Luin yhdestä opinnäytetyöstä, että myös velkoja voi hakea pesänselvittäjää. Pitääkö tämä paikkansa?
Olisi tarkoitus saada yksi nilkki maksamaan velkansa, jos ei muusta niin sitten perinnöstään.
Hänen ukkonsa on sen verran heikossa hapessa, että hänen lähtönsä on vain ajankysymys.
Olisi tarkoitus saada yksi nilkki maksamaan velkansa, jos ei muusta niin sitten perinnöstään.
Hänen ukkonsa on sen verran heikossa hapessa, että hänen lähtönsä on vain ajankysymys.
Vastaukset 5
Vanhimmat
Jos kuolinpesä on jakamaton, käsittääkseni velkojat eivät pääse käsiksi, ennenkuin se jaetaan pesän kesken eli esim lesken kuoltua. Ahneet pikavippikeisarit, jotka ovat saattaneet satojatuhansia ihmisiä vaikeuksiin ryöstämällä heidät, hävitköön rahansa! Edesvastuutonta lainantyrkyttämistä ihmisille, jotka jo ahdingossa muutenkin. Ei tarkisteta ihmisten maksukykyä ja sitten lainat kasvavat 4-5 kertaisiksi heidän omien perintäfirmojensa kautta! Oksettavat haaskat!
Nythän on monta pikavippifirmaa jo tuomiolla koronkiskonnasta. Toivottavasti loputkin viedään, jotka veivät aivan liian monen talouden ylipääsemättömiin vaikeuksiin.
Kuolinpesä on oikeustoimihenkilö ihan kuten osakeyhtiö. Jos kuolinpesän voisi laittaa jakoon yhden osakkaan velkojen takia, pitäisi myös osakeyhtiö pystyä laittamaa lihoiksi yhden velkojen takia.
Sen sijaan, jos kuolinpesä on veloissa, niin noita velkoja voi periä ja siihen pestata pesänselvittäjän.
Vertasit kuolinpesää osakeyhtiöön.
Juu eli, kun ihminen elää häntä voi verrata osakeyhtiöön (juridinen henkilö) kun ihminen kuolee niin pesää voi verrata yhtiöön joka on selvitystilassa (joko vapaaehtoisessa tai pakon sanelemana).
Kummassakin tapauksessa velkojat pääsevät jakoon.
Kuolinpesässä velkoja voi hakea käräjäoikeudesta pesänjakajan ja ehdottaa siihen sopivaksi katsomaansa ehdokasta.
Velkoja ei jää nuolemaan näppejään jos pesässä on varoja.
Ensin pitäisi tuo "nilkki" saada ulosoton piiriin, jotta pääsee käsiksi hänen omaisuuteensa - siis osuuteensa pesästä.
Kun tuo on tehty, niin "nilkin" osuuden voi yrittää ottaa pesästä pesänselvittäjän avulla. Tosin pesänselvittäjä voi halutettessaan vitkastella siihen malliin, että hän itse onnistuu ensin tyhjentämään pesän.
Perintökaari 19:2§
Pesän omaisuus voidaan myös 1 §:ssä tarkoitetulla tavalla luovuttaa pesänselvittäjän hallintoon pesän tai vainajan velkojan taikka pesän tai vainajan velasta vastuussa olevan hakemuksesta. Pesää ei kuitenkaan voida luovuttaa pesänselvittäjän hallintoon, jos hakijalla on saatavastaan maksun turvaava takaus tai muu vakuus tai osakkaat tarjoavat hänelle sellaisen vakuuden. Velkojan on ennen hakemuksen tekemistä esitettävä kuolinpesälle maksuvaatimus ja varattava sille kohtuullinen aika maksaa velka tai esittää selvitys kuolinpesän taloudellisesta tilanteesta, jollei tästä aiheudu huomattavaa viivästystä hakemuksen käsittelylle.
Pesän osakkaan velkojia koskee eri säännökset, mutta velkojan haettavissa, jos perillisen pesäosuus on ulosmitattu.