Tässä lista.
Leijona Kuningas, Kun isä kuolee
Frozen, Do you wanna build a snowman
Se karhu elokuva, jossa on irl karhuja ja sen äiti kuolee, sitten lopussa puuma tais adoptoida sen.
My little Pony Season 3 Episode 13 I ve got to Fin a Way
Se kettu ja koira elokuva oli jossain kohdas aika surullinen.
Sit yleensä kaikki mis joku kuolee.
Melkein jokasis elokuvissa on surullinen kohtaus.
Leijona Kuningas, Kun isä kuolee
Frozen, Do you wanna build a snowman
Se karhu elokuva, jossa on irl karhuja ja sen äiti kuolee, sitten lopussa puuma tais adoptoida sen.
My little Pony Season 3 Episode 13 I ve got to Fin a Way
Se kettu ja koira elokuva oli jossain kohdas aika surullinen.
Sit yleensä kaikki mis joku kuolee.
Melkein jokasis elokuvissa on surullinen kohtaus.
Vastaukset 17
Vanhimmat
Eivät mitkään. Olet rainbow aika herkkä.
Niin ,mut ainakin kyyneliä on alkanu valuu, en oo virallisesti itkenyt. Ja otan vaan elokvat niin tosissani..
Ja uskoisin, että jokainen tunteellinen on itkenyt Leijona Kuningaan kohtauksessa :/
etsippä youtubesta lyhytleffa "My little Dashie" ei mikään ole pitkään aikaan itkettäny mutta toi kyllä sai tipan linssiin
ei se niin surullinen oo
Ps rainbow factory
Mä yleensä alan nauramaan kun koira kuolee
Mä yleensä nauran sunlaistes kusiaisten hautajaisissa, kiitos eläinrakkauteni.
En ole itkenyt, mutta silmät on kostuneet :D
- Kun tulee jokin herkkä kohtaus missä eläin (esim. koira) on vahingoittunut ja ihmisen pitää lopettaa ystävänsä tuskat! En muista kyllä yhtäkään tälläistä elokuvaa, mutta joku kommentoi Apulannan Armo-biisiin, että se kertois koiran kuolemasta ja VESIPUTOUS. Ja sit se elokuva, missä se koira odottaa omistajaansa palaavan takaisin juna-asemalla monta vuotta! En ole nähnyt leffaa, mutta olen nähnyt trailerin ja se oli jo melko herkkää! :D
- Pienenä en pitänyt tätä surullisena, mutta on tosi herkkää Titanicissa kun ne vanhukset on siinä sängyssä vierekkäin hyväksyneenä kuolemansa ja hellivät toisiaan (kuulostaapa pervolle) :( Edes se, miten se äiti lukee lapsille satuja, ei ole yhtä surullinen. Tai en edes tiedä, onko tuo surullinen kohtaus. Kertoo jotain elämästä kuitenkin.
- Miken hautajaiset Täydellisissä naisissa ja Chrisin hautajaiset Skinsissä :D
- fnfn
Minulla tulee ontto olo, mutten ala itkemään. Jossain leffassa hakattiin koiraa ja tuijotin ruutua järkyttyneenä ja melkein aloin ulisemaan. Sitten siinä hukutettiin vastasyntynyt vauva (tai siis näytettiin, että se uppoaa jorpakkoon) mutten sille itkenyt. En tosin seurannut kyseistä elokuvaa kunnolla, vain pätkiä siellä täällä.
Vihreä maili oli myös aika surullinen leffa... En muista sitäkään tarkkaan, mutta siinä oli vanki, jolla oli hiiri joka osasi pyörittää pullon korkkia.
http://images2.fanpop.com/image/photos/9200000/Circus-Mouse-the-green-mile-9230136-900-599.jpg
Telotuskohtauksessa saatoin itkeä taikka tuli vedet silmiin... En muista tarkkaan.
onneks sitä hiirtä ei telotettu ja mä itkin siinä ku se kerto että sitä hiirilandiaa ei oo
Ps en muista sen nimee
ja siinä ku se kusipää tappo sen hiiren
Ps onneks se herätettiin henkiin
kattokaas se yks vares mis tän vangin lemmikkirotan pää löytyy sen puurosta
Itse en juurikaan leffoja katsellessa itke - yhtä poikkeusta lukuunottamatta.
Silta salaiseen maahan ja se kun Leslie kuolee jostain syystä itkettää. Enkä muuten ole nähnyt kenenkään tuttuni siitä vielä itkeämättä selviävän, joten en ole ainut.
Pääsääntöisesti mua itkettää enemmän tv-sarjojen loppuminen ja se, että pitäisi mennä kauppaan koska kaapit on tyhjänä ja sataa vettä, kuin fiktiivisten hahmojen kuolemat. Kyllä, olen empatiakyvytön ihminen.
Voi ei, Silta salaiseen maahan. En muista itkinkö leffan jälkeen, mutta ainakin kirjaa lukiessani itkin, ihan oikeasti ITKIN (piti mennä vessaan itkemään...).
Itkenkin enemmän kirjoja lukiessani kuin leffoja katsellessa, ehkä koska leffat on enemmän objektiivisia. Kerron nyt kyllä myös teille kirjat, joissa olen oikeasti itkenyt, en voi jättää sitä elokuva-kohtauksiin, PITÄÄ LAAJENTAA.
- Silta salaiseen maahan
- Darren Shaneista (:D) Vampyyrin oppipoika ja Friikkisirkus. Vampyyrin oppipojassa muistaakseni se, kun se lavastaa kuolemansa ja sen vanhemmat ja sisko itkee, Friikkisirkuksessa kun se sen ystävä kuolee. En muista enää, olin silloin 11.
- Deborah vitun Spungenin Nancy. Olen lukenut sen tyyliin 4 kertaa ja joka ikinen kerta itken siinä lopussa, kun Nancy kuolee. En itke Nancyn kuolemalle, vaan enemmänkin se on sen koko paskan huipentuma, miten Deborah tuntee helpotusta, kun sen tytär kuolee ja miten ns. tunnekylmä siitä oli tullut ja sitten lopussa miten se vaan antaa kaiken tulla! Ja muutenkin se kirja on tosi epätoivoinen ja sitä toivoo, että voisi lopettaa lukemisen, muttei sitten lopeta. Kamala kirja, aina kun luen sitä uudelleen, mietin vain MIKSI kidutan itseäni uudelleen.
Olen melko empaattinen ihminen.
- fnfn
Hachiko
toi elokuva sai mut ekaa kertaa itkemään kunnolla elokuvalle.
HP ja feeniksin kilta-elokuvassa Siriuksen kuolema...
NEVER!!!
KJÄHHÄHHÄÄ!!!
Sitten rauhotutaan. En siis ole koskaan itkenyt leffan kohtaukselle. (En edes vihreässä mailissa, leijonakuninkaassa tai sillassa salaiseen maailmaan. Minä kai en jotenkin ota leffoja niin tosissani.