Vaikeasti epäonninen

Tietääkö joku kuinka vaikeeta on olla ihastunu tyttöön johon on puolet ikäisistäsi jätkistä ihastunut. Oon ollu itsekin tässä jo kohta kaks vuotta ihastunu ja joka päivä herään tyttö mielessä. Vaikka oon tällanen ihan normi jätkä, joka on ulospäinsuuntautunut, niin sillon ku on kyseessä sellane tyttö kenellä tosiaan on valinnanvaraa niin tulee aivan saamaton olo.
Ja tää koskee siis kaikkea, koulun käynti alkaa heikentyä ja tulee masennuskohtauksia.
Kaikken mielenkiintoisinta on ettei tytöllä edes ole jätkää tällä hetkellä, joten ei hän ketä vain kelpuuta.
Joskus sitä toivoo että elämä ois elokuvaa, siinä ainaki vois onnistua.
Eli löytyykö vertaistukea tai iha vaan jotain piristävää sanottavaa.
568
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 5

Vanhimmat

Ooksää yrittäny sitä? Et voi ikinä tietää jos saisitki sen.

Äänestä
  • Kyllä mut ei päättynyt kuin kiusallisiin tilanteisiin ku jäädyin aika pahasti.

    Äänestä

  • duuud18v kirjoitti:

    Kyllä mut ei päättynyt kuin kiusallisiin tilanteisiin ku jäädyin aika pahasti.

    Ehkä sil ei oo just siks jätkää et se ei haluu sellasii ympärillä leijailevii kusipää jätkii? Sun pitää astuu rohkeesti vaa kehiin, voit olla just sellane jota se haluu!

    Äänestä

  • jdjdjdkdkdkd kirjoitti:

    Ehkä sil ei oo just siks jätkää et se ei haluu sellasii ympärillä leijailevii kusipää jätkii? Sun pitää astuu rohkeesti vaa kehiin, voit olla just sellane jota se haluu!

    Niin se just mun mielestä onkin, mut tosiaan yritin sitä huonolla menestyksellä.

    Äänestä

  • duuud18v kirjoitti:

    Niin se just mun mielestä onkin, mut tosiaan yritin sitä huonolla menestyksellä.

    Njaa

    Äänestä

Kommentoi aloitusta


duuud18v kirjoitti:

Tietääkö joku kuinka vaikeeta on olla ihastunu tyttöön johon on puolet ikäisistäsi jätkistä ihastunut. Oon ollu itsekin tässä jo kohta kaks vuotta ihastunu ja joka päivä herään tyttö mielessä. Vaikka oon tällanen ihan normi jätkä, joka on ulospäinsuuntautunut, niin sillon ku on kyseessä sellane tyttö kenellä tosiaan on valinnanvaraa niin tulee aivan saamaton olo.
Ja tää koskee siis kaikkea, koulun käynti alkaa heikentyä ja tulee masennuskohtauksia.
Kaikken mielenkiintoisinta on ettei tytöllä edes ole jätkää tällä hetkellä, joten ei hän ketä vain kelpuuta.
Joskus sitä toivoo että elämä ois elokuvaa, siinä ainaki vois onnistua.
Eli löytyykö vertaistukea tai iha vaan jotain piristävää sanottavaa.

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu