sellaiseksi ovat päätyneet eräätkin puoskareiden yrttejä syöneet ja itseään "viisaasti" parantantavilla rohdoilla hoitaneet.
heh jatkakaa samaan malliin ja yhteiskunta maksaa!
heh jatkakaa samaan malliin ja yhteiskunta maksaa!
Turvaa tilisi vahvistamalla puhelinnumerosi. Voit silloin palauttaa unohtuneen salasanan tekstiviestillä.
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 12
Vanhimmat
Yhteiskunta maksaa myös kaikkien ylipainoisten, alkoholin suurkuluttajien ja muiden epäterveellisistä elämäntavoista aiheutuneista sairauksista. Millaisia terveisiä heille sanot?
yhteiskunta maksaa!
JOPA joillekkin alkoholilla maksansa paskaksi juoneille uuden maksan, kunhan tekevät ikuisen raittiuslupauksen ja muiden elinten vauriot eivät ole liian suuret.
Eipä tuota kukaan ihmettele: luontaistuotteita ei ole tarkoitettu kuin kuuriluontoiseen käyttöön virkistämään ja tasapainottamaan eri elinten toimintaa. Ihmisillä on vain taipumus jäädä koukkuun: Hei, tämä tehoaa, tätä syön loppuikäni. Ja sitten otetaan vielä pikkasen reilummin kuin olisi tarvis. Luontaistuote on kuin stressi: pienessä määrin lisää tehokkuutta ja suorituskykyä, mutta pitkään jatkuneena kääntyy itseään vastaan. Ei ole mitään järkeä ylistimuloida. Jos pistelet muutaman särkylääkkeen päivässä vuoden parin ajan, eiköhän sinulla ole mahahaava?
Asia on vain niin että ihmisen täytyy saada joka päivä elimistölle välttämättömät ravinteet. Ei se paljoo auta jos ravinteiden saannin turvaa vain silloin tällöin. Ravintoa ei voi ajatella että se olisi joku kuuri. Taidat sekoittaa lääkkeiden ja ruoan tarkoitusperät toisiinsa Et taida ymmärtää paljoakaan ravinnon olemuksesta.
saatatpa olla oikeassa, en sinänsä ole mieltänyt luontaistuotteita ravinnoksi. Osahan sitä tietysti on, kuten omegat ja kivennäisjuomat. Vaikka sinänsä jos niissäkin puutos on saatu korjattua, onko tarpeen jatkaa vaan pitäisi ehkä pyrkiä rikastuttamalla ruokavaliota saamaan nämäkin ainekset ravinnosta.
Lähinnä kuitenkin ajattelin yrttejä, jotka vaikuttavat esim. maksan tai munuaisten toimintaan (esim. kultapiisku stimuloi munuaisia). Kun häiriötila on korjattu, saatetaan jatkamalla mennä ylistimuloinnin puolelle.
Kyllä minulle ainakin on opetettu että niitä nautitaan kuuriluonteisesti.
on vaan niin että normaaliruoasta ei vain tahdo kovinkaan hyvin saada nitä kaikkia valttämättömiä ravinteita, siksi on hyvä turvata niiden saanti lisäravinteista. Tuotteet, jota itse käytän on tarkoitettu jokapäiväiseen käyttöön ja monet on syönyt niitä vuosikausia jopa yli 10 vuotta.
Tietysti on järkevää selvittää mikä on oma tarve ja valita ohjelma sen mukaan eli etsiä itselle sopivimmat tuotteet.
"Haluatko ajella pelkällä ladalla, jos on mersujakin tarjolla?"
Tässä nyt on vain niin, että suurin osa ihmisistä ei ole perillä ravintoasioista ollenkaan. Peruskoulussa ei näitä asioita opeteta, ja vaikka opetetttaisiin, sen ikäiset eivät ole kaikkein otollisimpia omaksumaan just ravitsemustietoa.
Sen takia ihmiset helposti lankeaa kaikenlaiseen hömppään, markkinamiesten "mersuihin", kun eivät tajua asiasta mitään.
Kun on vähän perehtynyt terveys- ja ravitsemusasioihin ja omaa aimo annoksen kriittisyyttä, huomaa, että järkevä arkisyöminen täydennettynä perusvitamiineilla on se mikä pitää ihmisen terveenä, eivät kaikenlaiset mersuhintaiset mömmöt, joiden tarkempaa sisältöä ei tiedä kuin valmistaja.
kyllä minäkin tuon olen aika valmis allekirjoittamaan, varsinkin nykyaikana kun ei ruoanlaitolle tahdo jäädä edes aikaakaan. Ja erityisesti jonkin kroonisen sairauden kanssa lisäravinteita varmasti tarvitaan - eikä niistä maksasiirrokkaaksi joudu, kun tietää mitä syö.
Mutta oletko koskaan törmännyt siihen väitteeseen, että elimistö laiskistuu, kun saa kaiken valmiina? Eli että se jättää ravinnon erotteluhommansa minimiin ja napsii helpot valmiit päältä? Silloin voisi ajatella, että tiukan paikan tullen - kun lisäravinteita tai ravintoa yleensäkin on niukasti saatavilla - kunto heikkenee nopeammin kun elimistö ei enää osaakaan ottaa niukasta ravinnosta kaikkea mahdollista hyötyä.
Tämä on vain yksi vastaani tullut väittämä, mihinkään tieteelliseen tutkimukseen en ole törmännyt. Tukisi mielipidettäni kuuriluontoisesta korjaamisesta :)
En allekirjoita Höckerstedtin fanin ajatuksia, vaan teksti oli tarkoitettu kommentoimaan Penan pohdintoja, sori!
"""Tässä nyt on vain niin, että suurin osa ihmisistä ei ole perillä ravintoasioista ollenkaan. Peruskoulussa ei näitä asioita opeteta, ja vaikka opetetttaisiin, sen ikäiset eivät ole kaikkein otollisimpia omaksumaan just ravitsemustietoa.
Sen takia ihmiset helposti lankeaa kaikenlaiseen hömppään, markkinamiesten "mersuihin", kun eivät tajua asiasta mitään."""
Tarkoitatko sitä että ihminen pystyy elämään terveellisesti ainoastaan silloin kun hän on perillä fysiologiasta ja ravinnon vaikutuksesta siihen ja sen pohjalta sitten kykenee tekemään oikeita valintoja. Silloinhan terveellisiin elämäntapoihin ei pysty muut, kuin ne, joilla on kykyä, motivaatiota perehtyä itse asioihin.
Toisaalta voisin heittää kysymyksen paljonko ihmiset olisivat valmiita maksamaan esim. siitä että pystyisivät jonkun tuotteen avulla saavuttamaan ja myös sälyttämään tavoitepainonsa pitkäaikaisesti. (Tuo unelma näyttää tänäpäivänä karkaavan yhä useammalta suomalaiselta.) Tai että ihmiset voisivat joka aamu herätä virkeänä, energisenä ja pystyvän tekemään päivän askareensa 100%:lla teholla ja mennä sitten illalla nukkumaan väsymystä tuntematta. Tai myös että pystyisi kontrolloimaan omaa syömistään, eikä olisi minkäänlaisia mielitekoja. Kaupassa käydessäsi voisi kulkea huoletta karkki, makeis- ja muiden ns. herkkuhyllyjen ohi ja voisit aina sanoa itsellesi että eipä kiinnosta nuo ollenkaan. Minulle tuo on arkipäivää ja olen saanut käyttämästäni tuotteesta paljon muutakin.
Kerron omasta kokemuksesta. Muutama vuosi sitten yksi kaveri
esitteli eräitä tuotteita ja toi minulle kokeiltavaksi muutamia purkkeja. olin kiinnostunut kokeilemaan kaikkea uutta, mutta niiden hinta tuntui melko kalliilta. No minä päätin kuitenkin kokeilla ja parin viikon päästä huomasin positiivisia muutoksia. Olin pirteämpi, unentarve oli vähentynyt. Juoksulenkillä käydessäni huomasin lihasten olevan paljon paremmassa kunnossa ja myöhemmin havaitsin lihasvoiman kasvaneen selvästi. Minua pitkaään vaivannut krooninen ihottuma, johon apteekista hakemani voiteet eivät tehonneet oli hävinnyt. Myös mieliala oli kohonnut selvästi, voimakkaat mielialanvaihtelut olivat tasaantuneet. Nuo tuollaiset positiivisen muutokset saivat minut ajattelemaan tarkkaan ravintopuolta ja syömisiäni. Halusin oppia siitä lisää, kun en ollut aiemmin opiskellut mitään aiheeseen liittyvää muuten kuin yleissivistävissä oppilaitoksissa. Sen yriytyksen puitteissa, jonka tuotteita syön olen päässyt kuulemaan useamman kerran livenä alan huippuasiantuntijoiden luentoja. Yksi mieliinpainuvin kokemus oli kuulla samassa yrityksessä töissä olevan lääketieteen & fysiologian Nobel-palkinnon v. 1998 saaneen henkilön luento ko aiheesta. Kyllä noiden kokemusten jälkeen olen aivan toista mieltä "kalliiden mömmöpurkkien" käytön hyödyllisyydestä varsinkin kun olen havainnut itse niiden positiiviset vaikutukset.
"""Mutta oletko koskaan törmännyt siihen väitteeseen, että elimistö laiskistuu, kun saa kaiken valmiina? Eli että se jättää ravinnon erotteluhommansa minimiin ja napsii helpot valmiit päältä? Silloin voisi ajatella, että tiukan paikan tullen - kun lisäravinteita tai ravintoa yleensäkin on niukasti saatavilla - kunto heikkenee nopeammin kun elimistö ei enää osaakaan ottaa niukasta ravinnosta kaikkea mahdollista hyötyä.
Tämä on vain yksi vastaani tullut väittämä, mihinkään tieteelliseen tutkimukseen en ole törmännyt. Tukisi mielipidettäni kuuriluontoisesta korjaamisesta :) """
Minusta tuo kuulostaa jotenkin höpöpuheelta. Pystytkö selittämään sitä molekyylitasolla, miten tuollainen ilmiö voisi toimia? Ravinteethan imeytyvät verenkiertoon ohut suolessa, jossa suolinukka sisätää runsaasti ns karvan tapaisia piikkejä, jotka ovat erikoistuneet tietynlaisten komponenttien imeyttämiseen. Imeytyminen tapahtuu siten että piikin päässä olevat molekyylit ovat positiivisesti tai negatiivisesti varautuneita ja ne ottavat ravinnosta vastakkaisesti varautuneita molekyylejä ja imeyttävät ne verenkiertoon.
Jos suolisto on huonossa kunnossa silloin ravinteiden imeytyminenkin on puutteellista. Käyttämilläni tuotteilla voidaan myös palauttaa ohutsuolen toiminta niin että niiden sisältämät ravinteet pääsevät myös imeytymään tehokkaasti.
Enpä osaa tuota laiskistumishommaa vielä sen tarkemmin perustella, voisiko varastoitumisella olla vaikutusta? Ainakin rasvaliukoiset vitamiinit varastoituvat maksaan, muista en niin tiedä?
Oletko sitten koko sen muutaman vuoden syönyt tätä lisäravinnetta, ettet ole pitänyt taukoa? Ja jos olet pitänyt taukoa, minkä ajan kuluessa olet päätynyt aloittamaan uudelleen?
Olen myös sitä mieltä, että kyllä ravitsemuksesta yms. kannattaa hankkia tietoa ja ottaa selvää siitä mitä suuhunsa pistää, vaikka olisi miten terveellistä. Uskon kuitenkin, että luontaistuotteista kiinnostuneet ovatkin tietoisempia.
Mutta: juuri eilen kuulin työterkalta, että esim. käytettäessä kalaöljyä suurina annoksina kolesterolin laskemiseen on käynytkin niin, että kolesteroli on noussut! (Hän suositteli kalaöljyä kuitenkin edelleen sopivassa suhteessa) Ja onhan vitamiineissakin osassa toksisuutta: niitä pitää kyllä syödä tosi pitkään suurina annoksina, mutta kuitenkin.
Eli kyllä edelleenkin olen sitä mieltä, että "tervettä järkeä". Tuotteiden hyödyllisyyttä en kiellä, olen niistä itsekin apua saanut. Mutta yleensä jossain vaiheessa ne luonnostaan pääsevät unohtumaan ja olen tulkinnut sen niin, että nyt on mitta toistaiseksi täysi.
Mun sähköpostiin sun käyttämastäsi sarjasta. Taidan tunnistaa sen ja olisin mielenkiinnolla lukenut lisää sun [email protected] Kiitos :-)