yksikin väärin
valittu sana
ja
heläjävä tunnelma
särkyy
siirtää kauniit
ajatukset ympäröivän
muurin vallihaudoille
antautuen
kiemurrellen
jättäen haavoja
ihon huokosiin
sielun loukattuihin
kolosiin
alakulon nihkeisiin
sekoituksiin
ja kaikki maistuu
väljähtyneeltä
kyllä se
suru on vaan
rumalta
kuuluva sana
sisäkkäin ihmisessä
kaikkien menetettyjen
vuosien ytimissä
tuntui kuin
makeisrasiaa
olisi pyörittänyt ja
se ei vaan suostunut
avautumaan
jakamaan kiintymyksen
ja rakkauden
syvällisintä
olemusta
voimaa, joka
saa syttymään,
tuntemaan silmäripsien
maskaran katsetta
pitelevän houkutuksen
tässä vaiheessa
on pakko päättää
annetaanko sydämen
murhaajalle
kunniamerkki
vai
herätetäänkö
se henkiin ja
annetaan koskettaa
hyppysellisen iloista
yhteensattumaa
and suddenly
ei tarvittu
huonoa näyttelijää
tai
satusetää sepittämään
tarinaa
suudellessaan
puhuessaan
tai
viedessään
tuntemattoman
tienoon ääreen
alkavan yön
ensimmäisiin tunteihin
askeleen lähemmäs
orastavaa läheisyyttä
tuoksuun, joka
vaelteli olkapäillä,
värähdellen kaulan
intiimiydessä
naisen huuliin
ulottuvassa
valloittajassa
kirjoittaen
sulallaan
musteellaan
rakkaudentunnustuksia
joita ihon huokoset
lausuivat ääneen
selän tunnistaessaan
notkeutta
elämän murjoman
haaveilijan
laskeutuessa
noituuteen
nilkan, jalkaterän
ja pohkeen
kolmioon istutettuihin
pisteisiin
koskettaen tavalla,
joka muuttaa
kohtalon merkityksen
lahja, joka
annetaan
jokaiselle kykynä
ahmia silmillään
intiimin suhteen
siirtyessä seuraavalle
tasolle
ja viimeistään silloin
kellot aloittavat
soiton
ilmaisevat rajan
hakevan läheisyyttä
panevan haisemaan
jos halutaan ilmaista
karkeammin
törröttävää ylähuulta,
suun makua
halua, joka
oli päästetty pullostaan
ennen niin
häilyvänä ja oikukkaana
ja nyt matkaa
tehneenä
omaisuutta haalineena
ymmärsi
elämän
kauneuden
mitallisuuden
kuinka tyhjä huone
on täysi
tai
vetovoima nostaa
ja laskee vedenpintaa
romanttisuus hiipii
puseroon
etäisyys
napojen välissä
tekee hetkestä
vastustamattoman
raan voiman herkkyys
kuinka se
avaa sykkivän
sydämen
venyttelee tavuja
ja nielee
ilon kyyneleet
aah meri on taas niin kaunis
turva, joka
kirjoitetaan
asettamalla
käsi käteen
saaden elämän
tuntumaan täydelliseltä
kumoamaan muistojensa
todenperäisyyden,
pystymättä muuttumaan
hitustakaan
taikalampusta
josta jokainen
yrittää loihtia
kaiken
ja enemmän
salaiset toiveet,
tulevan
voi kuinka
rakastankaan
rosoisen valkeata
seinää
halkeamia katossa
vajoamalla syviin
tuntemattomiin
ulottuvuuksiin
sulkemalla päivän
kurottaen yötä
jännittyneellä selällä,
sileällä kaarella
läsnäolosi ihmeen
eikä se ole
vain rakkauden pintaa
tai hullutuksen
jakamatonta iloa
merkityksiä
läikkyä
tulvia
yhteyden ylistystä
voimakasta visuaalista
kuvaa, jossa
on yksi ruumis
yksi sielu ja
yksi kliimaksi
kohde tunteille
oikeutus syleilylle
odotettu vuorovesi,
syksyn lehdet
kauniit värit
vuodenaikojen
vaihtelema valo,
joka
pesee, mutta
jättää tuoksun
ainoa otteeni
elämän mielekkyydestä
naisellisuuden otsoni,
joka kääntää
meriä, tuulia
tarinoiden ikuisia spiraaleja
juonteita
unelma, jolla
on tulevaisuus
rakkaus, jolla
ei ole rajoja
on vain
tarina jota
kukaan ei ole
vielä aiemmin
kutsunut
rakkaudeksi
http://www.youtube.com/watch?v=6H0iYsHlanw
valittu sana
ja
heläjävä tunnelma
särkyy
siirtää kauniit
ajatukset ympäröivän
muurin vallihaudoille
antautuen
kiemurrellen
jättäen haavoja
ihon huokosiin
sielun loukattuihin
kolosiin
alakulon nihkeisiin
sekoituksiin
ja kaikki maistuu
väljähtyneeltä
kyllä se
suru on vaan
rumalta
kuuluva sana
sisäkkäin ihmisessä
kaikkien menetettyjen
vuosien ytimissä
tuntui kuin
makeisrasiaa
olisi pyörittänyt ja
se ei vaan suostunut
avautumaan
jakamaan kiintymyksen
ja rakkauden
syvällisintä
olemusta
voimaa, joka
saa syttymään,
tuntemaan silmäripsien
maskaran katsetta
pitelevän houkutuksen
tässä vaiheessa
on pakko päättää
annetaanko sydämen
murhaajalle
kunniamerkki
vai
herätetäänkö
se henkiin ja
annetaan koskettaa
hyppysellisen iloista
yhteensattumaa
and suddenly
ei tarvittu
huonoa näyttelijää
tai
satusetää sepittämään
tarinaa
suudellessaan
puhuessaan
tai
viedessään
tuntemattoman
tienoon ääreen
alkavan yön
ensimmäisiin tunteihin
askeleen lähemmäs
orastavaa läheisyyttä
tuoksuun, joka
vaelteli olkapäillä,
värähdellen kaulan
intiimiydessä
naisen huuliin
ulottuvassa
valloittajassa
kirjoittaen
sulallaan
musteellaan
rakkaudentunnustuksia
joita ihon huokoset
lausuivat ääneen
selän tunnistaessaan
notkeutta
elämän murjoman
haaveilijan
laskeutuessa
noituuteen
nilkan, jalkaterän
ja pohkeen
kolmioon istutettuihin
pisteisiin
koskettaen tavalla,
joka muuttaa
kohtalon merkityksen
lahja, joka
annetaan
jokaiselle kykynä
ahmia silmillään
intiimin suhteen
siirtyessä seuraavalle
tasolle
ja viimeistään silloin
kellot aloittavat
soiton
ilmaisevat rajan
hakevan läheisyyttä
panevan haisemaan
jos halutaan ilmaista
karkeammin
törröttävää ylähuulta,
suun makua
halua, joka
oli päästetty pullostaan
ennen niin
häilyvänä ja oikukkaana
ja nyt matkaa
tehneenä
omaisuutta haalineena
ymmärsi
elämän
kauneuden
mitallisuuden
kuinka tyhjä huone
on täysi
tai
vetovoima nostaa
ja laskee vedenpintaa
romanttisuus hiipii
puseroon
etäisyys
napojen välissä
tekee hetkestä
vastustamattoman
raan voiman herkkyys
kuinka se
avaa sykkivän
sydämen
venyttelee tavuja
ja nielee
ilon kyyneleet
aah meri on taas niin kaunis
turva, joka
kirjoitetaan
asettamalla
käsi käteen
saaden elämän
tuntumaan täydelliseltä
kumoamaan muistojensa
todenperäisyyden,
pystymättä muuttumaan
hitustakaan
taikalampusta
josta jokainen
yrittää loihtia
kaiken
ja enemmän
salaiset toiveet,
tulevan
voi kuinka
rakastankaan
rosoisen valkeata
seinää
halkeamia katossa
vajoamalla syviin
tuntemattomiin
ulottuvuuksiin
sulkemalla päivän
kurottaen yötä
jännittyneellä selällä,
sileällä kaarella
läsnäolosi ihmeen
eikä se ole
vain rakkauden pintaa
tai hullutuksen
jakamatonta iloa
merkityksiä
läikkyä
tulvia
yhteyden ylistystä
voimakasta visuaalista
kuvaa, jossa
on yksi ruumis
yksi sielu ja
yksi kliimaksi
kohde tunteille
oikeutus syleilylle
odotettu vuorovesi,
syksyn lehdet
kauniit värit
vuodenaikojen
vaihtelema valo,
joka
pesee, mutta
jättää tuoksun
ainoa otteeni
elämän mielekkyydestä
naisellisuuden otsoni,
joka kääntää
meriä, tuulia
tarinoiden ikuisia spiraaleja
juonteita
unelma, jolla
on tulevaisuus
rakkaus, jolla
ei ole rajoja
on vain
tarina jota
kukaan ei ole
vielä aiemmin
kutsunut
rakkaudeksi
http://www.youtube.com/watch?v=6H0iYsHlanw
Vastaukset 3
Vanhimmat
Ihana, aivan ihana runo, ja Billyn kanssa kaunis kokonaisuus. Näenköhän mä nyt vaaleanpunaisia unia :)))
Sisällämme käy kaksi vastakkaista voimaa taisteluaan koko elämämme ajan. Hyvä ja paha, oikeus ja vääryys, syyllisyys ja viattomuus, jin ja jang. Näiden voimien tasapainossa pitäminen määrittelee elämämme laadun. En tiedä tulkitsinko runoasi oikein, mutta eikö tulkinta ole aina oikein tulkitsijan kannalta. Miten runon kokee ja näkee. Millainen on oma elämän tilanne, johon sitä peilaa.
Joka tapauksessa runostasi huokui saavuttamattoman unelman, polttavan kaipuun, ja lohduttoman ikävän tunnelma. Toivoisinpa, että sinulla olisi rohkeutta lukea runosi ääneen. Sille, joka sen ansaitsisi.
Kiitos juuri tällä hetkellä minua koskettavasta runostasi.
Moro vaan kaikille
Niin, kaikki alkoi siitä, kun ihan ohimennen radiossa tai televisiossa tai jossain satuin kuulemaan tämän suddenly biisin. Se edustaa niitä muutamaa päähän jäänyttä, kaukaisena kauneutena soivaa sävelmää muistuttaen siitä mitä joskus on ollut. Kauan sitten, aikaa jolloin kävimme senaikaisen tyttöystäväni kanssa mm. viikonloppuisin diskoissa tanssimassa ja pitämässä hauskaa hyvässä ystäväporukassa. Silloin tanssilattialla nojatessa ja suudellessa en ”kuullut” musiikkia ja sanoja ja kuitenkin ne antavat edelleen elämälle kauniin merkityksen.
Sekin oli kappale kaunista aikaa ja ihania hetkiä, joita on olemassa.
Nyt ”kuulen” sanat ja musiikin hieman eritavoin, mutta ne eivät voi herättää henkiin sitä mitä sanoit, polttavaa kaipuuta ja lohduttoman ikävää. Valitettavasti tiemme erosivat silloin myöhemmin ja olen joskus miettinyt, että mitä jos olisin valinnut toisin. En sano, että elämäni olisi sen paremmin tai huonommin, mutta ikävää tunnen ja olen onnellinen että olen kokenut ne tunteet, tuntenut olevani rakastunut ja saaneeni rakkautta. Mikään ei pois sulje sitä ettenkö koe samoin nyt tai voisi kokea samoin, mutta se on kuitenkin sydämessä aina erilaista ja mikään ei voi pyyhkiä niitä elämän muistoja koskaan pois. Ja niin on hyvä ja niin pitää olla.
Tässä vielä toinen sen aikainen helmi, joka aiheuttaa samoja kauniita tuntemuksia. Toivottavasti olen saanut jotain tunteestani tekstiin ja välitettyä sitä muille luettavaksi, sekin on hyvä asia. Suurin ongelmani on, että pakahdun ajoittain kaikkeen kauniiseen ja herkkään, enkä osaa sanoin kertoa sitä niin kuin sydän tuntee ja mieli sen ajattelee.
Kiitos teille hmp.f ja Marian sisko sekä hyvää torstain jatkoa.
http://www.youtube.com/watch?v=YPWldjx8xck