielestäni ollut liian "lepsu" ja antanut koiran päättää paljon asioita puolestaan.
Lisäksi tiedän että äitini tuntee jonkinlaista sääliä siitä että koira on ns. kodinvaihtaja.
Kanit tai muut eläimet tuskin tulevat kysymykseen, en usko että hän haluaa toista eläintä.
Yksi asia jota joskus ihmettelen on se että äitini vie koiraa eläinlääkäriin mitä pienimmistä syistä. Jos koira ei vaikka syö tai juo yhtenä päivänä paljoakaan, ollaan jo vastaanotolla.
Kyllä äiti ainakin osan näistä asioista kokee ongelmaksi ja haluaisi yrittää korjata niitä, mutta loukkaantuu helposti jos tuntee tulleensa arvostelluksi.
Ehkä tässä on eniten kysymys siitä että äidillä on ollut käsitys ettei pientä koiraa saa kieltää tai vaatia muutoinkaan siltä paljoa.
Koira elää kaupunkialueella, se ei pelkää autoja eikä hälinää, eikä minulla ole ollut sen kanssa ongelmia lenkillä. Hyvin jaksaa pitkääkin lenkkiä, äiti ei itse enää kauhean pitkiin lenkkeihin pysty mutta tekee useamman pienen lenkin päivässä.

Lue lisää

Voisikohan tuossa olla yksi osaratkaisu kuitenkin että jos suinkin ehdit ja pystyt äitimuoria auttamaan, että tarjoutuisit viemään sitä hänen koissua useammin pitkille lenkeille? Tai delegoisit asian vielä nuoremmille suvun jäsenille? Tuon ikäinen koira kuitenkin kaipaisi sitä lenkkeilyä ja siinä samalla koulutusta. Ei se tietysti sama asia ole kuin omistajan oma koulutus, mutta voisi kuitenkin avata hiukan koiraa huomaamaan että Hänen Kuninkaallinen Korkeutensa ole ainoa elävä maapallolla. Ja että taluttajaansa on syytä kuunnella.

Itse joskus nuorena käytin perheen oman koiran ohella lenkillä suvun vanhusten koirat, joskus taisi olla viisikin rekkua mukana. Toki oma shownsa siitäkin tuli ;D Mutta saipahan ne koiruudet kuitenkin tilaisuuden päästä näkemään vähän enemmän mualimaa eikä tarvinnut hilpasta karkuun kun ensi tilaisuus koitti.