Vihdoinkin osa 2

Elokuisen yhteisen illanvieton ja yön jäljiltä oli ihana olo. Heräsin ajoissa ja keitin Sarille aamukahvit. Kävin moneen kertaan katselemassa salaa Saria, olisin niin halunnut käpertyä hänen viereensä patjalle. (Mieheni nukkui viereisessä huoneessa. ) En kuitenkaan uskaltanut, joten olo oli melko tukala halussani. Kuitenkin kymmenen aikaan minun piti herättää Sari koska hänen piti olla kotona jonkin ajan päästä.

Sain(jouduin) koskettamaan Saria herättäessäni häntä koska hän oli niin sikeässä unessa. Jo sekin tuntui niin ihanalta ja sai minut yhä vain haluamaan lisää kosketusta. Tunnelma oli melko jännittynyt mutta käyttäydyimme normaalisti. Illasta ja yöstä emme puhuneet mitään, juttelimme niitä näitä sohvalla istuen ja Sarin juodessa kahvia. Päässä pyöri itsellä vain yö ja ne ihanat hetket ja mietin, että yö olisi saanut jatkua pidempään.

Sarin lähtiessä halasimme ja tunsin hänen ihanat rintansa omiani vasten ja kostuin välittömästi. Haikeana vilkutin Sarille hänen lähtiessä. Sisälle palattuani kirjoitin heti vielä viestin Sarille ja kuvailin sitä ihanaa tunnetta mikä minulla oli tapahtuneesta. Sari kuvasi oloaan hämmentyneeksi......tunnistin kyllä tämänkin tunteen itsessäni. Itsessäni tunsin kyllä paljon muutakin; voimakasta halua ja rakastumista. Pelkkä Sarin ajattelu sai minut kostumaan ja perhoset lentelivät vatsassani, en muista tällaista tunnetta koskaan olleen näin voimakkaana.

Tästä eteenpäin useamman kuukauden suunnittelin, että näkisimme uudestaan mutta ei ottanut onnistuakseen. Haaveilin ja tuskailin rakastuneen tunteissani. Kirjoittelin paljon Sarille, joka ei kuitenkaan juurikaan minulle vastaillut.

Uutena vuotena sitten vihdoin päätin, että lähden lasten kanssa käymään siellä. Jännitys aste oli 110% vähintään. Myös Sari toi ilmi jännityksen. Ampuiltiin raketteja ja oltiin ulkona. Lasten läsnäolo hieman laimensi jännitystä mutta olo oli vaivaantunut. Sari oli jo jonkunverran humalassa ja vaihtoi jänniä katseita kanssani, tuntui ihan flirttailulta. Sisällä käväistiin lämpimällä mehulla ja piparilla. Rohkaistuin sen verran, että istuin Sarin viereen. Sari halasi minua ja kosketti jalkaa ja selkää hieman, miten se tuntuikaan ihanalta, kuinka toivoinkaan, että olisimme kahden. Lähdimme ennen klo 24 kotiin päin, olisin niin halunnut jäädä. Sain jälleen halauksen Sarilta ja kuiskasimme toisillemme, että hyvinhän tämä meni. Jouduin taas tyytymään vain halaukseen. Sovimme siinä, lapset oikeastaan sopivat, että Sari perheineen tulisi meille viikon päästä viikonloppuna. Heti innostuin ja aloin taas haaveilla kaikenlaista, pitäisi vain odottaa viikko ja toivoa, että suunnitelma toteutuu. Sarilta tuli vielä viesti jossa epäili jotenkin mokanneensa humalapäissään jotain.....totesin, että ei huolta kaikki meni hyvin.........jatkuuu....nyt pakko tauko ja keräiltävä muistin syövereitä ja ajatuksia myös hieman kasaan.....