Koirapuistossa ollessamme koiriemme kanssa tuli sinne mies jolla oli pitbull-sakemanni mix. Aluksi emme edes tienny koiran rotua, mutta sakemanni paistaa hyvin koirasta.
Mies alkaa kertoo masentuneena että:" on se kumma kun meidän koiraa vihataan ja toisessakin puistossa mummelit oli ensin silittämässä ja lässyttämässä koirallemme mutta heti mieli muuttui ku kerroin mummoille koiramme rodut". Meidän koira ei edes tee toisille koirille eikä ihmisille mitään. Nytkin meillä on kotona kissanpentuja ja koira hoivaa ja pitää hyvän huolen niistä, ei se edes tapa niitä. Niinkun näette ni se vaan leikkii teidänkin koirien kanssa ja juoksee, eikä tapa niitä...
Hohhoijaa, miksi te jotkut ihmiset sitten hommaatte tietyntyyppisiä rotuja ns. egonjatkeita jos ette kestä sitä kritiikkiä ja paskaryöppyä mitä tulee niskaan. Ärsyttää tollanen säälin hakeminen koiralla ja että mun olis pitäny siellä puistossa kehua ja ylistää, olihan se hienosti, ei siinä. Mut ainaki jos ite jonku pitti mixin hommaisin, en valittas, onhan se selvää ku otat "tappajakoiran" se monelle on sitä valitettavasti. Ja jokainen sen tietää että koulutus se on eikä ne rodut. Mut älkää oikeesti tulko inisee että voi voi ku mun koirasta ei tykätä. Valehdelkaa vaikka kysyjille koiranne rodut jos ette kritiikkiä kestä. Monet kerrat olen nähny ku koirapuisto on tyhjentyny ku pitti tuotu sisään... Ja ite ku oon jääny portin takaa sitä seuraa, ni huomaa kyllä että pitti kysees, muistakee nyt hyvät ihmiset kouluttaa koiranne
Mies alkaa kertoo masentuneena että:" on se kumma kun meidän koiraa vihataan ja toisessakin puistossa mummelit oli ensin silittämässä ja lässyttämässä koirallemme mutta heti mieli muuttui ku kerroin mummoille koiramme rodut". Meidän koira ei edes tee toisille koirille eikä ihmisille mitään. Nytkin meillä on kotona kissanpentuja ja koira hoivaa ja pitää hyvän huolen niistä, ei se edes tapa niitä. Niinkun näette ni se vaan leikkii teidänkin koirien kanssa ja juoksee, eikä tapa niitä...
Hohhoijaa, miksi te jotkut ihmiset sitten hommaatte tietyntyyppisiä rotuja ns. egonjatkeita jos ette kestä sitä kritiikkiä ja paskaryöppyä mitä tulee niskaan. Ärsyttää tollanen säälin hakeminen koiralla ja että mun olis pitäny siellä puistossa kehua ja ylistää, olihan se hienosti, ei siinä. Mut ainaki jos ite jonku pitti mixin hommaisin, en valittas, onhan se selvää ku otat "tappajakoiran" se monelle on sitä valitettavasti. Ja jokainen sen tietää että koulutus se on eikä ne rodut. Mut älkää oikeesti tulko inisee että voi voi ku mun koirasta ei tykätä. Valehdelkaa vaikka kysyjille koiranne rodut jos ette kritiikkiä kestä. Monet kerrat olen nähny ku koirapuisto on tyhjentyny ku pitti tuotu sisään... Ja ite ku oon jääny portin takaa sitä seuraa, ni huomaa kyllä että pitti kysees, muistakee nyt hyvät ihmiset kouluttaa koiranne
Vastaukset 23
Vanhimmat
No voi siinä muutkin mennä itseensä, miksi tuomita koira rodun perusteella? Etenkin sekarotuinen? Älytöntä.
Katsopas, kun se rotu voi olla valistuneelle ihmiselle varoitusmerkki: tältä rodulta voi odottaa ikävyyksiä, parempia varoa kuin katua.
Pitää olla koira joka huomataa, pitää näyttää vaaralliselta ja olla vaaralliseksi tiedetty rotu.Vain sellaista koiraa on kiva muille näytellä, kyllä siinä kaikki muu, omistajan ulkonäkö, äö-taso jne jää toiseksi.Kukaan ei huomaa kuin koiran.Harmi vaan, ettei sellaisen kanssa kulkiessa seuraa saa, ja saa yksin taivaltaa, kera vaarallisen koiran.
Koulutuksellakaan ei saa koirasta pois rodun omaisia taipumuksia jotka on rotuun jalostettu satojen vuosien ajan.Koira toimii niin, kuin se on jalostettu toimimaan, vaistot vie.Koulutus ja kova kuri auttaa sen hetken, kun omistaja pitelee kovasti hihnasta.Kun vapaaksi yksin pääsee, tekee mitä vaistot käskee.Siksi käy vahinkoja, kun koira toimii itseksee, vaistojen varassa.
Lopputulos riippuu siitä mitä rotu on jalostettu tekemään, ja miten käyttäytymään.
Esim.metsästys koira lähtee riistan perään, kun omistajan valvonta herpaantuu.
Metsästyskoirista ei kouluttamalla saa pois riistaviettiä, se on niissä ja pysyy.Tietysti harvoja tapauksia on, joissa ei riistasta koiraa kiinnostu.Mutta en sen varaan laskisi pentua otettaessa, ettei tämä varmaan lähde mihinkään...;)
Miksi ei voi yksinkertaisesti olla myös ihmisiä, jotka ovat päätyneet tiettyyn rotuun, koska ovat yksinkertaisesti kiinnostuneet siitä? Miksi aina kaikki ovat muka egonjatkeita, huomionhakuisia jne?
Tuolla samalla kaavalla kaikki pikkukoirien omistajat voi leimata turhamaisiksi pröystäilijöiksi, joille koira on vain pehmolelu ja käsilaukun koriste, eivätkä totisesti tiedä koirista juuri mitään.
Hyvin sanottu, samaa mietin itsekin. Pari amstaffin omistajaa tunnen, ja koirat ei ole mitään jatkeita kyllä näille, vaikka jollekin yksittäiselle varmaan onkin!
amstaffista nyt ei munanjatketta saakkaan, sen verta pienikokonen, ite pelkään jopa enemmän perhoskoiraa ku amstaffia :D
Jos pelkäät perhoskoiraa enemmän kuin amstaffia, et todennäköisesti ole nähnyt oikeasti kumpaakaan. Amstaffi on monissa maissa kielletty rotu. Miksiköhän? Tässä sinulle oikea amstaffi:
http://static.iltalehti.fi/uutiset/staffietu0809MH_uu.jpg
Sikäli samoilla linjoilla, että en varsinaisesti pelkää kumpaakaan, mutta perhoskoiraa menisin varovammin silittimään. Nuo pienet kun tuppaa olla kasvatettu miten sattuu ja ovat hyvin ärhäköitä monetkin. Amstaffi ei toisia koiria välttämättä siedä, mutta ihmisiä sitäkin paremmin. Children's nanny. Mites sitä joku sanoikin ettei vuosisatojen kasvatusta noin vain kumota. Hyviä perhekoiria, mutta ei hyviä koirapuistokoiria.
...ja tuo on sitäpaitsi staffi, ei amstaffi.
Ainakin jos mietitään miten usein pienten koirien koulutukseen ei panosteta, koska ei ''tarvitse''. Eihän se pieni chihuahua niin helposti ketään tapa ja pysyy remmissä hyvin vaikka miten repisi, koska on niin pieni ja kevyt.
Isompien koirien omistajien on lähes poikkeuksetta PAKKO kouluttaa koiransa, koska niiden kanssa kulkeminen on mahdotonta ja jopa vaarallista, jossei kouluta. Yritäpä pitää 60kg painava koira remmissä jos se riuhtoo täysillä.
Ihmisen ei koskaan tulis ottaa itselleen koiraa joka on yli puolet hänen elopainostaan.
Ja miksihän? Tottakai jos ei vaivaudu kouluttamaan koiraa, ja koira vie kuin rättiä.
Itse hallitsen koiriani (50kiloisia) pääasiassa sanallisesti, kun olen koirani kouluttanut, voimaa noihin ei tarvita, eikä pidä käytääkään.
Hallitset sanallisesti kunnes et enää hallitsekaan. Niin yksinkertaista se on. Ei ratsastaessakaan tarvitse ohjaimia, mutta aina ne siinä mukana roikkuu.
kyllä niitä ohjia tarvitsee jos puhutaan perul pollesta, hyvin KOULUTETUT hevoset sitten osaavatkin HYVÄN ratsastajan kanssa kulkea suuntaan jos toiseen painoavuilla ;) että siinä meni pohja sinun väitteeltäsi. Perehdy enemmän ratsastukseen jos sillä pitää ruveta pätemään :) t. heppa & koira tyttö
Ja kuva on otettu läheltä jotta koira näyttää isommalta ja pelottavammalta :D
En laskisi saksanpaimenkoiraa "tappajakoiraksi" ja ylipäätään kategorisointi tappajakoiriin ja ei-tappajakoiriin on vähän kyseenalaista. Tällöin pitäisi ajatella niin, että on rotuja jotka ovat tappaneet muita eläimiä ja ihmisiä ja rotuja jotka eivät ole. Tästä voitaisiin päästä siihen, että lähes kaikki koirarodut ovat jossain vaiheessa tappaneet jotain kuten vaikka moni metsästysviettinen linnun, taikka jokin pienempi pirpana esim. kärpäsiä suuhunsa. Yleinen harhahuulo on etteivät pienkoirarodut pystyisi tappamaan esim. ihmistä. Mutta mikä ei niin yleisesti ole tiedossa on se, että aivan pienenkin koira puraisu voi aiheuttaa infektion, joka osoittautuu fataaliksi. Pomeranian on näin onnistunut "tappamaan" muistaakseni ihmislapsen Yhdysvalloissa (luin tilastoa joskus aikaa sitten).
Eli lähtotilanne on se että eläin kuin eläin on jollain tasolla "tappaja", jos ei muuten niin kärpäsiä suuhun nappaamalla. Sitten taas jos mennään ihmisiin ja muihin koiriin perustuvaan vaarallisuuteen, päädytään siihen että on yleistyksen tasolla eroja roduissa. On esimerkiksi yleistyksen tasalla koirasosiaalisempia rotuja ja vähemmän koirasosiaalisia rotuja. Miten on rotuja jalostettu jne.
Piteissä ja staffeissa vaarallisuus perustuu niiden kiihkeän räjähtävään reaktiivisuuteen (tarkemmin sanoen "intotilaaan") - muuten voivat olla hyvin lössykkää mutta näiden kanssa saa katsoa etteivät pääse innostumaan liikaa; eivät sovellu useinkaan koirapuistoihin koska tilanteita tulee, kun intoutuminen muuttuu "pommiksi" sekunnissa esim. juoksemisten yhteydessä, vehtaamisen yhetydessä, tämän takia pittien ekspertti Cesar Millan katsoo etteivät vain intokiihkoile vaan ovat kuin hidastetussa suomifilmissä.
Lehdessä ollut juttu bully/pittikoirien hyökkäämisestä huskynaisen kimppuun tämän nostettua koiransa syliin perustui myös siihen, että joutuivat "intokiihkeystilaan" ja vielä laumahengessä, niin siinäpä sitä. Moni on luullut että olisivat vaikka "hulluja" koiria, mutta eipä ei, enpä usko - tervepäisiä kenties mutta kun kiihkeystila iskee, sitä voi olla pittityyppisissä roduissa hankala stopata. Aika hyvin kuitenkin palautuivat kun vieras meni meni väliin, että eivät olleet missään "sairaassa hurmoksessa". En puolustele ja ylipäätään omistaja tehnyt väärän arvionnin pitäessään 2 koiraa irti. Jos ihmisellä useampi kuin 1 koira, laumahenki on aina yleensä kuvioissa riskihommana.
Mikäs se alkuperäinen ksyysmys olikaaan. Jotain ennakkoluuloja mekin ollaan kohdattu, mutta usein positiiivista sellaista. Esim. pysäkillä perheen äiti ihmettelei miten on niin iloinen susikoiraksi. Toisaalta taas monia pienempiä negatiivisia ennakkoluulo ja tietämättömyysseikkoja tullut vastaan koiraihmistenkin taholta, jos eivät ole perillä tarpeeksi koirista (esim. selvillä omasta rodusta mutteivät muista). Semmoisia käy jatkuvasti että omalta pienemmältä sallitaisiin vaikka mitä, mutta isomman pitäisi olla kuin kuoripoika kirkon lehterillä.
Koiraihmisetkään eivät ole aina perillä koirien elekielestä tai muusta. Esim. kun oltiin yhdessä isossa koirapuistossa ja saku alkoi leikkiä reippaan lapinkoiran kanssa, molemmat nuoria jkoiria, niin omistaja sai kohtauksen ja juoksi väliin "kun hänen koiransa ei tykkää väijymisestä", mikä taas oli aivan löpinää sillä leikkivät ok nätisti ja leikkiinpyyntöasennossa/hippaliikkeessä olivat molemmat - tämä oli taas sitä, kun omistaja itse puhuu omista ennakkoluuloistaan eikä katso tapahtumaa sellaisena kuin se on. Väijyliike on sakurodulle tyypillinen leikkiliike hippaan. On mahdollista että on koiria jotka traumatioistuvat jostain väijyliikkeestä, mutta pointti siinä että tässä ei ollut kyse siitä. Tilanteen mukaan. Kun koirilla on mukavaa, se on tärkeintä KOIRApuistossa. Jos ei ole mukavaa, silloin tietenkin puututaan ja ohjataaan.
Kerran kun muuten oli ihan pikkupentu, niin jokin vanhempi herra tuli kysymään kadulla "että miksi olen hommanut susikoiran." Kysyi sillä tavalla että selvää oli ennakkoluuloisuus. Sanoin siihen että on kivasti urheilullinen koira.
Toisen kerran taas, jälleen pikkupentuna ollessaan, jokin silmälasimies sanoi pysäkillä että tiedänkö mikä koira se onkaan ja miksi kasvaa. Harmittaa kun älynnyt sanoa "Hyvänen aika, eikö olekaan perhoskoira!1 Nyt miuta huijattu, kekulis."
Urheilullisuuden lisäksi älykkyys ja lojaalius vetosi. Usein lehdistä kun lukee tilanteista joissa koira pelastanut ihmisiä, on kyseessä ollut saku.
Ulkonäöllisesti lyhytkarvaisuus, komeus, sutjakkuus.
Tässä vielä upea pollisikoira Rex video, jossa älykkyys ja sporttisuus näkyy. https://www.youtube.com/watch?v=0bhJBVfTNzw
Erityismaininta sanottakoon että sain pikkulapsena kummilta lahjaksi sakukaulakorun (ei ole itse sakuihmisiä, mutta koiraihmisiä). Ei tähän mitään voi, se oli kirjattu historiaan eh eh.
Minä ainakin hankin koiran joka oli minulle idealisin kokonsa, luonteensa ja vietikkyytensä puolesta. Mitä parhain koira se onkin ollut mutta ulkonäkönsä on perinyt äidiltään eli saksanpaimenkoiralta ja pelkästään tämän takia olen saanut kuulla hyvinkin ikävää ja ennakkoluuloista kommenttia.
Itse en tuomitse yhtäkään koiraa rotunsa takia ja naiivisti kuvittelin että muutkaan eivät sitä pahemmin tekisi (ainakaan ääneen) kun koira on muuten hyvin koulutettu ja omistajansa hallinnassa. Olinpahan väärässä.
Monellehan riittää syyyksi jo koiran iso koko, tämä on huomattu. Ihmiset jotka eivät ole niin eläinihmisiä arvioivat eläimiä useinkin aivan väärin; eivät huomaa elekieliä ja persoonia vaan vain koon ja saattavat näin alkaa rapsuttaa esim. vihaista mäykkyä (vain esimerkki) kun on kuitenkin "söpö ja pieni", siinä missä eivät ikinä haluaisi tervehtiä iloista isompaa koiraa.
Ihmiset ihmiset.... Lapsissa taas näkee turmeltumatonta avoimuutta, ei aina mutta usein. "Kiva koira!" sanovat lapset. Tosin lapsissa yksilöys vaikuttaa luontaisesti, eli rohkeat ja avoimet lapset ovat sellaisia, kun taas arat lapset ovat arkoja. Jos vanhemmat eivät ole päässeet vaikuttamaan negatiivisesti eläinasioissa, niin lapsi on utelias ja suht. avoin. Koko on joillekin lapsille "hui" asia mutta toisille ei mikään. Kuulin kerran lenkillä kuinka pari ekaluokkalaista poikaa sanoi ohittaessaan meidät (keskikokoinen saku kyseessä, nuori poika sekin) "Jättiläiskoira!" innostuneeseen tyyliin. Eivät olleet pojat ilmeisestikään koskaan nähneet esim. tanskandoggia! :)
Siksi koska en tajunnut että ihmisten pelottelulla ja kovanaaman esittämisellä ei saakkaan kavereita.
Ei pidä kertoa heti varustuksen koosta kelleen, housut jalassa, ja kainaloja tuuletellen kun kulkee.Ei taistelukoiraa tarvitse ;)
Kerrassaan asiaa,ja täyttä asiaa kirjoitit nim.sakun kanssa herkkää!
Hankkikaa habaa. Oma kaukkari painaa 70kg ja itse painan 92kg; silti se pysyy fyysisellä voimalla hallinnassa. On siis yli puolet omasta painostani. Salilla pitää tehdä muutakin kuin kuunnella musaa ja siemailla juomapulloa.
Ja tappajakoira on huono nimitys; eivät ne ketään ole tappaneet. Tappelijakoira olisi lähempänä sillä tietyt rodut hakeutuvat kahnauksiin.