http://www.luonnontieteilijalehti.fi/artikkelit/2014/3/Koulutusmaarat_syyna_kasvavaan_tyottomyyteen
Siinäpä hieman faktaa siitä, kannattaako ryhtyä opiskelemaan työttömäksi luonnontieteilijäksi.
Koulutusmäärät syynä luonnontiet. kasvavaan työttömyyteen
ikävää faktaa
16
513
Vastaukset
- joupou
Ei luonnontieteilijäksi opiskeleminen tee ihmisestä työtöntä vaan hän itse. Jokainen voi täysin omalla panoksellaan vaikuttaa omaan työllistymiseen.
- luonnontiet. ft
Kyllä kyllä... kävitkö lukemassa tuon linkin asian? Ilmeisesti et, tai sitten et tajunnut ja tulet ainakin kuulumaan siihen kastiin joka ei hommia saa (koska vain penaalin terävimmät kynät palkataan..)
Lyhyesti. Jos koulutusmääriä on 90-luvulta lisätty puolella, ja työttömyys on lisääntynyt puolella, niin eikö yhtälö ala olla selvä. Omaa panosta pitää tietysti olla, mutta jossain se raja nyt vain tulee vastaan, että se ei enää riitä. No, omaa panostahan sekin on jos älyää vaihtaa koulutussuuntaa ajoissa. Verovaroja taas säästetään sillä, että koulutusmäärät suhteutetaan tarvitavan työvoiman tarpeeseen. Nykyinen tilanne on katastrofi.
Huolestuttavaa on myös se että luonnontieteiden tohtoreiden työttömyys on lisääntynyt vielä enemmän. Maisterit kun eivät ensin muuta hommaa saa, niin luetaan tohtorikin. Sitten siitäkin rahoitus loppuu, työt kun teetetään nykyään tohtoriopiskelijoilla (pienempi palkka, ja yliopisto saa aina valmistuvasta tohtorista rahaa. Ihan sama yo:lle työllistyykö valmis tohtori mihinkään) - joupou
luonnontiet. ft kirjoitti:
Kyllä kyllä... kävitkö lukemassa tuon linkin asian? Ilmeisesti et, tai sitten et tajunnut ja tulet ainakin kuulumaan siihen kastiin joka ei hommia saa (koska vain penaalin terävimmät kynät palkataan..)
Lyhyesti. Jos koulutusmääriä on 90-luvulta lisätty puolella, ja työttömyys on lisääntynyt puolella, niin eikö yhtälö ala olla selvä. Omaa panosta pitää tietysti olla, mutta jossain se raja nyt vain tulee vastaan, että se ei enää riitä. No, omaa panostahan sekin on jos älyää vaihtaa koulutussuuntaa ajoissa. Verovaroja taas säästetään sillä, että koulutusmäärät suhteutetaan tarvitavan työvoiman tarpeeseen. Nykyinen tilanne on katastrofi.
Huolestuttavaa on myös se että luonnontieteiden tohtoreiden työttömyys on lisääntynyt vielä enemmän. Maisterit kun eivät ensin muuta hommaa saa, niin luetaan tohtorikin. Sitten siitäkin rahoitus loppuu, työt kun teetetään nykyään tohtoriopiskelijoilla (pienempi palkka, ja yliopisto saa aina valmistuvasta tohtorista rahaa. Ihan sama yo:lle työllistyykö valmis tohtori mihinkään)En kyllä edelleenkään ole kovin vakuuttunut. Suoritettujen tutkintojen määrän kasvuun ei ole mitään yksiselitteistä syytä. Jutussa ei käy esimerkiksi ilmi, kuinka paljon aloituspaikkoja on lisätty. Mikäli aloituspaikat eivät ole lisääntyneet samaan tahtiin, niin voidaanko silloin puhua liikakouluttamisesta?
- ei se vaikeaa ole..
joupou kirjoitti:
En kyllä edelleenkään ole kovin vakuuttunut. Suoritettujen tutkintojen määrän kasvuun ei ole mitään yksiselitteistä syytä. Jutussa ei käy esimerkiksi ilmi, kuinka paljon aloituspaikkoja on lisätty. Mikäli aloituspaikat eivät ole lisääntyneet samaan tahtiin, niin voidaanko silloin puhua liikakouluttamisesta?
Liikakouluttamisesta voidaan puhua, jos alalle valmistuu enemmän kuin työpaikkojen mukaan olisi tarvetta. Ihan sama, paljonko aloituspaikkoja on olemassa. Aloituspaikkoja on luonnontieteillä varmasti PALJON enemmän, kuin mitä valmistuneita tulee, koska tiedossa on että osa älyää jättää leikin kesken ja vaihtaa alaa. Tämä ei ole mikään hyvä juttu veronmaksajien kannalta -eikä myöskään opiskelijoille, joiden opintokuukaudet kuluvat tässä hukkaan. Myöskin alan arvostuksen suhteen ei hommassa ole mitään mieltä (vertailla voi montako % esim. lääketieteelliseen sisään päässeistä jättää homman sikseen..)
Miksi aloituspaikkoja sitten on paljon enemmän, johtuu siitä että yliopisto siis saa valmistuvista (ei aloittavista) rahaa ja yliopistolle on se ja sama, minne valmistuneet työllistyvät. Jos valmistunut tulee tekemään toisen tutkinnon, niin sittenhän yliopisto saa samasta jampasta kahdet rahat. Jokatapauksessa riippumatta siitä paljonko porukkaa opinnot aloittaa, niin alalle valmistuu nykyään liikaa porukkaa. Eli: Aloituspaikkoja pitäisi karsia runsaasti. - joupou
ei se vaikeaa ole.. kirjoitti:
Liikakouluttamisesta voidaan puhua, jos alalle valmistuu enemmän kuin työpaikkojen mukaan olisi tarvetta. Ihan sama, paljonko aloituspaikkoja on olemassa. Aloituspaikkoja on luonnontieteillä varmasti PALJON enemmän, kuin mitä valmistuneita tulee, koska tiedossa on että osa älyää jättää leikin kesken ja vaihtaa alaa. Tämä ei ole mikään hyvä juttu veronmaksajien kannalta -eikä myöskään opiskelijoille, joiden opintokuukaudet kuluvat tässä hukkaan. Myöskin alan arvostuksen suhteen ei hommassa ole mitään mieltä (vertailla voi montako % esim. lääketieteelliseen sisään päässeistä jättää homman sikseen..)
Miksi aloituspaikkoja sitten on paljon enemmän, johtuu siitä että yliopisto siis saa valmistuvista (ei aloittavista) rahaa ja yliopistolle on se ja sama, minne valmistuneet työllistyvät. Jos valmistunut tulee tekemään toisen tutkinnon, niin sittenhän yliopisto saa samasta jampasta kahdet rahat. Jokatapauksessa riippumatta siitä paljonko porukkaa opinnot aloittaa, niin alalle valmistuu nykyään liikaa porukkaa. Eli: Aloituspaikkoja pitäisi karsia runsaasti.Alalle valmistuu liikaa porukkaa, mutta miksi? Jos aloituspaikkojen määrää ei olla lisätty, niin silloinhan porukkaa valmistuu ulos korkeammalla valmistumisprosentilla kuin ennen. Valmistumisen helpottuminen voisi selittää suoraan työttömien kasvun. Mikäli asia olisi noin, niin aloituspaikkoja ei välttämättä tarvitsisi karsia, vaan riittäisi, että opetussuunnitelmia muutetaan.
- täh
joupou kirjoitti:
Alalle valmistuu liikaa porukkaa, mutta miksi? Jos aloituspaikkojen määrää ei olla lisätty, niin silloinhan porukkaa valmistuu ulos korkeammalla valmistumisprosentilla kuin ennen. Valmistumisen helpottuminen voisi selittää suoraan työttömien kasvun. Mikäli asia olisi noin, niin aloituspaikkoja ei välttämättä tarvitsisi karsia, vaan riittäisi, että opetussuunnitelmia muutetaan.
Mitä höpötät. Tottakai aloituspaikkoja pitää karsia, jos valmistuneita on liikaa.
Jos vain osa aloittaneista valmistuu, niin lääke on se, että aloituspaikkoja karsitaan vieläkin enemmän, mutta jäljellejääneisiin aloittaneisiin panostetaan niin että valmistuneiden määrä suhteessa aloittaneisiin lisääntyy. Näin säästetään turhaa veronmaksajien rahojen tuhlausta ja vältetään kouluttamasta liikaa porukkaa alalle.
Miksi opetussuunnitelmaa pitäisi muuttaa niin, että vähemmän aloittaneista valmistuu!? Ihan järjetön ajatus ja pelkkää verovarojen tuhlausta. - joupou
täh kirjoitti:
Mitä höpötät. Tottakai aloituspaikkoja pitää karsia, jos valmistuneita on liikaa.
Jos vain osa aloittaneista valmistuu, niin lääke on se, että aloituspaikkoja karsitaan vieläkin enemmän, mutta jäljellejääneisiin aloittaneisiin panostetaan niin että valmistuneiden määrä suhteessa aloittaneisiin lisääntyy. Näin säästetään turhaa veronmaksajien rahojen tuhlausta ja vältetään kouluttamasta liikaa porukkaa alalle.
Miksi opetussuunnitelmaa pitäisi muuttaa niin, että vähemmän aloittaneista valmistuu!? Ihan järjetön ajatus ja pelkkää verovarojen tuhlausta.Jos on viitteitä siitä, että valmistuminen on helpottunut ja negatiivisista syistä, niin tottakai näihin mahdollisiin epäkohtiin pitää puuttua esimerkiksi tutkintovaatimuksia/opetussuunnitelmia muuttamalla. Jos ollaan täysin varmoja negatiivisten syiden olemattomuudesta, niin aloituspaikkoja voidaan vähentää hyvin perustein.
Esimerkkejä vielä positiivisista/negatiivisista syistä:
Positiivisia: Arvojen ja asenteiden muutos, opetuksen kehittyminen peruskouluissa/lukioissa
Negatiivisia: Plagioinnin tai vastaavan lisääntyminen, henkilökunnan pätevyyden heikkeneminen, yllä luetellut myös negatiivisena
- äkkiä nyt
http://www.slideshare.net/LAL-Luonnontieteilijat/osuma-valtuuston-kevtkokous-250414
yllä esitys, jossa asia sanotaan vieläkin selvemmin. - Äähhh
Tällekään ei ole tehty ilmeisesti vielä yhtään mitään...
- vanhatj
Liian isot koulutusmäärät ovat tietysti yksi syy luonnont. työttömyyteen. Toinen syy on se, että yliopistolla on usein vähemmän järkeviä tutkimusaiheita, joiden käytännön hyöty on vähän niin ja näin. Oikeat tutkimuskohteet ja luonnontieteillä olisi paljonkin käyttöä.
- aatana
Yliopisto Hakeneet Hyväksytyt Sisäänpääsyprosentti
Sovellettu fysiikka, Kuopio (Itä-Suomen yliopisto) 253 192 75,89 %
lähde: http://www.is.fi/tyoelama/art-2000000896688.html
Idiootit kouluttaa ihan liikaa ja paskoja fyysikoita. Sitten on paljon työttöminä, myös lahjakkaita. - kaltevalla_pinnalla
Melkein ala kuin ala, niin aina on liikaa opiskelijoita. Kaikille ei löydy sitä työpaikkaa omalta kuvitellulta ammattiprofillita. Ammattikoulut kouluttavat ihmiset spesifiseen ammattiin. Kokki tekee ruokaa, hitsari hitsaa, leipuri vääntää taikinaa. Yliopistoissa tilanne on paljolti toinen. Suoritetaan tutkinto, joka ei ole varsinaisesti ammattitutkinto. Enemmänkin hienoa herrain sivistystä. Yliopistotutkinnolla voi kehittää itsellensä monenlaista työtä ja leipäpuuta. Kannattaisiko laajentaa omaa perspektiiviänsä? Toki yliopistoissakin on selkeitä aloja, jotka ovat vahvasti ammattisuuntautuneita. Kuten lääkärit, lakimiehet, geologit. Yleisesti ottaen maisterintutkinto antaa isot vapaudet etsiä työtä. On varottava lokeroajattelun sudenkuoppia. Opiskelun alussa on hyvä selvitellä itsellensä mitä meinaa tutkinnollansa oikeasti tehdä. Parempi ottaa se tuoppi tai kaksi riittävän ajoissa ja järkeillä asioita. Yksin tai kaverin kanssa. On niitäkin jotka eivät edes opintojensa loppusuoralla tiedä miksi opiskelevat. Astutaan koulun rappuja alas viimeisen kerran tuoreet maisterin paperit ( excellent) kourassa tietämättä mihin seuraavaksi mennä.
- kuusituntinen
Palkkatyön tasaisempi jakaminen eli 6-tuntinen työpäivä auttaisi luonnontieteissäkin. Ahneet suuret ikäluokat eivät kuitenkaan suostu siihen. Valitettavasti he ovat enemmistönä päättämässä asioista.
- korjaakäsitykses
Kuulehan, kyllä ahneet suuret ikäluokat ovat jo poistuneet työmarkkinoilta ja päättäjien paikoilta. Nuorimmatkin heistä ovat 70 ikävuoden korvilla. Vallan kahvassa ovat jo vielä ahneemmat nuoremmat ikäluokat.
- kärsittytyöttömyydestä
Suuria ikäluokkia ovat noin 45-55 syntyneet. Kyllä he ovat edelleenkin vallankahvassa vähintäänkin äänestäjinä.
Kun aikoinaan suuret ikäluokat tulivat työikään, niin julkista sektoria ja virkojen määrää laajenettiin. Nyt kun he ovat pikkuhiljaa menossa eläkkeelle, niin virkojen märää vähennetään. Se on väärin.
Lisäsyy työttömyyteen on se, että uusi tutkintojärjestelmä on helpompi kuin vanha. Aikaisemmin valmistuminen kesti ainakin 6-7 vuotta. Nyt toiset ovat valmistuneet 3 vuodessa. Nykyään tohtoreita valmistuu myös hyvin nuorina. Aikaisemmin olivat ehkä 4-kymppisiä. Alkujaan professorien liiallinen kunnianhimo vaatimuksissa ja epäjärkevät työkohteet pilasivat luonnontieteellistä alaa ainakin kemiassa.- korjaakäsitykses
Venytät suuria ikäluokkia pitkälle, määrittely on ihan omasi. Tähän asti suuriksi ikäluokiksi on katsottu vuosina 1946 - 1949 syntyneet ikäluokat. Joskus vuoden 1950 ikäluokka luetaan myös suuriin ikäluokkiin.
Äänestäjinä vallankahvassa ovat kaikki ennen vuotta 1999 syntyneet.
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Kiitos nainen
Kuitenkin. Olet sitten ajanmerkkinä. Tuskin enää sinua näen ja huomasitko, että olit siinä viimeisen kerran samassa paik113545MTV: Kirkossa saarnan pitänyt Jyrki 69 koki yllätyksen - Paljastaa: "Se mikä oli hyvin erikoista..."
Jyrki Linnankivi alias Jyrki 69 on rokkari ja kirkonmies. Teologiaa opiskeleva Linnankivi piti elämänsä ensimmäisen saar691886Hyväksytkö sinä sen että päättäjämme ei rakenna rauhaa Venäjän kanssa?
Vielä kun sota ehkäpä voitaisiin välttää rauhanponnisteluilla niin millä verukkeella voidaan sanoa että on hyvä asia kun5421578Kirjoita yhdellä sanalla
Joku meihin liittyvä asia, mitä muut ei tiedä. Sen jälkeen laitan sulle wappiviestin811204Olet hyvin erilainen
Herkempi, ajattelevaisempi. Toisaalta taas hyvin varma siitä mitä haluat. Et anna yhtään periksi. Osaat myös ilkeillä ja611002Yksi syy nainen miksi sinusta pidän
on se, että tykkään luomusta. Olet luonnollinen, ihana ja kaunis. Ja luonne, no, en ole tavannut vielä sellaista, joka s33968Hyödyt Suomelle???
Haluaisin asettaa teille palstalla kirjoittelevat Venäjää puolustelevat ja muut "asiantuntijat" yhden kysymyksen pohditt214888Hyvää Joulua mies!
Toivottavasti kaikki on hyvin siellä. Anteeksi että olen hieman lisännyt taakkaasi ymmärtämättä kunnolla tilannettasi, o60833- 171824
Paljastavat kuvat Selviytyjät Suomi kulisseista - 1 päivä vs 36 päivää viidakossa - Katso tästä!
Ohhoh! Yli kuukausi viidakossa voi muuttaa ulkonäköä perusarkeen aika rajusti. Kuka mielestäsi muuttui eniten: Mia Mill3768