Salainen kirje paljastaa taustat oudoista maatalousväitteistä

Nykypäivä:
EU-komission puheenjohtaja José Manuel Barroso sanoi Jyrki Kataiselle, että komissio ei anna lupaa 141-maataloustuelle.

EU-komission puheenjohtaja Jose Manuel Barroson kirje pääministeri Jyrki Kataiselle (kok.) osoittaa, että komissio ei viime syksynä enää antanut Suomelle lupaa maksaa maatalouden kansallisia 141-tukia. Katainen oli omassa kirjeessään elokuussa 2013 tiedustellut asiaa Barrosolta.

Barroson kabinettipäällikkö Johannes Laitenberger oli ennen Barroson kirjettä tavannut suomalaisia maatalousvirkamiehiä.

– Voin valitettavasti vain vahvistaa tapaamisessa jo annetun tiedon. Suomen liittymissopimuksessa mainittua artikla 141:n mukaista tukea ei voida enää maksaa, Barroso kirjoittaa syyskuussa 2013. Verkkouutiset on saanut haltuunsa kirjeen.

Sen sijaan Barroso ehdottaa, että Suomi yrittäisi saada oikeuden kansallisen tuen maksamiseen toista kautta: EU:n yhteistä maatalouspolitiikkaa (cap) uudistettiin viime vuonna, ja Suomi voisi sitä kautta saada EU-parlamentilta ja EU-maiden ministereiltä luvan tukeen.

– Kehotan voimakkaasti Suomea harkitsemaan tätä vaihtoehtoa, Barroso kirjoittaa.

Suomi noudatti Barroson ohjetta, ja kansallinen tuki liitettiin osaksi EU:n yhteistä maatalouspolitiikkaa. Oikeus tukeen on voimassa vuoteen 2020 saakka. Kansallinen tuki maksetaan Suomen valtion budjetista, kun maataloustuet muuten maksaa EU.

Viime viikolla EU:n talouskomissaari Olli Rehn, jonka esimies Barroso on, arvioi Ylellä hallituksen tehneen virheen, kun se luopui tavoittelemasta jatkoa 141-tuelle.

– Olisi ollut parempi, että Suomi olisi ajanut tätä eteläisen Suomen vakavien vaikeuksien tukea Suomen jäsenyyssopimuksen oikeusperustan eli artikla 141:n pohjalta, Rehn sanoi.

EU-parlamentaarikko Petri Sarvamaa (kok.) ihmetteli Rehnin kannanottoa. Hänen mukaan Rehn oli vielä viime vuonna "taputellut olkapäälle" ja kehunut hyvästä neuvottelusuorituksesta. Sarvamaa osallistui EU-parlamentissa cap-uudistuksen valmisteluun.

Ajatus 141-tuen siirtämisestä osaksi kansallista tukea ei ole uusi. Lehtitietojen Suomen hallitus keskusteli asiasta jo vuonna 2010, kun EU:n maatalouskomissaari Dacian Ciolos kävi Suomessa.

Silloin maatalousministerinä oli Sirkka-Liisa Anttila (kesk.). Hufvudstadsbladetin mukaan Anttila sanoi, että hallituksen tavoitteena on yhdistää 141-tuki osaksi EU:n yhteistä maatalouspolitiikkaa.

Anttilan lausuma tavoite toteutui viime syksynä.

Perjantaina kansanedustaja Jari Leppä (kesk.) oudoksui, että hallitus ei viime syksynä hyödyntänyt Rehnin maatalousosaamista.

– He tavoittelivat vain sen verran mitä tiesivät komission hyväksyvän, luopuivat heti kättelyssä 141-artiklasta, eivätkä halunneet käyttää komissaari Rehniä neuvotteluissa, Leppä sanoi Suomenmaa-lehdessä.

Maaseudun Tulevaisuus -lehden mukaan hallitus kuitenkin oli yhteydessä Rehniin. Kun Katainen lähetti elokuussa kirjeen Barrosolle, kopio kirjeestä lähetettiin myös Rehnille. Katainen vetosi Rehniin, jotta tämä "tekisi kaiken voitavansa" Etelä-Suomen maatalouden puolesta.


Ja nyt Rehn ja muut kepulit itkee 141-tukien perään....
1<50
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 1

Vanhimmat

seuraavat tukineuvottelut eun kanssa ovat mielenkiintoiset

Äänestä

Kommentoi aloitusta


pienenee asteittain kirjoitti:

Nykypäivä:
EU-komission puheenjohtaja José Manuel Barroso sanoi Jyrki Kataiselle, että komissio ei anna lupaa 141-maataloustuelle.

EU-komission puheenjohtaja Jose Manuel Barroson kirje pääministeri Jyrki Kataiselle (kok.) osoittaa, että komissio ei viime syksynä enää antanut Suomelle lupaa maksaa maatalouden kansallisia 141-tukia. Katainen oli omassa kirjeessään elokuussa 2013 tiedustellut asiaa Barrosolta.

Barroson kabinettipäällikkö Johannes Laitenberger oli ennen Barroson kirjettä tavannut suomalaisia maatalousvirkamiehiä.

– Voin valitettavasti vain vahvistaa tapaamisessa jo annetun tiedon. Suomen liittymissopimuksessa mainittua artikla 141:n mukaista tukea ei voida enää maksaa, Barroso kirjoittaa syyskuussa 2013. Verkkouutiset on saanut haltuunsa kirjeen.

Sen sijaan Barroso ehdottaa, että Suomi yrittäisi saada oikeuden kansallisen tuen maksamiseen toista kautta: EU:n yhteistä maatalouspolitiikkaa (cap) uudistettiin viime vuonna, ja Suomi voisi sitä kautta saada EU-parlamentilta ja EU-maiden ministereiltä luvan tukeen.

– Kehotan voimakkaasti Suomea harkitsemaan tätä vaihtoehtoa, Barroso kirjoittaa.

Suomi noudatti Barroson ohjetta, ja kansallinen tuki liitettiin osaksi EU:n yhteistä maatalouspolitiikkaa. Oikeus tukeen on voimassa vuoteen 2020 saakka. Kansallinen tuki maksetaan Suomen valtion budjetista, kun maataloustuet muuten maksaa EU.

Viime viikolla EU:n talouskomissaari Olli Rehn, jonka esimies Barroso on, arvioi Ylellä hallituksen tehneen virheen, kun se luopui tavoittelemasta jatkoa 141-tuelle.

– Olisi ollut parempi, että Suomi olisi ajanut tätä eteläisen Suomen vakavien vaikeuksien tukea Suomen jäsenyyssopimuksen oikeusperustan eli artikla 141:n pohjalta, Rehn sanoi.

EU-parlamentaarikko Petri Sarvamaa (kok.) ihmetteli Rehnin kannanottoa. Hänen mukaan Rehn oli vielä viime vuonna "taputellut olkapäälle" ja kehunut hyvästä neuvottelusuorituksesta. Sarvamaa osallistui EU-parlamentissa cap-uudistuksen valmisteluun.

Ajatus 141-tuen siirtämisestä osaksi kansallista tukea ei ole uusi. Lehtitietojen Suomen hallitus keskusteli asiasta jo vuonna 2010, kun EU:n maatalouskomissaari Dacian Ciolos kävi Suomessa.

Silloin maatalousministerinä oli Sirkka-Liisa Anttila (kesk.). Hufvudstadsbladetin mukaan Anttila sanoi, että hallituksen tavoitteena on yhdistää 141-tuki osaksi EU:n yhteistä maatalouspolitiikkaa.

Anttilan lausuma tavoite toteutui viime syksynä.

Perjantaina kansanedustaja Jari Leppä (kesk.) oudoksui, että hallitus ei viime syksynä hyödyntänyt Rehnin maatalousosaamista.

– He tavoittelivat vain sen verran mitä tiesivät komission hyväksyvän, luopuivat heti kättelyssä 141-artiklasta, eivätkä halunneet käyttää komissaari Rehniä neuvotteluissa, Leppä sanoi Suomenmaa-lehdessä.

Maaseudun Tulevaisuus -lehden mukaan hallitus kuitenkin oli yhteydessä Rehniin. Kun Katainen lähetti elokuussa kirjeen Barrosolle, kopio kirjeestä lähetettiin myös Rehnille. Katainen vetosi Rehniin, jotta tämä "tekisi kaiken voitavansa" Etelä-Suomen maatalouden puolesta.


Ja nyt Rehn ja muut kepulit itkee 141-tukien perään....

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu