Galapagos – lumotut saaret

...
Galápagossaarten eläimet ovat maailmankuuluja siitä, etteivät ne pelkää ihmisiä. Ominaisuuden uskotaan kehittyneen, koska otukset elivät vuosituhansia ilman kontaktia ihmisiin tai muihin luonnollisiin vihollisiin.

Darwin viskoi inhottavina pitämiään leguaaneja hännästä veteen ja söi jättiläiskilpikonnia.

Leguaanit, kilpikonnat ja monet muut eläinlajit päätyivät syrjäiselle Galápagokselle alun perin merivirtojen kuljettamina. Ne sopeutuivat tuliperäisten saarten oloihin, ja vuosimiljoonien kuluessa niistä kehittyi erilaisia kuin mantereella asuvista lajitovereistaan.

Ihmiset löysivät Galápagossaaret tiettävästi vuonna 1535, kun Panaman piispa Tomás de Berlanga eksyi niille vahingossa. Saarista tuli vuosisatojen ajaksi merirosvojen ja valaanpyytäjien tukikohta, ja ainutlaatuisten eläinlajien hävittäminen alkoi.

Merimiehet lastasivat tuhansittain jättiläiskilpikonnia laivoihinsa. Konnat olivat kätevää muonaa pitkillä purjehdusmatkoilla, sillä ne selvisivät kuukausikaupalla ilman ruokaa tai juomaa.

Evoluutioteorian isä, luonnontieteilijä Charles Darwin, pysähtyi saarille viideksi viikoksi vuonna 1835. Jos nykyiset kansallispuiston säännöt olisivat olleet silloin voimassa, utelias mies olisi joutunut vaikeuksiin. Hän viskoi inhottavina pitämiään leguaaneja hännästä veteen vain todetakseen, että...

Lue koko matkareportaasi:
http://kerranelamassa.fi/ecuador-galapagos-risteily/