Kuolinpesä pidetään jakamattomana testamentin määräyksestä mumman kuoleman jälkeen
kunnes vaari on kuollut, siihen saakka. Testamentissa sanotaan, että jos joku rintaperillisistä ( 4 henkilöä) kuitenkin vaatii lakiosaansa, niin se sitt rahana hänelle annettakoon.
Onko näinkin, ett siis joku voi jakamattomasta tahtoa lakiosaansa ja sen hän voi saada?
Jakamattomassa kp:ssä ilmeisesti pienemmät verot. Mutta kostautuuko se sitt molempien kuoltua joskus myöhemmin, isompina veroina taas, rintaperillisille? Onko jakamttomassa halvemmat verot jokaiselle, leskelle sekä perillisille?
kunnes vaari on kuollut, siihen saakka. Testamentissa sanotaan, että jos joku rintaperillisistä ( 4 henkilöä) kuitenkin vaatii lakiosaansa, niin se sitt rahana hänelle annettakoon.
Onko näinkin, ett siis joku voi jakamattomasta tahtoa lakiosaansa ja sen hän voi saada?
Jakamattomassa kp:ssä ilmeisesti pienemmät verot. Mutta kostautuuko se sitt molempien kuoltua joskus myöhemmin, isompina veroina taas, rintaperillisille? Onko jakamttomassa halvemmat verot jokaiselle, leskelle sekä perillisille?
Vastaukset 6
Vanhimmat
Perintöveronhan joutuu maksamaan vaikkei pesää jaetakkaan.
Jos leskelle jää hallintaoikeus niin se vähentää perillisen perintöveroa taulukon mukaisesti (joku saa kaivaa sen esille).
Lakiosaa vaativa saa varat (½ perintöosuudestaan) heti käyttöön ja voi sijoittaa ne tuottavasti, tuo tuotto pitkällä juoksulla voi olla niin kannattavaa että sillä kuittaa korkeamman veron.
Toisinaan on jopa haittaa verotuksellisessa mielessä kun perintö on pesän hallussa, esim. osakkeiden merkintäoikeudet ja niiden myynti oli muistaakseni verotonta tiettyyn rajaan saakka.
Jos kyseiset osakkeet olisivat jokaisen perillisen hallussa niin verottomia osuuksia olisi useita, pesässä niitä olisi vain yksi.
Myös luovutustappio on yksi mikä kannattaa miettiä, pesä ei välttämättä voi käyttää hyödyksi tappiota mutta osakkaat voisisivat.
Kuten huomaat, ei ole mitään selkeää rajaa mikä on järkevää verotuksellisessa mielessä, jokainen tapaus pitää harkita erikseen.
Pahimmillaan mnettää koko perityn omaisuuden niin silloin kannattaa ehdottomasti kuitata heti lakiosat kun vain pystyy, saa edes sen pelastettua.
Mikä on luovutustappio?
Kun esim. perukirjaan merkitään esi. pörssiosakkeet kuolinhetken arvolla, niitä myydessä arvo on voinut heiketä huomattavasti.
Kun myyntihinnasta vähennetään ostohinta tulee joko luovutusvoittoa tai -tappiota.
Jos syntyy tappiota niin sen voi vähentää sitten seuraavasta kaupasta joka tuottaa voittoa.
Tämä koskee kiinteistöjen, asunto-osakkeiden, pörssiosakkeiden, firman yms. myynnissä.
Jouduin hoitamaan erään kuolinpesän asiaa jossa pesänjakaja töppäsi, jakokirja oli saanut lainvoiman mutta pesänjakaja ei ryhtynyt konkreettiseen jakoon ja Outokummun 1. osakeanti menipesän nimissä ja siitä maksettiin aika lailla veroja kun siitä ei olisi tullut juuri mitään jos asia olisi hoidettu oikein.
2. osakeanti meni sitten niinkuin se kuuluukin.
"Hallintaoikeuden pidättäjän ikä - Kerroin, jonka avulla vuosiarvosta saadaan elinikäinen arvo
--------------------------------------------------------------------------------
alle 44 vuotta - 12
44-52 vuotta - 11
53-58 vuotta - 10
59-63 vuotta - 9
64-68 vuotta - 8
69-72 vuotta - 7
73-76 vuotta - 6
77-81 vuotta - 5
82-86 vuotta - 4
87-91 vuotta - 3
92 tai enemmän - 2 "
Jos joudut myymään jotain halvemmalla, kuin mitä oot itse siitä maksanut, noin arkikielellä.
Asia on ehkä jo selvinnyt, mutta voisi olla paikallaan käydä näyttämässä testamentti ja ehkä jo tehty perukirja asiantuntijalle. Ilmeisesti kuitenkin kyse on tavanomaisesta hallintaoikeustestamentista. Lakiosahan on puolet siitä mitä saisi ilman testamenttia ja sitä on erikseen vaadittava (vaarilta) 6kk kuluessa testamentista tiedonannon saatuaan. 6 kk:n jälkeen on muutenkin myöhäistä moittia mumman määräyksiä.
Avio-leskeksi jääneellä vaarilla on ilman testamenttiakin elinikäinen hallintaoikeus puolisoiden yhteisesti asumaan kotiin ja sen koti-irtaimistoon ja jos mumman perinnössä ei riitä muut varat, niin lakiosia ei pelkästään asunnosta saa. Jos muuta on, niin mumman asuntokin tai osuus huomioidaan lakiosaa laskettaessa.
Pesän jaosta tai jakamattomuudesta välittämättä osakkaalle tulevan perinnön arvosta vähennetään elinikäisen hallintaoikeuden arvo, joten alle 20000 perinnöstä hallintaoikeus ei alenna perintöveroa, koska se on muutenkin nolla.
Kertoimet kerrottiin ja tässä kaava kiinteälle: käypä arvo * 5/100 * ikäkerroin.
Esim. perintö 40000 * 5/100 * 4 (ikä 82-86v) = 8000€, eli veroetu noin 550€ (ehkä vanhentunut taulukko). Raha tulee rahan luo, eli isosta perinnöstä ja tietysti nuoresta vaarista vastaavasti isompi veroetu, mutta pidempi odottelu.
Vaaditusta lakiosasta ei tule vähennystä.