Valtiovarainministeriö on tiedustellut Kouvolan ja Pyhtään liitoshaluja Lapinjärven ja Loviisan kanssa. Kunnat ovat tyrmäämässä kuntarakenneselvitykset.
Mistä on kyse?
Kouvola ja Pyhtää eivät halua liittyä yhteen Itä-Uudenmaan kuntien kanssa
Ministeriö on tiedustellut Kouvolan ja Pyhtään halukkuutta yhdistyä Lapinjärven ja Loviisan kanssa
Loviisa ja Lapinjärvi haluavat selvittää keskinäistä kuntaliitosta
Kouvola ja Pyhtää aikovat tyrmätä kuntaliitosselvitykset Itä-Uudenmaan kuntien kanssa.
Valtiovarainministeriö on tiedustellut Kouvolan ja Pyhtään halukkuutta yhdistyä Lapinjärven ja Loviisan kanssa.
Molemmissa kunnissa nähdään, ettei kuntarakenneselvitykseen Loviisan ja Lapinjärven kanssa ole syytä lähteä, sillä ne eivät ole Kouvolan ja Pyhtään luonnollisia työssäkäynti- ja asiointialuetta. Pyhtää on lisäksi jo mukana kuntarakenneselvityksessä muiden Etelä-Kymenlaakson kuntien kanssa.
Asiaa käsitellään Pyhtään kunnan- ja Kouvolan kaupunginhallituksessa maanantaina.
Loviisa ja Lapinjärvi haluavat yhteen
Loviisa ja Lapinjärvi eivät nekään ole innostuneita maakuntarajat ylittävästä kuntaliitosta. Ne haluavat selvittää kahdenkeskeistä kuntaliitosta vaihtoehtona kuuden Itä-Uudenmaan kunnan liitosselvitykselle.
Kaksikko muodostaa reilun 18 000 asukkaan kunnan, mikä jää vajaaksi valtion asettamasta minimistä 20 000:sta.
– Uskon, että Loviisan ja Lapinjärven kaksinkeskeinen kuntaliitos olisi riittävän suuri, kertoo Loviisan kaupunginjohtaja Olavi Kaleva.
Loviisan kaupunki päättää liitoksista ensi vuonna. Vaihtoehtoina on joko pysyä itsenäisenä, liittyä Lapinjärven kanssa tai tehdä kuuden kunnan Itä-Uudenmaan kuntaliitos.
Mistä on kyse?
Kouvola ja Pyhtää eivät halua liittyä yhteen Itä-Uudenmaan kuntien kanssa
Ministeriö on tiedustellut Kouvolan ja Pyhtään halukkuutta yhdistyä Lapinjärven ja Loviisan kanssa
Loviisa ja Lapinjärvi haluavat selvittää keskinäistä kuntaliitosta
Kouvola ja Pyhtää aikovat tyrmätä kuntaliitosselvitykset Itä-Uudenmaan kuntien kanssa.
Valtiovarainministeriö on tiedustellut Kouvolan ja Pyhtään halukkuutta yhdistyä Lapinjärven ja Loviisan kanssa.
Molemmissa kunnissa nähdään, ettei kuntarakenneselvitykseen Loviisan ja Lapinjärven kanssa ole syytä lähteä, sillä ne eivät ole Kouvolan ja Pyhtään luonnollisia työssäkäynti- ja asiointialuetta. Pyhtää on lisäksi jo mukana kuntarakenneselvityksessä muiden Etelä-Kymenlaakson kuntien kanssa.
Asiaa käsitellään Pyhtään kunnan- ja Kouvolan kaupunginhallituksessa maanantaina.
Loviisa ja Lapinjärvi haluavat yhteen
Loviisa ja Lapinjärvi eivät nekään ole innostuneita maakuntarajat ylittävästä kuntaliitosta. Ne haluavat selvittää kahdenkeskeistä kuntaliitosta vaihtoehtona kuuden Itä-Uudenmaan kunnan liitosselvitykselle.
Kaksikko muodostaa reilun 18 000 asukkaan kunnan, mikä jää vajaaksi valtion asettamasta minimistä 20 000:sta.
– Uskon, että Loviisan ja Lapinjärven kaksinkeskeinen kuntaliitos olisi riittävän suuri, kertoo Loviisan kaupunginjohtaja Olavi Kaleva.
Loviisan kaupunki päättää liitoksista ensi vuonna. Vaihtoehtoina on joko pysyä itsenäisenä, liittyä Lapinjärven kanssa tai tehdä kuuden kunnan Itä-Uudenmaan kuntaliitos.
Vastaukset 3
Vanhimmat
Historia
Ruotsinkieliset tulivat Pyhtään alueelle 1200-luvulla osana ruotsinkielisten muuttoa Suomen rannikkoseuduille. Pyhtää mainitaan itsenäisenä seurakuntana vuonna 1380, sitä ennen se on ollut luultavasti Pernajan kappeliseurakunta. Pyhtäästä on erotettu itsenäisiksi Kymi, Elimäki ja Ruotsinpyhtää.
Turun rauhassa vuonna 1743 osa Kaakkois-Suomea liitettiin Venäjään, jolloin raja tuli kulkemaan Kymijokea ja sen suiston läntisintä haaraa pitkin. Tällöin raja jakoi siihenastisen Pyhtään pitäjän kahtia. Ruotsin puolelle jääneestä osasta muodostettiin Ruotsinpyhtää, Pyhtään ja sen kirkonkylän jäädessä Venäjän puolelle.
Pyhtääseen liitettiin lakkautetusta Ruotsinpyhtään kunnasta Haaviston ja Vastilan kylien alue vuonna 2010 tehdyssä Loviisan, Ruotsinpyhtään, Pernajan ja Liljendalin kuntaliitoksessa.
Väestö
Pyhtää on kaksikielinen, 89,2 prosenttia asukkaista puhuu suomea äidinkielenään ja 8,4 prosenttia ruotsia] Ruotsinkielisten osuus on suurin kunnan länsi- ja lounaisosissa, kun taas itä- ja pohjoisosat ovat voimakkaimmin suomenkielisiä. Väestön suurimmat keskittymät ovat idässä Kotkan suunnassa sijaitseva Siltakylän, Huutjärven ja Heinlahden alue sekä lännessä sijaitseva Pyhtään kirkonkylän alue. Väestötiheys on 16,6 asukasta/km².
Lapinjärven liittäminen Kouvolaan olisi siinä mielessä hullua toimintaa, että uudessa kunnassa olisi noin tuhat ruotsinkielistä asukasta eli prosentin verran.
Tietysti voi olla että paikalliset fennomaanit haluaisivat tätä, koska epäilemättä se tarkoittaisi että ruotsinkieliset menettäisivät palveluja omalla äidinkielellään.
Järkevämpää olisi jakaa kuntaa, eli tietyt kylät voisi liittää Kouvolaan ja muu osa Loviisaan ( tai Porvooseen jos sellainen fuusiokuvio syntyy)
EI Porvoo edes huoli Loviisan seutua...tarkoittaisi sitä että porvoo ei voisi enää kupata Loviisaa palokunnassa eikä jätehuollossa tai sairaalassa.....