Varmaan on kysytty aiemminkin, anteeksi. Mutta en heti löytänyt vastausta.
Voinko tehdä sellaisen testamentin, että jos joku lapsistani kuolee lapsettomana,
(olettaen että minä olen jo kuollut silloin myös), minulta peritty omaisuus, jos sitä on jäljellä, menee muille lapsilleni tai heidän lapsilleen?
Tarkoitus on että esim talot ja mökit pysyvät suvussa eikä lapsettomien puolisot peri niitä.
Tähän ei käsittääkseni riitä avio-oikeuden rajaaminen puolisoilta, koska jos lapsia ei ole niin puolisohan ei peri avio-oikeudella vaan perimysoikeudella?
Voinko tehdä sellaisen testamentin, että jos joku lapsistani kuolee lapsettomana,
(olettaen että minä olen jo kuollut silloin myös), minulta peritty omaisuus, jos sitä on jäljellä, menee muille lapsilleni tai heidän lapsilleen?
Tarkoitus on että esim talot ja mökit pysyvät suvussa eikä lapsettomien puolisot peri niitä.
Tähän ei käsittääkseni riitä avio-oikeuden rajaaminen puolisoilta, koska jos lapsia ei ole niin puolisohan ei peri avio-oikeudella vaan perimysoikeudella?
Vastaukset 13
Vanhimmat
Kyllä voi.
Omasta omaisuudesta voi testamentilla määrätä myös toiseen sukupolveen saakka.
Kannattaa myös miettiä että miten tuo testamentti varmasti tulee esille silloin kun sen aika on.
Sen takia kannattaa ehkä määrätä jo alunperin testamentilla perimys, sehän ei tarvitse poiketa perintökaaren määritelmästä.
Testamenttiin on hyvä lisätä myös maininta puolisoiden poissulkeminen perinnöstä ja sijaan tulevasta omaisuudesta.
Tällä tavalla testamentti sidotaan jo ensinmäisessä vaiheessa perintöön (ei jää piirongin laatikkoon odottamaan ).
Eikö sinua hävetä, miten aiot tuolla po. testamentilla kohdella lapsettomia lapsiasi? Omat lapseni saavat kyllä tasapuolisesti, riippumatta siitä, ovatko poikiani vai tyttäriäni tai onko heillä lapsia vai ei. Ota selvää: jos oikeasti olet niin aataminaikainen, että mielestäsi kiinteistöjä ei saisi mennä kuin tietylle/tietyille lapsille, asiat voidaan hoitaa muutenkin kuin suosimalla jotain lapsista ja jättämällä epäsuosiossa olevat lakiosille.
Ymmärsitköhän sinä nyt tuon aloituksen oikein?? Eihän tuo aloittaja aio mitenkään suosia tiettyjä lapsia ja sorsia toisia! Kun aloittaja kuolee, hänen lapsensa perivät hänet tasapuolisesti. Eli aivan samalla tavalla kuin sinunkin tapauksessasi.
Aloittaja haluaa ainoastaan, että jos joku hänen lapsistaan kuolee ilman rintaperillistä, tämän puoliso ei peri aloittajalta tullutta omaisuutta.
Ymmärrän tämän täysin, sillä omalla appivanhemmallani on samanlainen testamentti. Minulla ja puolisollani ei ole lapsia. Kun mieheni isä kuolee, mieheni perii puolet hänen omaisuudestaan ja mieheni sisko toisen puolen.
Appiukkoni testamentissa on määräys että jos mieheni kuolee lapsettomana, appiukolta peritty omaisuus menee mieheni siskon lapsille.
En pidä tätä mitenkään outona, vaan täysin ymmärrettävänä. Kun kyseessä kuitenkin on appiukkoni omaisuus, miksi hän haluaisi sen päätyvän minulle ja minun kuoltuani minun sukulaisilleni, eli hänelle täysin vieraille ihmisille?
Tuo testamentti on vieläpä tehty kauan ennen kuin edes tapasin mieheni, joten sitä ei mitenkään ole suunattu nimenomaan minua vastaan.
Ilkeää testamenttia suunnittelet. Etkö luota, että lapsesi itse aikanaan kykenisi päättämään mille taholle mahdollisen perintönsä testamenttaa.
Mielestäni se perintö ei tule koskaan olemaan täysin lapsesi oma, kun sinä sieltä haudan takaa vielä määräilet lastasi ikäänkuin hän olisi jotenkin holhottava pienokainen.
Toissijaismääräys on aivan järkevä. Kysyjän lapsi ei välttämättä ole itse tehnyt testamenttia, varsinkaan jos hän ajattelee omaisuutensa menevän omille lapsilleen. Kun ihmiset eivät välttämättä kuitenkaan kuole ikäjärjestyksessä, niin on mahdollista, että nämä aloittajan lapsenlapset ehtivätkin kuolla ennen vanhempaansa, jolloin lapsen puoliso "yllättäen" periikin.
Tässä pitää huomioida, että rintaperillisellä on oikeus saada ainakin lakiosansa täysin hallintaansa eli tällaisesta testamentista huolimatta kysyjän lapsella on (niin halutessaan) oikeus vapaasti päättää, myös testamentata, lakiosansa verran. Toinen puoli vanhemmalta tulleesta menee lapsenkin kuoltua hänen vanhempansa testamentin toissijaismääräyksen mukaan. Jos taas lapsi ei tee omaa testamenttia, koko vanhemmalta saatu menee vanhemman testamentin mukaan. Tämä aloittajavanhempi voi siis tehokkaasti määrätä vain puolesta, jos lapsensa haluaa tehdä testamentin.
Tämä kuitenkin edellyttää sitä, että lakiosailmoitus on nimenomaisesti tehty.
Testamentin toissijaismääräyksen voi myös muotoilla niin, että se on voimassa vain jos lapsi ei ole esim. itse tehnyt testamenttia.
Siis tarkoittaako tämä sitä, että minun kuollessani lapseni on vaadittava lakiosaa, vaikka hän saa joka tapauksessa hänelle kuuluvan osan jjoka on sama on testamenttia vai ei? Jos hän vaatii sen, saa määrätä lakiosansa suuruudella minne itse testamenttaa tai se on avio-oikeuden alaista?
Juuri näin, eli jos lapsi vain hyväksyy testamentin, kyseessä on testamenttisaanto, eikä perintö, ja silloin mennään sen mukaan, mitä testamentissa on määrätty. Jos taas lapsi vaatii lakiosan, hänen tulee saada se rajoitteista vapaana, ja silloin puolet on testamenttisaantoa ja puolet lakiosaa, jota eivät testamentin määräykset koske.
"...silloin puolet on testamenttisaantoa ja puolet lakiosaa, jota eivät testamentin määräykset koske."
Perintöoikeuden vanha mestari Saarenpää opettaa asian eri tavalla kuin Lakinainen:
http://www.ulapland.fi/loader.aspx?id=732db75c-1061-4118-97ee-2e13fdcb6338 sivu 4:
"Ehdoin sitä vastoin voidaan antaa jotain enemmän. Silloin kuitenkaan lakiosaa ei ole lupa erottaa muusta saannosta. Eli on valittava “puhtaan” lakiosan ja muun saannon väliltä. "
"Lakiosa on aina saatava ehdoitta."
Avio-oikeuden poissuljenta on ehto.
Avio-oikeuden poissuljenta ei ole testamentissa oleva ehto. Ensinnäkään se kohdistuu ainoastaan kolmanteen osapuoleen (saajan puolisoon). Testamentin saajan oikeuteen avio-oikeuden poissulkeva klausuuli ei voi edes teoriassa vaikuttaa mitenkään. Siispä se ei rasita lakiosaoikeuttakaan millään tavalla.
>>Avio-oikeuden poissuljenta ei ole testamentissa oleva ehto.