Oon 24 vuotias ja oon seurustellu nyt 3 kuukautta mua 5 vuotta nuoremman tytön kanssa. Kaikki on muuten hyvin meidän suhteessa mutta yksi asia mua vaivaa. Mä oon romanttinen mies ja tykkään jutella syvällisistä asioista. Oon kertonut sanoin ja näyttänyt teoin että välitän hänestä mutta aina kun niin teen niin hän ei vastaa niihin mitenkään. Hän vain sanoo ettei tiedä mitä tuohon nyt pitäisi sanoa tai reagoida. Hän ei oo koskaan sanonut ääneen että välittää musta. Mä oon kertonut välittäväni hänestä mutta tuntuu pahalta kun hän ei vastaa siihen mitenkään. Hän kyllä kertoo usein että hänellä on ikävä mua kun ei olla yhdessä ja muutamia kauniita tekstiviestejä oon saanut häneltä. Hän ei halua/pysty ollenkaan juttelemaan sellasista syvällisistä asioista joista mä haluaisin jutella. Mä kyllä tiedän että hän välittää musta mutta haluaisin vain kuulla sen sanoin.
Musta tuntuu että mä oon hänen ensimmäinen vakavampi poikaystävä, en oo kuitenkaan sitä häneltä itseltään kysynyt onko näin. Me ei olla rakasteltu vielä vaikka haluaisin sitä jo paljon. Kun halaillaan ja suudellaan sängyllä niin hän ei koskaan koske/silitä mun vartaloani ja makaa vain paikallaan. Kyllä hän tekee aloitteita siihen että ollaan lähekkäin ihan yhtä paljon kuin mäkin mutta ois ihana jos hänkin joskus koskettaisi mua. Musta tuntuu että hän ujostelee mun vartaloani tosi paljon. Haluaisin jutella näistä asiasta mutta pelkään sitä että hän tuntee olonsa vaivaantuneeksi jos jutellaan siitä. Vaikken oo sitä häneltä kysynyt niin oon aika varma että hän on neitsyt. Kokemattomuudessa ei oo mitään pahaa ja ei se mua haittaa ollenkaan. Mä en halua painostaa häntä mihinkään ja tehdään asioita ihan siinä tahdissa joka hänelle sopii parhaiten. Yhdessä voidaan harjoitella näitä asioita sitten kun on oikea aika.
Mä oon ihan onnellinen tässä suhteessa mutta kommonikoinnin puute vaivaa mua vähän. Mitä mun pitäs tehdä? Haluaisin paljon oppia tuntemaan häntä pintaa syvemmältä mutta tuntuu siltä että hänen on tällä hetkellä mahdoton avata sisintään. Tiedän että mun pitäs vaan antaa ajan kulua ja odottaa sitä että hän itse avautuisi. Mulla ei oo mihinkään kiire tässä suhteessa mutta silti ois mukava oppia tuntemaan jo vähän mitä hänen sydämmestään löytyy.
Musta tuntuu että mä oon hänen ensimmäinen vakavampi poikaystävä, en oo kuitenkaan sitä häneltä itseltään kysynyt onko näin. Me ei olla rakasteltu vielä vaikka haluaisin sitä jo paljon. Kun halaillaan ja suudellaan sängyllä niin hän ei koskaan koske/silitä mun vartaloani ja makaa vain paikallaan. Kyllä hän tekee aloitteita siihen että ollaan lähekkäin ihan yhtä paljon kuin mäkin mutta ois ihana jos hänkin joskus koskettaisi mua. Musta tuntuu että hän ujostelee mun vartaloani tosi paljon. Haluaisin jutella näistä asiasta mutta pelkään sitä että hän tuntee olonsa vaivaantuneeksi jos jutellaan siitä. Vaikken oo sitä häneltä kysynyt niin oon aika varma että hän on neitsyt. Kokemattomuudessa ei oo mitään pahaa ja ei se mua haittaa ollenkaan. Mä en halua painostaa häntä mihinkään ja tehdään asioita ihan siinä tahdissa joka hänelle sopii parhaiten. Yhdessä voidaan harjoitella näitä asioita sitten kun on oikea aika.
Mä oon ihan onnellinen tässä suhteessa mutta kommonikoinnin puute vaivaa mua vähän. Mitä mun pitäs tehdä? Haluaisin paljon oppia tuntemaan häntä pintaa syvemmältä mutta tuntuu siltä että hänen on tällä hetkellä mahdoton avata sisintään. Tiedän että mun pitäs vaan antaa ajan kulua ja odottaa sitä että hän itse avautuisi. Mulla ei oo mihinkään kiire tässä suhteessa mutta silti ois mukava oppia tuntemaan jo vähän mitä hänen sydämmestään löytyy.
Vastaukset 3
Vanhimmat
Ei kuulosta aivan unelmasuhteelta.
No minä olen huomannut, että ihmiset kyllä muuttuu, ainakin nykyään voin parhaan kaverin kanssa puhua kaikesta toisin kuin ennen.
Siihen kyllä siis vaaditaan se, että tämä kaverikin haluaa puhua niistä.
Luottamus ainakin pitää olla 99% ennen kuin alkaa kumppanin kanssa puhumaan syvällisistä asioista.
Samoin aaltopituuden pitää olla hyvin samalla taajuudella toisen ihmisen kanssa, muuten ei tule yhtikäs mitään.
Enpä oikein osaa neuvoa muuta kuin katsella, tunnustella, maistella, haistella ja tarkastella tilannetta ja edetä sen mukaan.
Suhteeseen kyllä kuuluu se, että voi jutella kaikenlaisia, pitäisi tuon siis tulla kuvioihin ennemmin tai myöhemmin mikäli pari on oikea.
Kun kirjoitit tänne, oli mielessä ilmeisesti käynyt, että jos hän ei olisikaan se "oikea"?
Itse olet tämän tapausken asiantuntija ja uskon, että teet oikeita ratkaisuja, älä hätiköi.
Kyllä yleensä jos suhteessa on syvää rakkautta niin avaudutaan toiselle.
Toisaalta onhan niitä vuosikymmenienkin avioliittoja joiden taustalla on ollut hyvin vahvasti liian vähäinen kommunikoini asioista joita pitäisi käsitellä useinkin.
Jaa-a olikohan tästä apua.. se mikä on tärkeintä on, että itse kuitenkin päädyt ratkaisuun ja useinhan oikeaan ratkaisuun päätymiseen helpottava tekijä on kun saa kirjoittaa ja vielä enemmän kun näin saa puida ongelmiaan muiden kanssa, vieläpä samassa tilanteessa olevien.
kuullostat vähän tollaselta nynnyltä!
ehkä hän ei "osaa" ilmaista tunteitaan sua kohtaan.. ei tiedä mitä sanoa pelkää sanovansa jotain tyhmää.. se on mahdollista jos suhteenne on alku vaiheessa..??! ja hyvin mahdollista jos tosiaan on niin kuin sanoit että olet luultavasti tytön ensimmäinen vakava seurustelu kumppani..
mut eikö tärkeintä oo että tiedät hänen tunteistaan.. eihän hänen silloin tarvitse sitä sanoa.. rakkautta ja välittämistä on ainakin mielestäni tärkeämpää näyttää teoilla kuin sanoilla.. tai ehkä hän ei ole vielä aivan varma tunteistaan sinua kohtaan ja hämmentyy kun sanot kuinka paljon välität ja rakstat..?! mutta kannataa yrittää puhua.. aloita keskustelu jotenkin ja lopeta jos tuntuu siltä ettei hän halua puhua jostakin.. voihan olla että hän on neitsyt ja ei tiedä mitä tehdä,miten tehdä aloite.. eli ehkä sun kannattais tehdä aloite.. hiljalleen niin näet haluaako hän itse sitä...
enpä tiedä oliko täst mitään apuu??!! tuskin..