Koulutusmäärät syynä luonnontiet. kasvavaan työttömyyteen

Kyllä kyllä... kävitkö lukemassa tuon linkin asian? Ilmeisesti et, tai sitten et tajunnut ja tulet ainakin kuulumaan siihen kastiin joka ei hommia saa (koska vain penaalin terävimmät kynät palkataan..)

Lyhyesti. Jos koulutusmääriä on 90-luvulta lisätty puolella, ja työttömyys on lisääntynyt puolella, niin eikö yhtälö ala olla selvä. Omaa panosta pitää tietysti olla, mutta jossain se raja nyt vain tulee vastaan, että se ei enää riitä. No, omaa panostahan sekin on jos älyää vaihtaa koulutussuuntaa ajoissa. Verovaroja taas säästetään sillä, että koulutusmäärät suhteutetaan tarvitavan työvoiman tarpeeseen. Nykyinen tilanne on katastrofi.

Huolestuttavaa on myös se että luonnontieteiden tohtoreiden työttömyys on lisääntynyt vielä enemmän. Maisterit kun eivät ensin muuta hommaa saa, niin luetaan tohtorikin. Sitten siitäkin rahoitus loppuu, työt kun teetetään nykyään tohtoriopiskelijoilla (pienempi palkka, ja yliopisto saa aina valmistuvasta tohtorista rahaa. Ihan sama yo:lle työllistyykö valmis tohtori mihinkään)

luonnontiet. ft kirjoitti:

Kyllä kyllä... kävitkö lukemassa tuon linkin asian? Ilmeisesti et, tai sitten et tajunnut ja tulet ainakin kuulumaan siihen kastiin joka ei hommia saa (koska vain penaalin terävimmät kynät palkataan..)

Lyhyesti. Jos koulutusmääriä on 90-luvulta lisätty puolella, ja työttömyys on lisääntynyt puolella, niin eikö yhtälö ala olla selvä. Omaa panosta pitää tietysti olla, mutta jossain se raja nyt vain tulee vastaan, että se ei enää riitä. No, omaa panostahan sekin on jos älyää vaihtaa koulutussuuntaa ajoissa. Verovaroja taas säästetään sillä, että koulutusmäärät suhteutetaan tarvitavan työvoiman tarpeeseen. Nykyinen tilanne on katastrofi.

Huolestuttavaa on myös se että luonnontieteiden tohtoreiden työttömyys on lisääntynyt vielä enemmän. Maisterit kun eivät ensin muuta hommaa saa, niin luetaan tohtorikin. Sitten siitäkin rahoitus loppuu, työt kun teetetään nykyään tohtoriopiskelijoilla (pienempi palkka, ja yliopisto saa aina valmistuvasta tohtorista rahaa. Ihan sama yo:lle työllistyykö valmis tohtori mihinkään)

Lue lisää

En kyllä edelleenkään ole kovin vakuuttunut. Suoritettujen tutkintojen määrän kasvuun ei ole mitään yksiselitteistä syytä. Jutussa ei käy esimerkiksi ilmi, kuinka paljon aloituspaikkoja on lisätty. Mikäli aloituspaikat eivät ole lisääntyneet samaan tahtiin, niin voidaanko silloin puhua liikakouluttamisesta?

joupou kirjoitti:

En kyllä edelleenkään ole kovin vakuuttunut. Suoritettujen tutkintojen määrän kasvuun ei ole mitään yksiselitteistä syytä. Jutussa ei käy esimerkiksi ilmi, kuinka paljon aloituspaikkoja on lisätty. Mikäli aloituspaikat eivät ole lisääntyneet samaan tahtiin, niin voidaanko silloin puhua liikakouluttamisesta?

Lue lisää

Liikakouluttamisesta voidaan puhua, jos alalle valmistuu enemmän kuin työpaikkojen mukaan olisi tarvetta. Ihan sama, paljonko aloituspaikkoja on olemassa. Aloituspaikkoja on luonnontieteillä varmasti PALJON enemmän, kuin mitä valmistuneita tulee, koska tiedossa on että osa älyää jättää leikin kesken ja vaihtaa alaa. Tämä ei ole mikään hyvä juttu veronmaksajien kannalta -eikä myöskään opiskelijoille, joiden opintokuukaudet kuluvat tässä hukkaan. Myöskin alan arvostuksen suhteen ei hommassa ole mitään mieltä (vertailla voi montako % esim. lääketieteelliseen sisään päässeistä jättää homman sikseen..)

Miksi aloituspaikkoja sitten on paljon enemmän, johtuu siitä että yliopisto siis saa valmistuvista (ei aloittavista) rahaa ja yliopistolle on se ja sama, minne valmistuneet työllistyvät. Jos valmistunut tulee tekemään toisen tutkinnon, niin sittenhän yliopisto saa samasta jampasta kahdet rahat. Jokatapauksessa riippumatta siitä paljonko porukkaa opinnot aloittaa, niin alalle valmistuu nykyään liikaa porukkaa. Eli: Aloituspaikkoja pitäisi karsia runsaasti.

ei se vaikeaa ole.. kirjoitti:

Liikakouluttamisesta voidaan puhua, jos alalle valmistuu enemmän kuin työpaikkojen mukaan olisi tarvetta. Ihan sama, paljonko aloituspaikkoja on olemassa. Aloituspaikkoja on luonnontieteillä varmasti PALJON enemmän, kuin mitä valmistuneita tulee, koska tiedossa on että osa älyää jättää leikin kesken ja vaihtaa alaa. Tämä ei ole mikään hyvä juttu veronmaksajien kannalta -eikä myöskään opiskelijoille, joiden opintokuukaudet kuluvat tässä hukkaan. Myöskin alan arvostuksen suhteen ei hommassa ole mitään mieltä (vertailla voi montako % esim. lääketieteelliseen sisään päässeistä jättää homman sikseen..)

Miksi aloituspaikkoja sitten on paljon enemmän, johtuu siitä että yliopisto siis saa valmistuvista (ei aloittavista) rahaa ja yliopistolle on se ja sama, minne valmistuneet työllistyvät. Jos valmistunut tulee tekemään toisen tutkinnon, niin sittenhän yliopisto saa samasta jampasta kahdet rahat. Jokatapauksessa riippumatta siitä paljonko porukkaa opinnot aloittaa, niin alalle valmistuu nykyään liikaa porukkaa. Eli: Aloituspaikkoja pitäisi karsia runsaasti.

Lue lisää

Alalle valmistuu liikaa porukkaa, mutta miksi? Jos aloituspaikkojen määrää ei olla lisätty, niin silloinhan porukkaa valmistuu ulos korkeammalla valmistumisprosentilla kuin ennen. Valmistumisen helpottuminen voisi selittää suoraan työttömien kasvun. Mikäli asia olisi noin, niin aloituspaikkoja ei välttämättä tarvitsisi karsia, vaan riittäisi, että opetussuunnitelmia muutetaan.

joupou kirjoitti:

Alalle valmistuu liikaa porukkaa, mutta miksi? Jos aloituspaikkojen määrää ei olla lisätty, niin silloinhan porukkaa valmistuu ulos korkeammalla valmistumisprosentilla kuin ennen. Valmistumisen helpottuminen voisi selittää suoraan työttömien kasvun. Mikäli asia olisi noin, niin aloituspaikkoja ei välttämättä tarvitsisi karsia, vaan riittäisi, että opetussuunnitelmia muutetaan.

Lue lisää

Mitä höpötät. Tottakai aloituspaikkoja pitää karsia, jos valmistuneita on liikaa.

Jos vain osa aloittaneista valmistuu, niin lääke on se, että aloituspaikkoja karsitaan vieläkin enemmän, mutta jäljellejääneisiin aloittaneisiin panostetaan niin että valmistuneiden määrä suhteessa aloittaneisiin lisääntyy. Näin säästetään turhaa veronmaksajien rahojen tuhlausta ja vältetään kouluttamasta liikaa porukkaa alalle.

Miksi opetussuunnitelmaa pitäisi muuttaa niin, että vähemmän aloittaneista valmistuu!? Ihan järjetön ajatus ja pelkkää verovarojen tuhlausta.

täh kirjoitti:

Mitä höpötät. Tottakai aloituspaikkoja pitää karsia, jos valmistuneita on liikaa.

Jos vain osa aloittaneista valmistuu, niin lääke on se, että aloituspaikkoja karsitaan vieläkin enemmän, mutta jäljellejääneisiin aloittaneisiin panostetaan niin että valmistuneiden määrä suhteessa aloittaneisiin lisääntyy. Näin säästetään turhaa veronmaksajien rahojen tuhlausta ja vältetään kouluttamasta liikaa porukkaa alalle.

Miksi opetussuunnitelmaa pitäisi muuttaa niin, että vähemmän aloittaneista valmistuu!? Ihan järjetön ajatus ja pelkkää verovarojen tuhlausta.

Lue lisää

Jos on viitteitä siitä, että valmistuminen on helpottunut ja negatiivisista syistä, niin tottakai näihin mahdollisiin epäkohtiin pitää puuttua esimerkiksi tutkintovaatimuksia/opetussuunnitelmia muuttamalla. Jos ollaan täysin varmoja negatiivisten syiden olemattomuudesta, niin aloituspaikkoja voidaan vähentää hyvin perustein.

Esimerkkejä vielä positiivisista/negatiivisista syistä:

Positiivisia: Arvojen ja asenteiden muutos, opetuksen kehittyminen peruskouluissa/lukioissa

Negatiivisia: Plagioinnin tai vastaavan lisääntyminen, henkilökunnan pätevyyden heikkeneminen, yllä luetellut myös negatiivisena

Kuulehan, kyllä ahneet suuret ikäluokat ovat jo poistuneet työmarkkinoilta ja päättäjien paikoilta. Nuorimmatkin heistä ovat 70 ikävuoden korvilla. Vallan kahvassa ovat jo vielä ahneemmat nuoremmat ikäluokat.

Venytät suuria ikäluokkia pitkälle, määrittely on ihan omasi. Tähän asti suuriksi ikäluokiksi on katsottu vuosina 1946 - 1949 syntyneet ikäluokat. Joskus vuoden 1950 ikäluokka luetaan myös suuriin ikäluokkiin.

Äänestäjinä vallankahvassa ovat kaikki ennen vuotta 1999 syntyneet.